Ikiligaanerit sorlaqarfiillu naapiffiat

Aviaja Laakki Sanimuinaq sequnngerpoq.

Taassuma uumasut ikiortit aggersarpai. Siulini aggersarpai.

Uumasut ilisarnarput. Siulit inuupput, taakkulu qanga inuuneq inimut Aviajap issimaffigisaani isersimaqataallutik misigisimatitsipput. Takornartatut misinnanngillat. Paarlattuanilli ilisarnartutut misinnarput.

Taamaalinerani Sila ammarluni aallartippoq.

Tamannali Sila qanoq isumaqarnersoq nassuaatissat pineqarnerannik isumaqanngilaq, kisiannili inuit, uumasut, pinngortitaq aammalu sioqqulluta inuusimasut atassuteqaataat oqaluttualiarineqarpoq.

Taassuma saani issiavoq Naja Lyberth. Taanna nalaassimasani anniarnertaqaqisoq oqaluttuarilertinnagu itisuumik anersaartoqqaarpoq. Oqaluttuarineranilu nukissaminik pissarsiutigivoq.

Naja Lyberth tassaavoq spiralilersuisimanermut suliami arnanut eqimattanut oqaaseqartartoq.

Filmi piviusulersaarut Silaq takusinnaasatsinnik, minnerunngitsumilli aamma takusinnaanngisatsinnik aallaaveqarpoq. Inuit, uumasut, pinngortitap siulittalu attaveqatiginerat aammalu attaveqatigiinneq taanna kipineqaraangat susoqartarnersoq takussutissiarineqarpoq.

Kalaallit arnat sisamat oqaluttuarneri tunngavigalugit ikilerneqarnerit annertuut nunasiaataasimanermit aallaavillit, anersaarsiorneq kulturilu filmimi ersersinniarneqarput.

Sila sunaava?

Nuuk International Film Festival-ip, 16.-19. septembarimi ingerlanneqarnerani, isiginnaariat Sila isiginnaarlugulu misigisinnaassavaat.

Filmi Zaya Benazzomit aamma Maurizio Benazzomit ilitsersorneqarpoq, filmimilu apeqqutit kinaassutsimut, kultuurimut, anersaarsiornermut aammalu kinguaariit ingerlanerini ikilersorneqarnermut tunngasunik sammisaqarfiupput.

Kisiannili Sila sunarpiaava?

Filmimi akissut ataaseq tunniunniarneqanngilaq. Sila tassaatinneqarpoq uagutsinniittoq avatangiisitsinniittorlu, sila, anersaaq, silaqassuseq aammalu inuunerup kimia, inunnik, uumasunik, pinngortitap naasuinik, pinngortitamik aammalu siulinik ataqatigiissitsisoq.

“We have forgotten the Inua, the life within everything,” filmimi oqartoqarpoq. (Kalaallisut: Inua puigorsimavarput, inuuneq suni tamani ittoq, aaqq.)

Ataqatigissuseq filmip Silap tamatsinnut eqqaasitsissutiginiagaa taannaaqqooqaaq. Tassami uumassusillit tamarmik imminnut ataqatigiissuseqarsimappata, taava ataqatigiissuseq taanna kipineqaraangat susoqartarpa?

Filmimi meeqqat atuarfiat kinaassuserlu sammineqarmata, eqqortinnarnerusutut misinnarpoq. Tassami meeqqap nammineq oqaasii piorsarsimassusaalu naleqarnerulersitsisuunngitsut ilinniartinneqaraangat susoqartarpa?

Tassami danskisut oqalussinnaaneq qanoq pikkoritsiginermut silappaarissutsimullu uuttuutinngortillugu takussutissiaanerarneqaraangat misigisissuseq nammineerlunga nalunngilara. Inersimasunngornermili taamatut naliliiniartarneq qanoq naapertuilluanngitsiginersoq ajornanngitsumik takuneqarsinnaalersarpoq.

Danskisut oqalussinnaaneq uuttuutigiinnarlugu piginnaasat annertunerulerneq ajorput, danskisullu oqalussinnaanngikkaanni annikinnerulertaratik. Qanormi aamma. Kisiannili meeraalluni oqaluttuunneqarnerit taamaattut qanoq ittuunermut allatorluinnaq ikkussinnaasarput.

Filmimi nalaattakkat taamaattut nunasiaataasimanerup malitsigisaatut assilissatut angisuutut sammitinneqartut aammalu kingornuttaganngorsinnaasutut nammineq naleqassutsimik apparsaasinnaasutut erseqqissaatigineqarput. Tamanna pillugu oqiliallattutut misigivunga. Imaanngilaq ikilerneqarnerit annernannginnerulermata, kisiannili nipituumik oqaatigineqarmata. Qujanaq.

Unneqqarilluinnarneq

Tamanna Naja Lyberthip spirali, niviarsiaraalluni akuersitinneqaqqaarani aammalu angajoqqaami ilisimanngisaannik taanna timiminut ikkunneqarnikuusoq pillugu oqaluttualermat immikkut maluginiarnartumik ersarinnerulerpoq. Innarliineq taanna ukiorpassuit qaangiukkaluartut suli timimiittoq.

Taassuma Aviaja Laakki filmimi naapippaa, taassumalu angakkutut suliaqartarnini aqqutigalugu innarligaanerup annernartup qaangerniarnissaanut ikiorniarsaraa.

Naja ikiorniarneqarnermini misigissutsikkut killitsippoq. Isiginnaarlugu aamma killitsinnarpoq. Tassami tarnikkut mamisartinneq ajornaatsutut sukkasuumillu pisussatut filmimi ilisaritinneqanngilaq, paarlattuanilli tassaniittuaannarsimasinnaasumut uterteqqinneqarnermut tunngatinneqarpoq: imminut attaveqarneq, piorsarsimassutsimut siulinullu attaveqarneq ilanngullugit.

Filmimi killitsinnartut taanna ilagilluinnarpaat, tassami arnap naggueqatigiit Inunneersup arnaqatini naggueqatini Inunneersoq tarnikkut mamisaariaaseq ileqqutoqqat malillugit, tassa uumasut, naasut siulillu tamarmik inissaqartillugit, ikiormagu.

Najap oqaluttuaa kisimiinngilaq. Filmip ingerlanerani arnat ikilerneqarsimanertik pillugu oqaluttuarput, oqaluttuarnerallu kinguaariinnut arlalinnut uterluni oqaasinnguinermut tunngassuteqarpoq. Kinguaassiutitigut atornerlugaanerit, imminut toqunnissamik eqqarsaateqartarnerit, imigassamillu aalakoornartortalimmik atornerluisunngortarnerit oqaluttuarineqarput, taakku saniatigut aamma nunasiaataasimaneq sammineqarpoq, taannalu naggueqatigiit Inuit imminnut qanoq isigisarnerannut annertuumik sunniuteqarnikuullunilu suli sunniuteqarpoq.

Aviaja Laakki nammineq peroriartornermini ataatami Kalaallit Nunaata avataaneerluni tikinnermini qatanngutini niviarsiaqqat meeqqallu allat kinguaassiutitigut atornerluttarsimagai unneqqarilluinnarluni oqaluttuarpoq. Tamanna isiginnaarlugu artornanngitsuunngilaq.

Kisiannili aamma filmip tassunga killinnerpiaani isiginnaagaq sakkortusillunilu kimeqarnerulerpoq: Oqaluttuat pivisumeersut kusassarniarneqanngillat.

Taamaattorli Sila anniarnermut unittuuginnanngilaq. Tassami annaasimasat pillugit oqaluttuat tamarmik nassaariartuaaleqqinnermik oqaluttuanik ilaqarput.

Qilaatersortarneq, Inuit kakioriaasiat, pinngortitaq, uumasut aammalu siuaasanut attaveqarneq piorsarsimassutsimut tammavissimanngitsumut, taamaattorli kinguaariippassuarni tunulliullugit inissinneqarsimasunut utersaarnermik ersersitsivoq.

Ikimaliq Pikilak kakiortinnini tunniit (inuit kakiortariaasii) aqqutigalugit oqaluttuarpoq, taamatuttaaq Nuka Alicep qilaatersortarnini aqqutigalugu piorsarsimassutsimut attaveqarnini misigivaa.

Arnat filmimi peqataasut illartarput, qiasarput, qitittarput oqaloqatigiittarlutillu. Misigissutsillu oqaluttuat oqimaatsut pilersitai aqqutigalugit tulluusimaarneq pilersinneqarpoq – Inuuneq Inuttut kingoqqisuunermik tulluusimaarutiginninneq ersersinneqarluni.

Erseqqissumik saqqummiunneqartut

Filmimi assit assiliallu oqaluttuarnermi aamma atorneqarput. Assitoqqat qalipaateqanngitsut assinik qalipaateqarluartunik ullutsinnillu ersersitsisunik sinnerseraatinneqarput. Qaqqat, uumasut inuillu assit kusanaqisut eqqarsaatisseeqisullu aqqutigalugit imminnut ataqatigiissinneqarput.

Tamatumali ilutigisaanik filmi Sila oqimaatsutut aamma misinnarpoq, tassami filmip ingerlanerani nanertisimanartut oqimaatsullu sammineqaramik, soorlu nunasiaataasimaneq, kinguaariit arlallit innarligaasimanerat, anersaarsiorneq, kinaassuseq mamisartinnerlu isiginnaakkamut ilaagamik.

Arnat peqataasut nalaatarisimasatik pillugit ammasumik oqaluttuarput, tamannalu filmimi sammineqartut ilumuussusianik misigititsivoq, taamaattorli sammisat oqimaatsut amerlasuujunerisigut filmimik taassuminnga isiginnaarneq oqimaatsorsiornartutut misinnarpoq.

Arnammi oqaluttuartut namminneq nalaatatik oqaluttuarivaat, tamannalu filmip inunnut attuumassuteqartuuneranik aallaqqaataaniit naggataanut takussutissiisuuvoq.

Filmi naammat, inuit piorsarsimassusaallu pillugit iliuuserineqarsimasut aliasuutigiinnanngilakka.

Misigivungami nukittunerulerlunga. Tulluusimaarnerulerlunga. Aamma ikilerneqarnerit nipituumik oqaatigineqarmata Inuillu kulturiat tunngavigalugu paasineqarmata oqilisimasutut misigisimavunga.

"Who are Inuit when the structure is built for someone else. We are still Inuit. We need our roots." (Kalaallisut: Aaqqissuussaaneq allanut sanaajuppat naggueqatigiit Inuit kikkuuvugut? Suli Inuuvugut. Sorlaqarfigut pisariaqartippagut, aaqq.)

Silap nukittunerpaaffia tassanioqqooqaaq. Attaveqatigiinnerimmi kittorarneqarsimagaluarpataluunniit tamanna sorlaqarfiit tammarsimanerannik isumaqanngitsoq eqqaasitsivoq.