Nunatsinni puilasunik kissartunik misissuinerit maannamut annersaanni nalunaarsuisoqartoq
Nunatsinni puilasut kissartut 382-iusut nalunaarsuinerup paasinarsisippaa, taakkulu takornariartitsinermut nunap iluaniillu nukissiornermut pingaaruteqalersinnaallutik.
Puilasoq kissartoq Kujataaniittoq Uunartoq, Nunatsinni puilasut kissartut 382-it ilisimatusartunit misissuiffigineqartut ilagaat.
Foto: Michael Kühl, professor ved Biologisk Institut, Københavns Universitet
Island puilasut kissartut nunaattut ilisimaneqarpoq, aammali puilasut kissartut Nunatsinni hunnorujukkaajullutik.
Tamanna ilisimatusarnikkut misissuinermi, Pinngortitaleriffimmit, Københavnip Universitetianit aamma Danmarkimi Nunatsinnilu Ujarassiuutut misissuiffimmit (GEUS-imit) suliarineqartumi erserpoq.
Puilasut kissartut Nunatsinniittut katillugit 382-iusut, ilisimatusartunit paasissutissanik katersiffigineqarput.
Ilisimatusartut suliniummik ingerlatsisut tusagassiuutinut nalunaarumminni allapput, puilasut kissartut takornariartitsinermut aamma nunap iluata kissassusaanik nukissiuuteqarnermut iluaqutaasinnaasut.
- Ilisimasat ukiut 100-t sinnerlugit ingerlanerini siammarsimasut katersorsimavavut pitsaassusaallu qulakkeerniarsimallugit.
- Taakku tassaallutik ilisimasassarsiortut nalunaarsugaat nutaannginnerusut, naasut pillugit misissuinerit qaammataasanillu assilisat nutaaliat, sumiiffiillu taaguutaat soorlu “Uunartoq” aamma “Puilasoq”, GEUS-imeersoq postdoc aamma misissuinermi atuakkiortoq siulleq Eva Bendix Nielsen oqarpoq.
Ilisimatusartut oqaatigaat, Nunatsinni puilasut kissartut pillugit ilisimasat maannamut katersorneqartut annerpaartarigaat.
Nalunaarusiami oqaatigineqartut naapertorlugit, Kujataaniittoq puilasoq kissartoq Uunartoq, Nunatsinni puilasut kissartut ilisimaneqarnerpaat ilagaat.
Tassani imeq 38-40 gradit missaannik kissassuseqartarpoq, pinngortitamilu tasinnguaqarluni nalunnguarfiusinnaasumik.
Taseq taanna nunaqavissunit takornarianillu ornigarneqarluartaqisoq allassimavoq.
Nalunaarutigineqartumi oqaatigineqartut naapertorlugit puilasut kissartut allat immikkut ittumik pinngortitamik ataqatigiissitsisuusarput, soorlu nunaminertatut mikisutut issuatsiaqarfittut naasunillu ulikkaartut, puilasorlu 60 gradit sinnerlugit kiassuseqartarluni.
Taakku uumasuaqqanut tappiorannartunut kissartumik nuannarisaqartunut naasunullu qaqutigoortunut naajartorfiusartut, oqaatigineqarpoq.
Puilasut kissartut kissarnerpaat Tunumiipput.
Tamaaniillutik uumasuaqqat tappiorannartut, tusagassiuutinut nalunaarummi oqaatigineqartut naapertorlugit tappiorannartunik qalipaatigissunik pilersitsisarput.
Pissutsit nalinginnaanngitsut tamakku ilisimatusarnermut immikkut soqutiginartuusut allassimavoq.
- Taakku iluaqutigalugit nunarsuarmi avatangiisinut nunarsuup pileqqaarnerani assingusut qanoq ilillutik uumassuseqarsinnaanerat paasisaqarfigilluarsinnaavarput, Københavnip universitetiani professori Michael Kühl oqarpoq.
Puilasut kissartut ilarpassui ilisimatusartunit qaqutiguinnaq tikinneqartarput.
Taamaattumik ilisimatusartunit nunaqavissut, piniartut takornarianillu angallassisartut sumiiffinni taakkunani angalasartut kajumissaarneqarput sumiiffiit tamakku pillugit paasisaminnik nalunaaruteqartaqqullugit.
/ritzau/
