Paamiuni aalisartoq sølviusumik Nersornaaserneqartoq
Paamiuni aalisarnermik aallussaqartoq Nielsêrak’ Jakobsen Kim Kielsenimit pingasunngormat Nersornaammik sølviusumik saqqarmiulerneqarpoq.
Nielsêrak’ Jakobsen Inatsisartut Siulittaasuannit Kim Kielsenimit Nersornaammik sølviusumik saqqarmiulerneqarpoq.
Assi: Inatsisartut
Nielsêrak’ Jakobsen ukiorpassuarni namminersorlunilu inuussutissarsiutigalugu aalisartuuvoq, taamaalillunilu Paamiuni suliffissanik qulakkeerinneqataalluni, Nersornaammik sølviusumik saqqarmiulerneqarneranut taama tunngavilersorneqarpoq.
- Ukiorpassuarni namminersortutut pimoorussillutit aalisartuusimanerit aammalu Imarsiornermik Ilinniarfimmi ilinniartunut ilinniarnermut atatillugu sulinermik misiliiffissanik qulakkeerinneqataasarsimanitit tunngavigalugit Nersornaammik sølviusumik Inatsisartut Siulittaasoqarfiata nersornaaserpaatit. Aalisartuunermilu kinguaariit nikinneranni aammattaaq iluatsittumik ingerlatitseqqipputit. Kinguaatit aalisarnermik piniarnermillu aammalu ukiup qanoq ilinera aallaavigalugu pilinissaannik ilinniartippatit, Inatsisartut Siulittaasuata Kim Kielsenip Inatsisartut Siulittaasoqarfiat sinnerlugu Nersornaat tunniunnerani taama oqaaseqarpoq.
Inuunerup oqaluttuassartaa
Kim Kielsenip oqalugiarnermini Nielsêrak’ Jakobsenip inuunera oqaluttuaraa, taassuma umiarsuarmi naalaganngortussatut ilinniarnissani takorloorsimagaluarpaa, tamannali tunullugu angerlarsimaffimmini aningaasarsiorluni ikiuuttariaqarsimavoq.
Nielsêrak’ Jakobsen nulianilu Nersornaatip tunniunneqarnerata kingorna.
Assi: Inatsisartut
Nielsêrak’ Jakobsen aqqaneq-marlunnik ukioqarluni angajuni peqatigalugu aalisariummik 20 fodsimik takissusilimmik pissarsivoq, taakkulu 42 fodsimik kingusinnerusukkut kilisaammut raajarniutinngortitamik 1988-imi pisipput.
- Ukiorpassuarni eqeersimaarlutit aalisartuulluarsimanernik tamanna takutitsivoq, aalisarnermillu inuussutissarsiuteqarnermi suliassaqarfik ineriartortuartumi qanoq nalimmassarluarlutillu iluatsittumik ingerlalluarsimaninnik takussutissiivoq, Kim Kielsen oqarpoq.
Piumassuseqarneq nikallujuinnerlu
Kim Kielsen nangippoq:
- Paamiuni aalisarnerup appariarfiani aalisartunik allanik aalisaqatissaqanngiffinni bundgarnersorlutit kisivit aalisartariaqartarputit. Piumassuseqarnerit, uteriitsuunerit, nutaanik sammisaqarusuttarnitit neriulluartuarnerillu nukittoqqutigivatit. Aalisakkat aalajangersimasut tammakarnerini aalisartut allat uniinnartut akornanni, illit tunisassiassanik nutaanik aalisakkanik aalisagassarsiorlutit ingerlaqqittarputit. Qalerualinnillu tunisassiorneq 1990-ikkut naaneranni aallartinneqarmat aalisakkerivinnut tunisaqarluartunut ilaavutit
Nielsêrak’ Jakobsen aalisartuunermi saniatigut Paamiuni Aalisartut Peqatigiiffianni ukiorpassuarni suleqataavoq.
Nielsêrak’ Jakobsenip ilaqutai nersornaammik akimasumik tunniussinermut najuupput.
Assi: Inatsisartut
Nielsêrak’ Jakobsen siullermeerluni nersornaaserneqanngilaq. Paamiuni aalisakkerivimmut tunisinermi annerpaajusutut arlaleriarluni akissarsisinneqarsimavoq, tamannalu pillugu aalisartut piniartullu kattuffiannit KNAPK-mit nersorniarneqarsimalluni. Aammattaaq Carl Egede Fondenimit nersornaateqarpoq. Paamiuni aalisartut piniartullu peqatigiiffianni Paamiuni aalisakkerivimmut tunisinermi annerpaajusutut aamma ataqqinaammik ilaasortaavoq.
Nielsêrak’ Jakobsenip utoqqaligaluarluni suli aalisartuullunilu aalisakkanik tunisassiorfimmut tunisisuunera Kim Kielsenip eqqaassallugu pingaartippaa.
