"Nunasiaatilittut pissaanilik pitsaasoq" tatineqartoq

"Danmark danskillu Kalaallit Nunaat pillugu sunnguamilluunniit kanngusuutissaqanngillat, illuatungianilli. Danmarkip inuiaqatigiit kalaallit ineriartortinniarlugit annertuumik tukkortumillu iliuuseqarsimavoq. Suliniut taanna tulluusimaarutigaarput, tamannalu allanut maligassiuisinnaavoq.“

Taamanikkut ministeriunerusimasoq Anders Fogh Rasmussen 2008-mi juunip 13-iani KNR-ip nittartagaani taama oqarpoq.

Oqaatsit taakku ilarpassuatsinnut nutaajunatillu tupaallannanngillat. Danmarkip "nunasiaatilittut pitsaasutut" oqaluttuarineqarnera qangali danskit imminut isigineranni ilaavoq, atuakkiortulli eqqumiitsuliortullu soorlu Niviaq Korneliussenip aamma Jessie Kleemannip – allarpassuillu peqatigalugit – tamanna nunasiaataanerup kinguneri, kinaassutsip pissaaneqarnermullu pissutsit kalaallit isiginnittaasiannit allaatiginerisigut ukiut qulikkuutaat ingerlaneranni unammillersimavaat.

Ullutsinnili Danmarkimi allanngortoqarpoq. Danskit atuakkiortut arlallit Danmarkip nunasiaatilittut pitsaasuuneranik eqqarsaammik apeqqusiillutik atuakkiortarlutillu nunasiaataasimanerup oqaluttuarisaanerata misissorneqarnerani pissaaneqarnerup qanoq innera, pisuuneq, akisussaaffik eqqaamanninnerlu pingaartinnerulerpaat.

Taamatut ineriartorneq atuakkiornermik ilisimatusartup Emilie Dybdalip ph.d-nngorniarluni allaaserisamini “In Memory of the Good Colony”-mi (Nunasiaatilik pitsaasoq eqqaallugu, aaqq.), qanittukkut Københavnip Universitetiani illersorsimasamini, misissorpaa. Kim Leinep Iben Mondrupillu atuakkiaat aallaavigalugit danskit atuakkiaataasa nutaanerusut Kalaallit Nunaanni nunasiaanerup nalaanik eqqaamasaqarnermik qanoq nutarterisoqarnersoq ilaatigut misissorpaa.

Emilie Dybdalip atuakkiat inuiaqatigiit oqaluttuarisaanermik qanoq eqqaamannittarnersut – aamma eqqaamanninnerup allanngorartarneranik ersersitsisarmata soqutiginartippai.

Nunasiaatigineqartut oqaluttuarisaanerat danskit eqqaamasaannut ilanngukkaangat

- Eqqaamasanik ilisimatusarnermik suliaqarpunga. Inuiaat oqaluttuarisaanermik qanoq oqaluttuartarnerat, oqaluttuarisaanerullu qanoq immitsinnut paasinnilersittarneraatigut soqutigisarpara, oqarpoq qangalu pisimasut qanoq oqaluttuarineqartarnersut, kikkut oqaaseqartarnerusarnersut inuiaallu namminneq imminnut qanoq paasisimanerat misissorniarlugu ilanngullugu ilisimatitsissutigaa.

Tamanna tunngavigalugu Kim Leine Iben Mondrupilu toqqarpai. Taakku danskit atuakkiortut marluk ukiuni qulikkuutaani kingullerni Kalaallit Nunaat pillugu allaaserinnittartut malunnaateqarnerpaartaasa ilagaat. Atuakkiaat danskinit tusindilinnit atuarneqartarsimapput, tusagassiuutitigut naliliiffigineqartarput, Kalaallit Nunaallu, nunasiaanerup oqaluttuarisaanerata kiisalu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni pissutsit pillugit tamanut ammasumik oqallinnermut ilusilersueqataasarsimapput.

Taamatut toqqaanermi allaaserisaq kalaallisut atuakkiortunut tunngassuteqanngitsuussasoq aalajangiussinermik aamma isumaqarpoq. Pingaaruteqannginnerinik isumaqanngilaq. Illuatungianilli, taanna erseqqissaavoq.

Kalaallit atuakkiortut eqqumiitsuliortullu danskit nunasiaateqarsimanerannik oqaluttuaq qangali sammisarsimagaat, aamma nunasiaataanerup kinaassutsimut, oqaatsinut kiisalu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni attaveqarnerup kingunerisaanik allaatiginnittartut atuakkianik ilisimatusartup inuusuttup oqaatigaa. Allamilli misissuiniarpoq: kalaaliinnaanngitsut aammali danskit atuakkiortut amerliartuinnartut inuiaqatigiit oqaluttuarisaanerat, tassa Danmarkip nunasiaatilittut pitsaasuunera, sammilerpatiuk qanoq pisoqassava?

- Kalaallit atuakkiortut soqutiginartorpassuupput maluginiartariaqartut. Siunissami ilisimatusarnermi ilanngunnissaat soqutiginartorujussuussaaq. Tamannali matumani allassimasannit allaanerulluinnassaaq, ph.d-nngorniarnermini Ilisimatusarfimmiissimasoq oqarpoq.

Ikiuineq aamma pissaanerugaangat

Kim Leinep atuakkiai danskit nunasiaateqarnermik oqaluttuatoqaannut nalinginnaasumut akerliulluinnartut Emilie Dybdalip maluginiarpaa. Atuakkiani soorlu Profeterne i Evighedsfjorden-imi atuartut ajoqersuiartortitanik, palasinik atorfilittanillu eqqortumik iliorusuttartut naapitaqartarput. Taakku ajunngitsumik iliorumanermik, isumassuinermik ikiuerusunnermillu kajumilersinneqarsimasinnaapput. Ajunngitsumilli iliorusunneq pissaaneq tunngaviusumik naligiinngitsillugu nunasiaateqarnermik aaqqissuussinermi qanoq pisarnersoq Leinettaaq ersersippaa.

Taamaalilluni oqaluttuaq danskinit ajunngitsuusunit inuiaqatigiinnik nutaaliornissamut ikiuisunit katitigaanerulerpoq.

- Nunasiaateqarnerup ajunngitsuuneranik oqaluttuaq ilumoornersoq ilumuunnginnersorluunniit aalajangerniarsarinngilara. Danskilli imminut paasinissaannut qanoq sunniuteqarsimanersoq atuakkianilu nutaanerusuni qanoq apeqquserneqarsimanersoq misissorpara, Emilie Dybdal oqarpoq.

Taanna naapertorlugu Kim Leinep atuakkiaani danskit ajortuinnaanngillat. Aammali ikiortaannaanngillat. Inuit aaqqissuussinerup iluani, namminneq pissaaneqarfigisaminni, iliuuseqartut kalaallit attaveqarnermik nassuiaanissamut periarfissaqanngillat. Tamatuma saniatigut kalaallit inuttaat ikiorneqarlutik, ilinniartinneqarlutik isumassorneqarnermilluunniit tigooraaginnartutut pissusilersorneq ajorput. Nammineq iliuuseqartarput, aalajangiisarput danskillu inuttaanut pissaaneqarnermullu pissutsinut inuuffigisaminnullu akuliuttarlutik.

- Taamaammat ikiuisup ikiorneqartullu attaveqatigiinnerat naligiinngisaannarpoq, aammali nunasiaateqarnermik oqaluttuatoqqani oqaatigineqartutut ajornaatsuinnaanngilaq, taanna oqarpoq.

Nunasiaatilittut oqaluttuarisaanerup nalaani

Iben Mondrup allatut isiginnittaaseqarpoq. Kim Leine nunasiaanerup nalaani ingerlatsiviit, aallartitat pissaaneqarnikkullu aaqqissuussinerit samminerugai, Mondrupip nunasiaanerup oqaluttuarisaanerata ilaqutariinnut, attaveqaqatigiinnermut ulluinnarnilu inuunermut sunniutai misissorpai. Nunasiaanerup oqaluttuarisaanera taassuma pingaarnerusumik oqaluttuarisaanermi pisut annertuut aqqutigalugit oqaluttuarinagu inuilli taakkua kingunerisaannik atugaqartut aqqutigalugit oqaluttuaraa.

- Iben Mondrupip nunasiaateqarnerup oqaluttuarisaaneranik oqaluttuaani inuit attaveqatigiinnerat, akerleriinnerit misigissutsillu kinguaariit akornanni ingerlateqqinneqartartut ersersinneqarput, Emilie Dybdal nassuiaavoq.

Taamatut nunasiaanerup oqaluttuarisaanerata nalitsinnut qanilliartornera Mondrupip ersersippaa. Ukiut hundredit 200-lluunniit matuma siorna qanoq pisoqarsimaneranik oqaluttuaannanngilaq, kisiannili itsaq pisut inuit inuunerannut kinaassusaannut attaveqarnerannullu qanoq sunniuteqartuarnerannut tunngavoq.

Atuakkiortut taakkua marluk assigiinngissutaat Emilie Dybdalip misissueqqissaarneranut pingaaruteqarpoq. Kim Leinep nunasiaateqarnerup iluatsilluarsimaneranik oqaluttuaq nunasiaateqarfiit aaqqissuussaanerannik pissaaneqarnikkullu naligiinnginnermik naapitsinikkut unammillerpaa. Iben Mondrupip misilittakkat ilaqutariinni attaveqaqatigiinnermilu nunasiaateqarfiusup qaangiunnerata kingorna kingumut atuutilersartut unammillerpai.

- Taakkua nunasiaateqarnerup naggaserneqarneratigut nunasiaateqarneq naanngitsoortariaqanngitsoq takutippaat. Oqaluttuarisaanermi pisimasut inuit inuunerannut sivisuumik sunniuteqartuarsinnaapput, allaat politikkikkut aaqqissuussinerit allanngortinneqareernerisa kingorna, Emilie Dybdal nassuiaavoq.

Eqqaamasat imaannaanngitsut

Emilie Dybdalip allaaserisami tamatumani peqqissiminnermik politikkeqarnertut taasani pingaarnertut sammivaa — nunani tamalaani pissutsit allanngoriartornerat, naalagaaffiit utoqqatsernerit, eqqaamanninnermik politikki pisortatigullu nassuernerit aqqutigalugit oqaluttuarisaanerminni pisimasunik ilungersunartunik sammisaqarnerat.

Tamanna aamma Kalaallit Nunaat pillugu oqallinnermut sunniuteqarpoq.

Ilaatigut spiralilersuisimanermik suliaq, meeqqat misileraataasimasut naalagaaffeqatigiinnerullu oqaluttuarisaanerani akerleriissutaasunik allanik oqallitsitsinerit pissutigalugit Danmarkip nunasiaatitut ajunngitsuuneranik oqaluttuatoqqat ukiuni kingullerni apeqquserneqarput.

Atuakkiat aamma taamaaliortut Emilie Dybdal isumaqarpoq. Atuakkat inuiaqatigiinni oqallinnermut ersiutaaginnanngillat, aammali ilusilersueqataapput.

- Atuakkat aqqutigalugit misigisat isiginnittaatsillu politikkimut tunngasunik oqallinnerinnarmi eqqartoruminaassinnaasut paasisinnaavagut. Atuakkat oqaluttuarisaanermik assigiinngiiaarnerutitsisarlutillu inuit inuunerannik ersersitsisarput, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Taamaammat inuiaat oqaluttuarisaanerat qanoq pilersinneqaraangat atuakkiat qanoq inissisimasarnersut inuiaqatigiillu qanoq ilillutik oqaluttuarisaanerminnik allatut isiginnittaaseqalertarnerat soqutigisarpara.

Taamaammat “nunasiaatilik pitsaasoq” pillugu oqaluttuaq suli soqutiginarpoq.

Tamanna imaanngilaq danskit upperisaat siornatigutut suli atuummat, tassaavorli inuiaqatigiittut imminut isiginermut sivisuumik pingaaruteqarsimammat – maannalu arlalinnit unammillerneqarmat.

Atuakkiortut danskit soorlu Kim Leinep Iben Mondrupillu nunasiaanerup oqaluttuarisaaneranik allatut isiginnittaaseqalernertik peqatigalugu Danmarkip Kalaallit Nunaat pillugu nammineq eqqaamasaminik isumaliutersuuteqartalerneranut peqataapput. Allannguullu annerpaaq immaqa tassaniippoq.

Allannguutaasoq tassaanngilaq oqaluttuat ilaasa allamik taarserneqariartuaarnerat. Tassami Danmark Kalaallit Nunaallu pillugit oqaluttuaq ataatsimut isigalugu pingaarnertut oqaatigineqarsinnaajunnaarpoq. Danmarkimik nunasiaateqartutut pitsaasutut isiginnittaaserisimasaq allanngortinneqaannanngilaq, allanngortinneqarporli. Taarsiullugu nipit, misilittakkat nassuiaatillu assigiinngitsut saqqummerput.

Tamanna oqaluttuamik ilungersunarnersulersitsisarpoq. Aammali unneqqarinnerulersitsisarluni.

Anders Fogh Rasmussenip 2008-mi oqaasiinit Mette Frederiksenip spiralilersuisimanermik suliamut utoqqatserneranut ungasissusaata allanngortoqartoq takutippaa. Danmarkip Kalaallit Nunaanni oqaluttuarisaanerminik tulluusimaarutiginninneq naammagiinnarsinnaajunnaarpaa. Aammali kingunerinik atugaqarsimasut tusarnaartariaqarpai.