Nunatta karsia imaqanngingajappoq – Nalerarli aningaasanik innuttaasunit aallerusunngilaq

Aningaasanut inatsisissatut 2026-imut siunnersuut pillugu suli isumaqatigiinniartoqarpoq. Pilersaarutit malillugit novembarip 14-ani Inatsisartut pingajussaaneertumik oqaluuserissavaat, maannamullu Inatsisartuni partii kisiartaalluni illuatungiliuttoq Naleraq suli isumaqatigiinniaqataavoq.

Sermitsiamit Naleqqap siulittaasua Pele Broberg partiimilu isumaqatigiinniarnermi siuttuusoq Jens Napãtôᴋ’ naapippavut killiffik pillugu partiillu nunatta karsiata tatineqarfiani piumasaqaatai oqaluuseralutigit.

Partiip ataatsimiittarfiani kaffi imerlu piareersimapput, nerrivimmiippullu pappiararpassuit aningaasatigut inissisimaneq pillugu qulaajaanermi atorneqartussat – allakkiat, naatsorsuinerit § 37-ilu tunngavigalugu Naalakkersuisunit akissutit assigiinngitsut isumaqatigiinniarnermi pingaarnertut piumasaqaatinut tunngavilersuutitut atorneqartussat.

- Nunatta karsiata imaarutilivinneranik oqaaseqaativut inituppiut, taamaallaammi 300 millionit koruunit missaat sinnerupput, akisussaassuseqartumilli isumaqatigiinniaqataarusuppugut. Sipaarutissatut siunnersuutit saqqummiutereersimavavut saqqummiuteqqissallugillu, Jens Napãtôᴋ’ aallarniilluni oqarpoq.

Pele Brobergip nunatta anigaasarliornerata nalaani Naalakkersuisut NunaGreenimut minguinnerusumut nukissiuuteqarnermut 400 millionit koruuninik aningaasaliisimammata siusinnerusukkut apeqqusereerpai,

Naleraq isumaqatigiinniarnermi 14-inik piumasaqarpoq, pisortat aningaasartuutaasa sipaarfigineqarnissaannik, atorfinitsitsinerit unitsinnissaannik, nutaanik isertitaqarnissamik, aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit assigalugit iluarsaaqqinnissanik imaqartut, pisortat allaffissornerat pitsanngorsarniarlugu. Saniatigut piumasaraat innuttaasut aningaasaqarnerat ajorseriassanngitsoq aningaasanik aallerfigineqarnermikkut.

Matumani partiimit malugineqarpoq Naalakkersuisut piumasaqaatiminnut ammaffiginnittut, siunnersuutaasa ilarpassui aningaasanut inatsisissatut 2026-mut siunnersuummi anguniakkatut ilanngunneqarsinnaallutik.

Sulisussanik angerlaassineq nunatta karsianut aningaasarpassuarnik pissarsiffiussasoq

Naleraq § 37 naapertorlugu Naalakkersuisunut apeqquteqarsimavoq sulisut qassit Kalaallit Nunaannik sullissinersut Danmarkimili najugaqarlutik. Akissutip takutippaa 2024-mi 105 million koruunit nunap avataani akissarsianut akiliutigineqartut – aningaasat Kalaallit Nunaanni akileraarfiunngitsut.

Taamaattumik partii siunnersuuteqarpoq atorfiit taakku Nunatsinnut angerlaakkiartuaarneqassasut, taamaalilluni akissarsiat akileraarutitigullu isertitat nunamiiginnarlutik.

Naleraq naapertorlugu tamanna nunatta karsianut nukittorsaataassaaq saniatigullu sumiiffinni suliffissanik pilersitsissalluni.

- Piumasarisimavarput atorfiit taakku ullumikkut nunatta avataani inuttalerneqarsimasut angerlaanneqassasut. Aningaasatigut akisussaanissaq pineqarpoq – akileraarutit nammineq ineriartornitsinnut iluaqutaassapput, Jens Napãtôᴋ’ oqarpoq.

Danmarkimit sulisunik angerlaassinerup saniatigut partiip piumasaraa nunanit allanit atorfinitsitsinerit unitsinneqassasut, tamannali peqqinnissaqarfinni inunnillu isumaginnittoqarfinnut atuutissanngitsoq.

Aningaasatigut akisussaassuseqarneq piumasarigaat

Naleqqap kissaatigaa aningaasanut inatsimmi isertitaviit sipaarutillu tunngavigineqassasut – akileraarutit nutaat, akitsuutit imaluunniit innuttaasunik artukkiinerit tunngaviunatik.

Aningaasaqarnermut akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit allakkiami Naleraq ilisimatinneqarsimavoq 2026-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi akileraarutinit akitsuutinillu isertitat tamakkiisut 12.633,5 millionit koruuniusut.

Tamannalu tunngavigalugu Naaleraq iluarsaaqqinnissamik tikkuussivoq, pisariinnerusumik akileraariaaseqarluni namminerlu pisuussutinik aalisarnermut atorluaaneruneq aqqutissaasoq.

– Akisussaassuseqartumik aalajangiinikkut aningaasaliinikkullu aningaasat nassaarissavavut, innuttaasunut aningaasanik aallernata, Jens Napãtôᴋ’ oqarpoq.

Naleraq siunnersuuteqarsimavortaaq Kalaallit Nunaat isertitanik nutaanik pilersitsissasoq inuussutissarsiutit piorsarnerisigut, soorlu aalisarnermi, takornariaqarnermi sumiiffinnilu tunisassiornermi – atugarissaarnermik ilanngarterinani.

Isumaqatigiissuteqarnissamut piareersimasoq – suulli tamaasa pilliutiginagit

Naak immikkoortuni ataasiakkaani isumaqatigiinngittoqaraluartoq Pele Brobergip erseqqissarpaa partii aningaasanut inatsisissami isumaqatigiinnermi peqataarusuttoq, piviusumik suleqatigiittoqarlunilu akisussaassuseqartoqarpat.

- Piviusumik akisussaaqataanissatsinnut periarfissaqarutta siunnersuutivullu tusaaniarneqarlutik aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi peqataasinnaalluarpugut. Peqataanngikkuttali aamma ajunngilaq – siunnersuuterpassuattami ilaat Naalakkersuisut akuerisimavaat, oqarpoq.

Pingajussaanik oqaluuserinissaanut naammassiartortoq

Aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiinniarnerit novembarip 10-ani naammassisussatut ilimagineqarput, 2026-mullu aningaasanut inatsisissamut siunnersuut Inatsisartuni novembarip 11-ani pingajussaaneerneqassaaq.

Naleraq suli isumaqatigiinniarnerni peqataavoq – ersarissumik oqariartuuteqarluni: Kalaallit Nunaat aningaasanik nassaartariaqarpoq, innuttaasunit aallernani.