Peqqinnissaqarfimmi kisitsisit annertuut

Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup ingerlannera eqqarsaatigalugu kisitsisit angisuut eqqaanngitsoorneqarsinnaanngillat.

Equutissiat 2.655-it ukioq kingulleq atorneqarput.

Equutissiaq ataaseq siaaraanni 38,5 miiterisut takissuseqarpoq, ukiumullu atorneqartut siaarlugit kilometerinngortissagaanni equutissiat 104 kilometerisut takissuseqarput. Tamanna Nuummiit Maniitsullu kujataata tungaanut 30 kilometerinik ungasitsigisumut naapertuuppoq.

Aamma errortortoqartarpoq. Peqqinnissaqarfimmi assannut qaqorsaatit palletsit 25-t siorna atorsimavaat – assannut qaqorsaatit atorneqartut katillugit 1.215.646-llutik. Taamatuttaaq aaqqatit gummiusut ataasiartakkat amerlasuut atorneqartarput. Angissutsinut akunnattuinnarnut (medium, aaqq.) 922.000-it atorneqarsimapput.

Aalborg Universitet napparsimavissuani quersualerisumit Brian Østergaard Ellingimit kisitsisit pissarsiarineqarput, taqqavanilu kisitsisinik annertuunik suliaqarneq nalinginnaasuulluinnarpoq. Immikkoortortaqarfik Jyllandip avannaani napparsimmavissuaq Aalborgimiittoq ingerlataraa, tassanngaanniillu Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfinnut pilersuineq tamakkiisumik ingerlanneqarpoq.

Isumaqatigiissut itsarnisaq

- 2007-imili pisiortornermut tunngatillugu suleqatigiippugut, pisariaqartinneqartunut tamanut tamanna attuumassuteqarpoq, Brian Østergåård Elling oqarpoq.

- Tunisassiortumut nioqqutissat pisiarisarpagut, ataasiakkaatut containerikkaarlugilluunniit Kalaallit Nunaannut nassiuttarlutigit. Kapuutit, equutissiat, allaffissornermut atortut kiisalu laboratooriami atortut tamaasa immikkut kiassuseq eqqarsaatigalugu isumagisariaqakkat isumagaagut.

Kalaallit Nunaannut nassiussassat sulisunit Dorte Ravnimit Maiken Tordrupimiillu isumagineqartarput. Inniminnerneqarsimasunik tigusillutillu poortueriarlutik Blue Waterikkut nassiunneqartarput.

- Ukiumut containerit 25-t Nuummut nassiuttarpagut. 40 fodsit Dronning Ingridip Napparsimmavissuani inissaqartinneqanngimmata 20 fodsit atortarpagut. Ukiuunerani containerit nalinginnaasut atorlugit nassiussisarpugut, aasaaneranili nassiussat aalajangersimasumik kiassusilimmiittariaqartut eqqarsaatiginerullugit contarinerit nillataartitsiviusut atorlugit nassiussisarluta, Dorte Ravn siusinnerusukkut Grønlandshavnitoqqami Royal Arcticimi sulisuusoq nassuiaavoq.

- Naak Blue Water RAL-imut attaveqaateqartuugaluartoq umiarsuaatileqatigiiffimmi atorfeqarsimanera iluaqutaalluinnarpoq. Nuummuinnarmi nassiussuineq ajorpugut, sinerialli tamaat nassiussuiffigisarparput.

Nassiussat ataasiakkaat amerlasuut

Sineriammi peqqinnissaqarfinni atorneqartussat containerinut immiullugit nassiunneqarneq ajorput, ataasiakkaatulli nassiussuunneqartarlutik.

- Assersuutigissagaanni illoqarfinnut minnerusunut, soorlu Upernavimmut Uummannamullu nassiussissagutta, containeri ulikkaarnavianngilarput. Taamatuttaaq nunaqarfinnut nassiussassat poortortarpagut, Dorte Ravn oqarpoq.

- Taakku suliarineranni RAL-imi sulinikuunera iluaqutigilluartarpara. Aaqqissuussaanerami tamaat ilisimavara, taamatullu inoqarfiit ataasiakkaat nunap immikkoortuani sumiinnersut ilisimaarilluarlugit. Maikenilu oqaloqatigiikkaangatta inoqarfiit Kalaallisut aqqi atukulasarpagut, naak qallunaarpassuarnit kalaallisut taaguusersuutit atornissaat eqarineqartaraluartoq.

- RAL-imi sulinikuunera iluaqutigalugu, nassiussat sikunissaa sioqqullugu apuutissappata qaqugukkut nassiunnissaat, ilisimasaqarfigaara.

Dorte Ravn Maiken Tordrupimit ilalerneqarpoq. Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup suliassaqarfigilernerata kingorna Kalaallit Nunaat pillugu annertuumik ilikkagaqarsimalluni taanna isumaqarpoq.

- Naak Kalaallit Nunaanni inunngorsimanngikkaluarluta inoqarfiit taaguutaasa aqqi eqqukannersumik taasinnaapajaalernikuuagut. Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut tikeraarnissatsinnut aasaq periarfissinneqarpugut, tamanna misigisaq puigunaatsuuvoq. Ulluinnarni sulinitsinnut atatillugu inuit attaveqarfigisartakkagut kiinarsillugit nuanneqaaq, Maiken Tordrup oqarpoq.

Blue Water suleqatigalugu

- Nassiussassanik angisuunik suliaqartilluta Blue Water suleqatigisarparput, taakkumi toqqaannartumik nassiussassat tunisassiortunut aasarpaat. Assersuutigisinnaavara Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut allaffissornermi pisattat Nuummut nassiussassat aasaq isumagaat, Brian Østergaard Elling oqarpoq.

- Aammattaaq orpik juullikkunni Dronning Ingridip Napparsimmavissuata silataaniittussap nassiunnera Blue Waterip isumagaa. Orpinnik naatitsisartumut inniminnerparput, Blue Waterillu sinnera isumagaa.

- Kalaallit Nunaanni peqqinnissarfinnut orpik taanna juulleriartornerani nassiuttagatuaraarput. Siusinnerusukkulli napparsimmaveqarfiit tamaasa nassittarsimagaluarpagut, ullutsinnili orpiit plastikkinik sanaajusut napparsimavinni atugarineqarput, 1990-ikkunnili peqqinnissaqarfinnut pilersuisoq oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni napparsimmaviit atortui atorneqartullu kisiisa Jyllandip avannaanit assartorneqartarput. Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfik nakorsaatinik pilersuinikkut Rigshospitali aamma Region Hovedstaden annertoqataanik pilersorneqarnissaa isumaqatigiissutaavoq.