Pia Rørby Frederiksen marlunnik ataatsikkut suliaqartuaannarpoq.
Angerlarsimaffimmini assassorluni suliat assigiinngitsut, soorlu namminersuutigalugit suliniutinik suliaqartarpoq. Nissikullattaaneq aamma noqartilimmik pattanneq. Marriorneq pinnersaasiornerlu.
- Panikka marluk peqatigalugit isumassarsiorlunga aamma suliaqartarpunga, oqarpoq.
Piffissami kingullermi sapangaaqqerineq aallutarilerpaa. Suliniut kingullertut aallutiligaa, oqarpoq iverutinilu innersuussutigalugit.
Sullivimmini aamma ulapputeqarluarpoq. Pia Rørby Frederiksen tusagassiorfinni ilusilersuisartutut ilinniarsimavoq ukiunilu arfineq-pingasuni kingullerni Kommuneqarfik Sermersuumi sulisimalluni.
Piffissami kingullermi ulapittorujussuuvoq isumagisassaqarluarlunilu.
- Qujanartumik suut tamangajammik piffissaligaasaramik. Taamaanngikkaluarpat suliassakka naammassisinnaassanngikkaluarpakka, illarluni oqarpoq.
Pia Rørby Frederiksen qasuersaarnialeraangami nammineq suliassarsiortarpoq, timersornermik sammisaqartarluni ilaquttanilu aamma ikinngutini pinngortitami peqatigisarlugit.
Assi: Oscar Scott Carl
Pia Rørby Frederiksen tarnip nakorsaanit ADHD-mik nappaateqarsoraluni misissorneqarnissaminut maajimi innersuunneqarpoq. ADHD ineriartornermi ajornartorsiutaavoq, malunniutaalu nalinginnaanerpaat pingasuupput, tassalu eqqarsaatinik ataqatigiissaariuminaatsitsisarneq, uniffeqannginneq eqqarsaqqaaranilu iliuuseqapallattarneq. Malunniutit Pia Rørby Frederiksenip aaqassaarneranut atatillugu sakkortunerulersimasut.
- Utoqqaliartortillunga malunniutit ulluinnarni inuuninnut sunniuteqarneruleramik, ilaannikkullu ulluinnarni inuunera uippakajaarnarlunilu pakatsinarsinnaasarami, oqaluttuarpoq.
Ullut ilaanni biilini nanisinnaajunnaaramiuk isumaqaleraluarpoq niaqulaalersimalluni.
Allaaserisaq nangeqattaartoq: Utaqqinitsinni
Tarnikkut nappaateqarneq pillugu nakorsiarniarlutik utaqqisut ukiup ataatsip ingerlanerani marloriaammik amerlanerusunik amerleriarput.
Inuit 950-it juulimi utaqqisut allattorsimaffianniipput. Allaaserisami nangeqattaartumi matumani inuit tarnikkut napparsimasunut isumaginnittoqarfiup tatineqarnerata kingunerinit sunnerneqartut ilaat naapippavut.
Nangeqattaartuni immikkoortut sisamaanni Pia Rørby Frederiksenip oqaatigaa, tarnip nakorsaanut innersuunneqarsimalluni kingornalu paasitinneqarluni utaqqisut allattorsimaffiannit peerneqarnissani naatsorsuutigissagaa.
- Ingerlaannarlunga eqqarsarpunga sianiutiluummik puiguttornermik nappaateqalersimasoralunga, oqaluttuarpoq.
Pisup kingorna Pia Rørby Frederiksen nakorsiarpoq. Tassani ADHD-qarnersoq misissorneqarluni, nakorsarlu taama ilimatsaassaqarluni. Pia Rørby Frederiksen tarnip nakorsaanut innersuuneqarpoq, taama nappaateqarnersoq uppernarsarneqarsinnaaniassammat.
- Nuannaaqaanga isumaqarama maanna ikiorneqarsinnaassallunga, oqarpoq.
Nakorsarli aamma nuanninngitsumik nutaarsiassaateqarpoq, tassami Pia Rørby Frederiksenip tarnip nakorsaanik oqaloqateqarsinnaanissaa qularnartulerujussuugami.
Tarnip nakorsai malinnaasinnaanngitsut Pia Rørby Frederiksenip nakorsamik kingullermik oqaloqateqarnermi kingorna qaammatialuit qaangiuttut utaqqisut allattorsimaffiannut ilanngunneqarsimanini uppernarsarniarlugu peqqissutsimik isumaginnittunut allagaqarpoq.
- Asasara Pia, 18.05.2026-mi innersuunneqarsimasutit takusinnaavara, kisianni tarnip nakorsaanit suli misissorneqarsimanngilaq, allassimavoq.
- Ajoraluartumik ilisimatittariaqarpakkit maannakkut ilisimatinneqarsimasugut ADHD-mik nappaateqartutut misissugassatut innersuussutigineqartorpassuit malinnaaffigiunnaarneqarsimammata, taamaattumik ilimagisinnaavarput takugunikku itigartitsissutigiumaaraat.
Pia Rørby Frederiksenip tamanna tupaallaatigisorujussuuaa. Taamaalillunimi nakorsap taama akissuteqarneratigut isummamigut paatsiveerusimaarunnaarnissaminut nakorsaatissarsisinnaanissani neriuutigiunnaarpaa.
- Akissut atuarakku qiasorujussuuvunga. Maannami utaqqisut allattorsimaffianniilersimanera upperilluinnarakku, naak utaqqisut amerlasoorujussuit allattorsimaffimmiittut nalunngikkaluarlugu, oqaluttuarpoq.
Pia Rørby Frederiksenip innersuunneqarnini itigartinneqarpat, Danmarkiliarnissani tassanilu tarnip nakorsaanut misissortinnissani nammineq akilerniarlugu pilersaarutigaa.
Assi: Oscar Scott Carl
ADHD-mik assingusunillu nappaateqartut tarnip nakorsaanit misissorneqarnissaminnik utaqqisutut allattorneqarsimasut sivisuumik allattugaatigineqarsimapput.
Misissortikkusuttut amerliartuinnarnerat peqqinnissaqarfimmilu sulisussarsiornermi ajornartorsiutit utaqqisarnerup sivisuneranut pissutaapput.
Peqqinnissamik isumaginnittuni ulloq naallugu atorfiit 36-t juulimi inuttassarsiuunneqarput. Ilaatigut meeqqanut inuusuttunullu tarnip nakorsaa ataaseq aamma inersimasunut tarnip nakorsaa ataaseq amigaatigineqarlutik. Tamanna mailikkut nassiussami Sermitsiaq.AG-p juulip 30-anni tigusaani atuarneqarsinnaavoq.
Tassani takuneqarsinnaalluni peqqissutsimik isumaginnittut ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsinerpaat ilaanut sullissisinnaasut amigaatigineqartut, tassalu immikkut ilisimasallit.
Aaqqissuussinerup tamatuma siunissami peqqissutsimik isumaginninnermi sulisut naammattut amigaataajunnaarnissaat qulakkeertussaavaa.
ADHD
ADHD tassaavoq „Attention Deficit Hyperactivity Disorder“, tassalu aallussisinnaannginnermik ulapippallaarnermillu ajornartorsiut.
Aallussisinnaannginneq, ulapippallaarneq iliuuseqapallattarnerlu ADHD-p ilisarnaataanut ilaapput.
Meeqqat, inuusuttuaqqat inersimasullu ADHD-qarsinnaapput.
Nunarsuaq tamakkerlugu inersimasut 3-4 procentii ADHD-qartuusut missingerneqarsimavoq.
Najoqqutaq: psykiatrifonden.dk
Tassani takuneqarsinnaallutik peqqissutsimik suliaqartuni ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsinerinut taamanikkut takussutissat ilaat, paarlakaajaattumik sulisoqartarnissamut atatillugu peqqissutsimik suliaqartut sulisussamittut kissaatigisaat, tassa Nunatsinni peqqissutsimut oqartussat aamma Danmarkimi nunap immikkoortuinut regioninut maajimi isumaqatigiissuteqartoqarneranut atatillugu atorneqartussat.
Sermitsiaq.AG-mit atorfiit inuttalerneqarsimanersut aggustimi apeqqutigineqarmat. Atorfiit suli inuttassarsiorneqartut, Peqqissutsimut oqartussani pisortat akissutigaat.
Pia Rørby Frederiksenip misigisani — aamma ikiorneqartariaqartunit allanit tusakkani — nuannaajallaatigivallaanngilai.
- Ajornartorsiut aaqqiiviginiarlugu sapinngisaminnik iliuuseqarniartartut qularutiginngilara, tamannali naammaginanngilaq, oqarpoq.
Utaqqisummi allat qanoq pineqassappat?
Pia Rørby Frederiksenip tarnip nakorsaanut innersuunneqarneranit qaammatit sisamat maanna qaangiupput, qaammatillu pingasut matuma siornagut allakkatigut paasitinneqarluni itigartinneqarnissani peqqissutsimullu isumaginnittunit utaqqisut allattorsimaffiannit peerneqarnissani naatsorsuutigisinnaassagaa.
Annilaarujussuarnini ullumikkut qaangeriartulerpaa. Maannali utaqqisut allattorsimaffiisa tarnikkut nappaatilinnut kingunerisinnaasai sulisussaaleqinerlu allanut qanoq sunniuteqarsimassanersut eqqarsaatigisorujussuanngorpai.
- Eqqarsaatigikkit allat ilungersunarnerusumik tarnimikkut nappaateqartut ikiorneqarnissaminnillu pisariaqartitsisut, oqarpoq nangillunilu:
- Tamanna aaqqissuussaanerup sumiginnaalluinnarneranik ersersitsivoq. Tamanna alianartorujussuuvoq.
Pia Rørby Frederiksenip siunissami peqqissutsimik isumaginnittuni tarnimikkut nappaatillit katsorsarneqarsinnaassasut neriuutigaa, isumaqarporli suli sivisuumik tamanna utaqqisariaqassasoq.
Assi: Oscar Scott Carl
Pia Rørby Frederiksen nakorsamit oqaatigineqartutut tarnip nakorsaanit ikiorserneqarsinnaanngikkuni, nammineerluni Danmarkimut ikiortissarsiorniarluni aalajangersimavoq. Taamatulli toqqaaneratut kikkut tamarmik taamaaliorsinnaanngillat.
- Danmarkiliarsinnaavunga namminerlu akilikkannik ikiortissarsiorlunga, oqarpoq.
- Kisianni uattulli periarfissaqanngitsut kikkunnit ikiorneqassappat?
