Donald Trumpip ernera 2025-mi januaarip aallartinnerani Nuummukalersoq KNR-p nutaarsiassaqartitsivia ilisimatinneqarpoq. Taamanikkut Irene Reinhold Jeppson sapaatip akunneranit sivikinnerusumik nutaarsiassaqartitsivimmi pisortaavoq.
- Nutaarsiassaq ”tupaallannartuunersoq” nalornissutigaarput, taanna oqarpoq, kaffimillu najorsilluni.
Taanna KNR-p allaffiani igalaaqqortuumi – allafferujussuarmi ammaannartumi angisuumi, tusagassiorfiup inuiaqatigiinnut sullissisup nutaarsiassaqartitsiviata ataatsimiittarfiisa ilaanni - AG-mi tusagassiortumik issiaqateqarpoq.
Allaaserisaq januaarip arfernani ualikkut saqqummerpoq: ’Trumpip ernera Nuummut tupaallannartumik tikeraalersoq ’.
Irene Jeppson tusagassiortullu kingorna angerlarput. Nutaarsiassaqartitsivimmi pisortap oqaluttuaq eqqarsaatigeqqinnagu oqaluttuarpoq.
- Tassanngaannarli oqarasuaat sianeqattaalerpoq – ulloq taanna suut tamarmik allanngorput, Irene Jeppson oqarpoq.
Ukiorpassuarni taamaallaat namminiilivinnissaq danskit tusagassiorfiinit Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuani tamani sammineqartarpoq
- Arnaq Nielsen, TP-mi siulittaasoq Sermitsiamilu tusagassiortoq
Timmisartoq ullup tulliani Nuup mittarfianut mippoq. Amerikamiut erfalasuat timmisartup aquaniippoq, ’TRUMP’-ilu sinaani allaqqavoq. Kingorna suut tamarmik allanngorput.
Kalaallit Nunaat danskit tusagassiorfiini siorna novembarimi 1036-eriarluni taaneqarpoq. Januaarimilu kisitsit 14.198-nut qaffappoq.
Donald Trumpip oqariartuutai kiisalu danskit nunanilu tamalaani tusagassiortut annertuumik samminninnerat Irene Reinhold Jeppsonip KNR-imi nutaarsiassaqartitsivimmi pisortaanerani atuupput.
Assi: Oscar Scott Carl
Kisitsit nunarsuarmi nunani danskit tusagassiorfiisa allaaserinninneranit, tusagassiorfiup GlobalNyt-ip 2022-p kingorna ukiut tamaasa suliarisartagaani misissuinermeersuupput .
Misissuineq malillugu Kalaallit Nunaat septembarimi 2022-mit 2023-mut danskit tusagassiorfiini 0,78 procentimik initussuseqarpoq, ullumikkullu 2,78 procentinik initussuseqarluni.
Gazap initussusaata 2,41 procentiunera Ukrainellu 5,98 procentiunera sanillersuunneqarsinnaapput.
Kalaallit Nunaat USA-p soqutiginninneranut ingammillu præsidentip 2024-mi decembarimi ukioq mannalu januaarimi oqaaseqarneranut atatillugu tusagassiorfinnit sammineqarlualersimanera maani amerlanerit malugaat.
Kalaallit Nunaat pillugu Kalaallit Nunaannillu nutaarsiassaqarfinni assigiinngitsuni allaaserisat amerlassusaat, aammali samminninneq ingammik Nuummi aqqusinerni assiliissutitigut tusagassiortutigullu takuneqarsinnaavoq.
Tamannalu ukiualuit matuma siornanut sanilliullugu tusarsaarpiannginnermut sanilliullugu allaanerujussuuvoq.
Tupaallannartoq: Sermersuaq aakkiartorpoq Irene Jeppsonip nutaarsiassaqartitsivimmi pisortatut atorfininneranit ullumi ukioq ataaseq affarlu qaangiuppoq.
Taanna Naalakkersuisuni attaveqarnermut pisortatut atorfimmit nuukkami tusagassiorfimmi piffissami sivisuumi ajornartorsiortumi sulilerpoq. Trumpip qaninngoorneratigut tassunga tusagassiorfimmullu tatisinerup annertusiartornissaa, atorfininnissamut akuersinermini takorloorsimanngilaa.
Emmanuel Macron tusagassiortunit kalaallinit, franskinit danskinillu Nuummi 2025-mi juunip 15-iani apersorneqarpoq
Assi: Oscar Scott Carl
Kalaallit Nunaanni tusagassiortuunermi ”kisimiilluni angerlarsimasarneq” sungiusimaneqarpoq.
- Maanna DR teknikerimik kalaallimik atorfinitsitsivoq, TV2-lu tusagassiortumik kalaallimik suleqateqarpoq, tamannalu siornatigut takusimanngilarput, taanna oqarpoq.
- Danskit tusagassiortui siusinnerusukkut aatsaat kunngikkormiut sineriammi angalaaraangata arlaannilluunniit annertuumik pisoqaraangat takkuttarput, maannali maani takussaalerput. Aamma tusagassiortut nunanit allaneersut takussaalerput.
Aqqusinermi tassani KNR-p illorsuanit 200 meterinik ungasitsigisumi arnaq alla aamma tusagassiornermi sivisuumik peqataasoq, danskillu tungaannit ilanngussisannginnermik misigisaqartartoq, issiavoq.
- Ukiorpassuarni taamaallaat namminiilivinnissaq danskit tusagassiorfiinit Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuani tamani sammineqartarpoq, Arnaq Nielsen oqarpoq.
Arnaq Nielsen Tusagassiuinermi Sulisut Peqatigiiffianni (TP) siulittaasuunermi saniatigut ukiup ataatsip affaatalu matuma siorna Sermitsiami sulilinnginnermini ukiuni 15-ni KNR TV-mi tusagassiortuuvoq.
- Siornatigut danskit tusagassiorfii nutaarsiassanik maanngaanneersunik ilanngussigaangata tamakku taamaallaat namminiilivinnissamut, pinerluuteqarnernut – imaluunniit sermersuarmut silaannaallu kissatsikkiartorneranut tunngasarput, taanna oqarpoq.
Tusagassiortut nunanit tamalaaneersut 2026-mi ukiuunerani Kalaallit Nunaannukaapput. GlobalNytip misissuinera malillugu Kalaallit Nunaat 2022-mi septembarimit 2023-mut danskit tusagassiorfiini 0,78 procentimik initussuseqarlunilu ullumikkut 2,78 procentinik initussuseqarpoq.
Assi: Oscar Scott Carl
Trumpilli Kalaallit Nunaat 2019-mi siullermeerluni taammagu, 2024-milu nipini sakkortusimmagu, pissutsit allanngornerat malugaa.
- DR piffissap ilaani Nuummi anorersuarneranik ullullu sinnerani timmisartuussinerit taamaatinneqarnerannik allaaserinninnera eqqaasanni siullersaavoq. Assaa, taamani eqqarsarpunga. Tamanna ukiualuit matuma siorna eqqaaneqarsimassanngikkaluarpoq.
Kalaallit Nunaata piffissami sivisuumi danskit tusagassiorfiini taaneqarpiartarsimannginnera ajornartorsiutaasimasoq Arnaq Nielsen isumaqarpoq.
- Naalagaaffeqatigiinni ilaagatta taamatut eqqarsarpunga. Kalaallit Nunaat pillugu Danmarkimi ilisimasat amigarnerat pasitsaannarpoq. Tusagassiorfiillu samminninnerat, samminninnginneralluunniit inuit Kalaalit Nunaanni kikkuunitsinnik paasinninnerannut aamma sunniuteqarunarpoq.
Isumalluutit attuumassuteqarnerillu nutaarsiassani sammiviliisuusut Sooq Kalaallit Nunaata piffissap ingerlanerani danskit tusagassiorfiini taama sammineqartanngitsiginera paasiniarlugu, AG-p tusagassiortua Kim Andersenimut, Odensemi Syddansk Universitetimi Center for Journalistikimi ilisimatusartuullunilu lektorimut sianerpoq.
Tassanilu ilaatigut danskit tusagassiorfiisa nutaarsiassanillu atuinerup qanoq inuit nunarsuarmut isiginneriaaseqarnerannik, politikikkullu akuunerannik sunniisarnerat sammisaraa.
- Nutaarsiassaqartitsiviit amerlasuutigut pisunik malinnaasuminnut naleqquttutut misiginartunik pingaarnersiuisarnerat danskillu tusagassiorfiinik atuisut amerlanersaasa Danmarkimi najugaqarnerat nalunngilarput. Taamaattoqarneranilu Kalaallit Nunaat taamaariarluni ungasissorujussuarmiissorinarsinnaasarpoq, taanna oqarpoq nangillunilu:
- Peqatigisaanik nutaarsiassaqartitsiviit amerlasuutigut sorsunnerit massakkulluunniit pisut salliutittaraat nalunngilarput – Kalaallillu Nunaat piffissami sivisuumi saqitsaannernut annertuunut attuumassuteqarsimanngilaq. Piffissamili kingullermi tamanna allanngorpoq.
Kalaallit Nunaannit tusagassiornermik oqaluttuanillu siusinnerusukkut pingaarnerutitsinnginnerit aamma isumalluutinut tunngassuteqarput – aningaasat, piffissaq nukiillu, taanna erseqqissaavoq.
- Suullu allaaserissanerlugit aalajangeraanni piffinnut ajornartorsiutit atuuffiinut tusagassiortunik aallartitsisoqartarpoq.
Mette Frederiksenip Jens-Frederik Nielsen 2026-mi januaarimi Nuummut tikeraarmagu soqutiginninneq annertuvoq. Uani tusagassiortunik nunanit tamalaaneersunit ungusimaneqarput.
Assi: Oscar Scott Carl
Tusagassiorfissuarmi Danmarks Radiotut angitigisumi, inuit ataasiakkaaginnaat ingillutik tusagassiortut sumut angalatinnissaannik aalajangersaaneq ajorput. Aalajangernerit DR-mi aaqqissuisoqarfiit pisortaqatigiiaallu akimorlugit aalajangerneqartarput.
Taama Peter Led Korsgaard, Erhverv og Økonomimi aaqqissuisoqarfimmi aaqqissuisunut pisortaq, ukiortaallu kingorna DR-mi Inuiaqatigiilerinermi aaqqissuisoqarfimmi – aaqqissuisoqarfimmi Kalaallit Nunaannit nutaarsiassalerinermik akisussaasumi - aaqqissuisuni pisortaagallartoq, oqaluttuarpoq.
- DR-mi aaqqissuisut ullaat tamaasa ataatsimiittarput, tassanilu ullormi oqaluttuat sammineqartussat pingaarnerit pingasut aalajangertarpagut, taanna nassuiaavoq.
- Piumasaqaatit ukioq kingulleq sakkortusineqarput, tamatumanilu oqaluttuat nunarsuup sinneraneersut sakkortunerulerlutillu annertunerulersimanerat patsisaavoq. Tassani Kalaallit Nunaat annertunerujartortumik nutaarsiassanik ilanngussisarnitsinnut naapertuunneruleriartorpoq, taamaattoqarneranilu oqaluttuat allat pingaannginnernut inissinneqartarput.
Suunuku Kalaallit Nunaat malinnaasussinnut naapertuunnerulersikkaat?
- Arlaliupput. Nunarsuarmi pissaanilerngusaanneq Trumpip ingerlataa kiisalu Kalaallit Nunaannut naalagaaffeqatigiinnermullu qunusaarinerit Kalaallit Nunaat annertuumik sammineqalersippaat, taanna akivoq.
- Pissaanilerngusaannerlu soorunami malinnaavigisarput Kalaallit Nunaanni pissutsinik uisitsisunut ilaallunilu siusinnerusumut sanilliullugu samminninnitsinnik annertusaavoq.
Trump sioqqullugu DR-p Kalaallit Nunaannik samminninnini aamma annertusigaa taassuma erseqqissaatigaa. Taassuma spiralilersuinermik suliaq, inatsisitigut ataataqanngitsut Issittumilu Tunngaviusumik ilinniarneq taavai.
Maanili tusagassiortunik aalajangersimasunik aallartitaqarneq nutaajuvoq. Tamatuma saniatigut tusagassiortunik immikkut sammisalinnik aallartitsisalersimanertik Peter Led Korsgaardip erseqqissaatigaa, taakkulu assersuutigalugu peqqinnissaqarfik pillugu allaaserisaqartarput.
- Tamanna annertusiartortumik sammivarput, taanna oqarpoq.
Sooruna siusinnerusukkut taamaattoqarsimanngitsoq?
- Apeqqutitsialak. Tamanna sioqqullugu qanoq pisoqarsimanera uannut nalileruminaappoq. Sammineqarsinnaasut amerlasuut pingaarnerutissinnaasimagaluarigut tunngavilersorneqarluarsinnaavoq.
- Kalaallilli Nunaannik ilanngussisarnitsinnik annertusiartortitsinerput nuannaarutigaara, tamakkulu tusagassanik pitsaasorujssuarnik malitseqartarput.
Sivikitsuinnarmik soqutigineqartoq, imaluunniit? Naak Nuummi maanna mikrofonimik naapitaqarnani Kalaaliaqqamukarlunilu Brugseniliartoqarsinnaagaluartoq Trumpip kingorna Kalaallit Nunaata nunarsuup sinneranit sammineqarnera, nunatsinnilu nunanit tamanit politikikkut tatineqarnerup annertusiartornera ilutigalugu annertunerulerpoq.
Dagbladet Politiken assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni amerikamiut sakkutooqarfiini qimaannakkat mingutsitsinerlu tamakkunannga pilersoq pillugu Juunip naanerani arlalinnik allaaserinnippoq.
Taamatuttaaq DR nunatsinni peqqinnissaqarfimmi sulisussaaleqineq pillugu ajornartorsiut ilisimaarilluarneqartoq pillugu qanittumi ilanngussaqarpoq.
Tusagassiorfiit annertusiartortumik allaaserinnittarnerat ataavartuussanersoq aallutalluunniit allanngutsiarnerannik pinersoq AG-mi tusagassiortumitakissutissarsiniarneqarpoq.
Tusagassiortut Jens-Frederik Nielsenip Nuummi kulturikkut illorsuarmi Katuami tusagassiortunik katersortitsereernerani.
Assi: Oscar Scott Carl
Tusagassiornermik ilisimatusartoq Kim Andersen aperigaanni taanna danskit tusagassiorfiisa siunissami sammisassaannik pingasunik eqqoriaavoq.
- Siullermik arlaannik pisoqartillugu maannakkutulli Kalaallit Nunaannut timmisartorluni orniguttoqartassaaq. Taamaattoqarnerani tupaallannartunik pisoqartillugu samminninneq annertusisassaaq, taanna oqarpoq.
- Tullertut arlaannik pingaarutilimmik paasisaqarnerup kingunerisaanik nutaarsiassaqartitsivini aaqqissuisoqarfiit samminninnerulernerisa kingunerannik Kalaallit Nunaat immaqa aalajangersimasumik malinnaavigineqassaaq.
Pingajualli ’anguniagaqarnerusoq’ pissanganarnerutippaa. Tassani tusagassiorfiit amerlanerusut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunik tusagassiortunut aningaasaliillutillu isumalluutinik atuillutilluunniit nunatsinni nutaarsiassaqartitsivinnik suleqatiginninnerminnik annertusaassapput.
- Taamaalilluni Kalaallit Nunaat pillugu danskinut nutaarsiassanik ataavarnerusumik assigiinngisitaarnerusunillu atuisunut tusagassiortoqartassaaq, taanna oqarpoq.
Peter Led Korsgaard DR-imeersoq taakku Kalaallit Nunaannik samminninnerat nangissanersoq ukiualuilluunniit qaangiuppata Trump sioqqullugu nalinginnaasunut utissanersoq aperineqarami ima akivoq:
- Tamanna akiuminaappoq, isumalluutigummi angusaqarfigilluarumallugit tamatigut pingaarnersiortariaqartarpagut.
Taamaakkaluartoq DR ilisimasaqarneruleqqavoq, taanna erseqqissaavoq.
- Silaannaap pissusia ukiualuit matuma siorna maannakkutulli samminngilarput, taamaammallu sammisat allanngorartuarput. Piffissami sivisunerusumi Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik sulisoqassaagut. Taamatulli aalajangerneq attatiinnassanerlutigu kisima aalajangertussaanngilara. Tamanna DR-p pisortaani nalilersorneqarlunilu aalajangiivigineqartarpoq.
Nunat allat pillugit nutaarsiassanut uteqqinneq DR-p, TV2-p danskillu tusagassiorfiisa allat Kalaallit Nunaannik ilanngutassiisarnerminnik pingaarnerutitsisarnerminnik nangitsinissaat KNR-imi nutaarsiassaqartitsivimmi Irene Jeppsonip neriuutigaa – samminninnerlu piffissami sivisuumi ingerlaannassasoq ilimagaa.
- Tamanna ukiuni aggersuni atuutissaaq. Tumpillu ajornartorsiortitsinera qaangiunniariarpat danskit tusagassiorfiisa Kalaallit Nunaannik samminninnerminnik unitsitsinissaat ilimaginngilara, taanna oqarpoq.
- Matu ammareerpoq, maanilu inuttaliisoqarlunilu tusagassiortoqarpoq, nutaarsiassanillu sungiusimasatsinnit allaanerusunik takkuttoqartarnissaa malunnarsiartorpoq. Tamannalu ingerlaannassasoq isumaqarpunga.
Tusagassiortulli peqatigiiffianni siulittaasoq Arnaq Nielsen taama isumalluartiginngilaq:
- Trumpip kingorna susoqarumaarnersoq pissangassutigaara. Maannakkummi tamanna sammineqarluarpoq, taanna oqarpoq.
- Kingornali nunat allat pilllugit nutaarsiassani kingullerniileqqinnissarput annilaagassutigaara.
