- Nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianik saqqummersitsivik - illup qanoq iluseqarnissaa pinnagu - qanoq imaqarnissaa aallaavigalugu sanaartorneqassaaq.
Nivi Christensenimit oqariartuutigineqartoq pingaarnerpaaq taama naatsigisumik oqaatigineqarsinnaavoq.
Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia suli pingaartinneqarluinnartoq Teams aqqutigalugu Nuummi Eqqumiitsulianik Katersugaasivimmi pisortap naapinnerani takuneqarsinnaavoq. Suliniut pillugu eqqartueqatigineqarani taattorissilluinnartarpoq, soqutiginninneratalu annertussusaa paatsoorneqarsinnaanngilaq.
Soqutiginninneq Eqqumiitsulianik katersugaasivimmi pisortamut misilittagartuumut nutaajunngilaq. Københavnip Universitetiani 2013-mi immikkut allaaserinninnermini Kalaallit Nunanni Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik pillugu allaaserinnippoq. “Ajornartorsiutit attuumassuteqartut isornartorsiuilluni misissornerat”-nik immikkut allaaserisaq qulequtaaraqartippaa, taamanilu apeqqutigisimasaasa ilarpassui ulloq manna suli akissutissarsineqanngitsut taanna isumaqarpoq.
Taanna Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviani suliniummik aqutsisutut 2025-mi novembarimiit 2026-mi maajip tungaanut ingerlatseqataavoq.
Nammineq tunuarniuteqarnini, isumaqatigiinnikkut pisimasoq, oqaaseqarfigerusunngilaa. Apeqqut qitiusumik sammineqartariaqartoq taassuma isumaa naapertorlugu tassaavoq: Kalaallit Nunaanni Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik qanoq ittuusariaqarpa?
Sanaartornerujussuaq — imaqanngippallaartoq
Nivi Christensenip Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivianut suliniummi ajornartorsiut tunngaviusoq ataaseq eqqaassaguniuk akissutaa ersarippoq.
- Aallartiffissarinngisami aallartittoqarsimasoq isumaqarpunga. Illu taanna pillugu ukiorpassuit atorlugit eqqartuisimavugut, imarisassailu pillugit apeqqutit tunngaviusut suli akineqarsimanngillat, taanna oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni eqqumiitsulianik katersat suli ataatsimut isigalugit takussutissaqanngitsut ilaatigut tikkuarpaa. Taamaammat nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsiviata qanoq inissaqarnissaa pillugu oqallinneq sanaartornerup qanoq isikkoqarnissaanik oqallinnermit siulliunneqartariaqartoq isumaqarpoq.
- Siullermik suut katersugaatigineqarnersut, suliat qanoq ittut katersorniarneqarnersut aamma oqaluttuaq qanoq ittoq oqaluttuarineqassanersoq paasisariaqarparput.
Aron Kangermiup qalipagai mikisut ullumikkut Nunatta Katersugaasivianiittut, assersuutitut eqqaavai.
- Eqqumiitsuliat mikisuullutillu qajannartuupput. Inimi angisuumi iikkamut igalaarpassualimmut ilineqarunik qalipanneqarneri aanngariartulissapput. Eqqumiitsuliat nutaaliaasut annerusut saqqummersinneqartassappata tamanna allarluinnarnik sinaakkuserneqassaaq.
Taamaammat katersat qanoq ittuunissaat aallaavigalugu illorsuup suliarineqarnera aallaaveqartariaqartoq taanna isumaqarpoq.
Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia pillugu oqallinnermi illorsualiornissaq sammineqarpallaartoq nunalu tamakkerlugu eqqumiitsulianut saqqummersitsivimmut suliniuteqarnerullu siunertaanut oqallinneq tunngassuteqarpallaanngitsoq Nivi Christensen isumaqarpoq.
Assi: Oscar Scott Carl
Taassuma Bjarke Ingelsip illorsuarmik titartagaata, igalaarsuarnik ungaluneqarsimasup Nuullu Kangerluanut isikkiveqartup, assingi assilissallu kusanartut inuit amerlanerit takusimagaat tikkuarpaa.
- Illorsuaq kusanarluinnartumik titartarneqarsimavoq. Illorsuarli suliniutaannanngorsimasoq ilaatigut misigisarpunga.
Taassuma Katuamut assersuuppaa.
- Katuaq illorsuuvoq kusanarluinnarlunilu kulturikkut pingaarutilik. Kisiannili nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivia allatigut nalilersorneqassaaq. Eqqumiitsuliorneq, ilisimatusarneq, katersat siammarterinerillu tunngavigalugit nalilerneqassaaq.
Taamaammat illorsualiornissaq Nivi Christensenimut pingaarnerutinneqanngilaq, pingaarnerutitaali tassaavoq pingaarnersiuinissaq.
- Kalaallit eqqumiitsuliornerisa oqaluttuarisaanerat qanoq ittoq oqaluttuarerusunnerlutigu tunngaviusumik oqallisigisariaqarparput , suliat suut katersorneqartassanersut, saqqummersitsiviullu kikkunnit atorneqarnissaa aamma ilanngullugu eqqartorneqartariaqarpoq. Tamanna pillugu oqallinneq amigaatigaara. Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata suliarineqarnissaanut tunngaviusumik naleqartitat sorliit atorneqassanersut matumani pineqarpoq. Eqqortumik suliarineqanngippat isumaarutissallunilu kalaallinut eqqumiitsuliortunut kalaallinullu naleqartitanut pituttorsimanavianngilaq.
Ataatsimoorussamik siulersorneqarnissaanik kissaateqarneq
Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivianut isornartorsiuineq illorsualiornissamut taamaallaat attuumassuteqanngilaq. Siunissami eqqumiitsulianik saqqummersitsivissap aaqqissugaanera aamma pingaaruteqarpoq, taanna oqarpoq.
Ullumikkut Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia aningaasaateqarfimmik imminut pigisumik Nuummi Eqqumiitsulianik Katersugaasivimmut Nunattalu Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivianut attuumassuteqanngitsumik ingerlanneqarpoq.
Nivi Christensenip takorloorpaa naligiimmik aaqqissuussisoqarnissaa, tassani suliffeqarfiit qanimut suleqatigiillutik immaqalu ataatsimut aqutsisooqatigiillutik suleqatigiissinnaanissaat.
- Inuiaqatigiit amerlanngilagut, tapiissutissallu killeqarlutik. Taamaammat pissusissamisuuginnassaaq suleqatigiissinnaanermik eqqarsaateqarsinnaagaanni, aaqqissuussallu imminnut assigiittut ingerlanneri pinnagit, oqarpoq.
Taanna naapertorlugu nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianik saqqummersitsivik illoorsuaannaananilu pisortaqarfiinnaanngilaq. Naleqartitamik tunngavissinneqassaaq, ilisimatusarfigineqassaaq, nalunaarsorneqassaaq, allanngutsaaliorneqassaaq, katersat pilersinneqassapput, aningaasalersorneqarnissaa ujartorneqassaaq aamma innuttaasunut atuarfinnut, nunanillu tamalaanit tikeraanut paasiuminarsarneqassaaq.
- Kialluunniit inuup ataatsip piginnaasat tamakkua ataatsikkut ingerlassinnaanngilai, taamaammat assigiinngitsunik ilisimasallit suliniummut peqataatittariaqarput.
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmi piginnaasanik pisariaqartinneqartunik peqareersoq ilaatigut tikkuarpaa. Katersugaasivik ilisimatusarnermik, katersuinermik, nalunaarsuinermik, eqqumiitsulianik ineriartortitsinermik, nunat tamalaat suleqatigiinnerannik aningaasaateqarfimmillu suliniutinik annertuunik suliaqarpoq, aamma Kalaallit Nunaanni katersugaasivimmi kisiartaalluni aanaversaasartoqarpoq.
Taamaammat oqallinnermi suliffeqarfiit pioreersut tunngaviginagit nutaamik pilersitsinissaq pingaarnerpaatinneqarmat tupigusuutigaa.
- Aallaqqaataaniit aallartinnissaq pisariaqartinngilarput. Ilisimasat, misilittakkat piginnaasallu Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivissaanut toqqammaviliisinnaasut maani nunami pigereerpagut.
Ataatsimut aqutsineq suliffeqarfiit kinaassutsiminnik annaasaqarnissaannik isumaqassanngitsoq aamma erseqqissarpaa.
Kalaallit Nunaanni eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmik soqutiginninneq Nivi Christensenimut nutaajunngilaq, Københavnip Universitetiani 2013-imi tamanna pillugu allaaserisaqarsimavoq.
Assi: Oscar Scott Carl
- Nunani tamalaani katersugaasiviit assigiimmik siunnerfeqarput, kisiannili immikkut ilisarnaateqarnerannut assersuutigineqarsinnaasut arlaqarput. Assigiisilersitsinissaq pinnagu nukiit ataatsimut katersorneqarnissaat pineqarpoq.
Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia suli uummateqarfigineqartoq
Nivi Christensenip naak isornartorsiuigaluarluni nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianik saqqummersitsivik tapersersorlugu erseqqissumik oqaatigaa.
Illuatungerluinnaanik.
- Nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianik saqqummersitsivik akerlerisimanngisaannarpara. Kalaallit Nunaat nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmik pisariaqartitsisoq isumaqarpunga. Pingaarnertut uagut nammineq pineqarpugut. Eqqumiitsulianik Kalaallit Nunaanni suliarineqartunik katersineq, aserfallatsaaliineq paasinninnerlu pineqarput, aamma eqqumiitsuliat nammineerluta oqaluttuassartaannik oqaluttuarfissamik pilersitsisoqassaaq. Naleqartitagut tunngavigalugit. Suna aserfallatsaalissallugulu kinguaariinnut tulliuttunut ingerlateqqikkusunnerlugu ilisimanngikkutsigu saqqummersitsivimmik erseqqissumik siunertalimmik pilersitsiniarnissaq ajornakusoortarpoq, Nivi Christensen oqarpoq, suliniuteqartuarlunilu nangilluni:
- Taamaammat suli ineriartornermut sunniuteqarsinnaatilluta suliniutip qanoq ingerlanissaata eqqartorneqarnissaa pingaaruteqartoq isumaqarpunga. Saqqummersitsivik eqqortumik iliuuseqarutta kinguaariinni tulliuttuni pingaaruteqarluinnassaaq.
Taamaammat naleqartitat, eqqumiitsuliat, katersat kulturikkullu anguniakkat aallarniutigineqaqqaartariaqarput. Aatsaat tamatuma kingorna illorsuassap eqqartorneqalernissaa siunertaqalissaaq.
Taanna naapertorlugu illuliornermi kalaallit illussanik titartaasartuisa peqataasimannginnerat uggornarpoq, tassaammammi inuiaqatigiit suliffeqarfiutaat Kalaallit Nunaannut kalaallillu isiginnittaasiannik ersersitsisussaq.
