Piffissami eqqissiviilliorfiusumi eqqunngitsunik paasissutissiisarneq

Romaniami Moldovamilu qinersinernut akuliunnerit, NATO-p Ukrainemut tapersersuineranik akornusiiniarneq aamma kingullermik Ruslandip nunanik baltiskiusunik tiguaaniarneranik isumaqalersitsiniaaneq — tamakkua tassaapput paasissutissanik eqqunngitsunik saqqummiussinerit qanittukkut pisimasut ilaat, NATO-mi Strategic Communications Centre of Excellence-mi (StratCom COE), tassa tassa aaqqissuussamik attaveqatigiinnermut ilisimasaqarfimmi, misissorneqartut ilaannaat.

Jānis Sārts 2015-imiilli StratCom COE-mi pisortaasimavoq, tassanilu teknologiit nutaat naalagaaffinnit peqatigiiffinnillu akeqqersimaartunit eqqunngitsumik imaluunniit tammartitsiniarluni paasissutissanik siaruarterinermut qanoq atorneqartarnersut misissorneqartarput.

Taanna maajimi ataatsimeersuarnissami Future Greenlandimi Nuummi pisussami peqataassaaq.

- Siullermeerlunga Kalaallit Nunaannut tikeraassagama qilanaarpunga, Jānis Sārts oqarpoq, taannalu illersornissamut tunngasunik suliaqarsimallunilu Letlandimi illersornissamut ministeriaqarfimmi ukiuni arfineq-marlunni allatsitut atorfeqarsimavoq.

Pinaveersaartitsineq akiuiniarnerlu

StratCom COE 2014-imi Ruslandip Krimip qeqertaasa ilaannut ilanngunneranut atatillugu pilersinneqarsimavoq, ilisimasallillu ilaatigut Ruslandimit Kinamillu, peqqarniisaarniartunit, aningaasatigut politikkikkullu pinerluttunit allarpassuarnillu eqqunngitsumik paasissutissiisarneq annertusiartuinnarmat ukiuni tulliuttuni ulapissimapput. Attaveqatigiinnermut qitiusumik allaffeqarfiup oqaluttuat eqqunngitsut qanoq pilertarnersut misissornissaa sapinngisamillu taama pisoqaqqinnginnissaa sulissutigaa. Jānis Sārtsimi naapertorlugu oqaluttuaq eqqunngitsoq tamanut saqqummiunneqaqqaarpat pinaveersaartitsineq malunniutinik aaqqiiniarnermit akiuiniarnermiillu sunniuteqarluarnerussaaq.

ATUARUK AAMMA

Arktisk ambassadøri: Kalaallit Nunaat tusarnaarneqarpoq. Tamatuma periarfissat nutaat ammaappai

– Paasissutissat eqqunngitsut aaqqinniarnissaat naqqinniarnissaallu pissusissamisuuginnarpoq. Tamannali sunniuteqarnerpaanngilaq. Ilaannikkullu qisuariarneq eqqunngitsumik paasissutissiinermut sakkortunerulersitsiinnarsinnaavoq, Jānis Sārts oqarpoq, taassumalu „prebunkingimik“ taaneqartartoq, tassa paasissutissat oqaluttuallu eqqunngitsut tamanut siammartertinnagit qulaajarnerisigut mianersoqqusineq sulissutigisimavaa.

– Inuit paasissutissiinernut eqqunngitsunut akiuussinnaanerulersinnissaat nakorsaatit pitsaanerpaartaraat. Tamanna akiuussutissatut oqaatigineqarsinnaavoq, Jānis Sārts oqarpoq periutsillu ilaat tassaasoq internetikkut attaveqaatit aalajangersimasut, soorlu russit internetikkut attaveqaataasa, matunissaat, soorlu nunani baltiskeni arlalinni taamaaliortoqarsimasoq, taamaalilluni Ruslandip salluliuutinik siammarterinissaa ajornannginnerulersinneqarsimasoq nangilluni oqaatigaa.

Eqqunngitsumik paasissutissiineq kiffaanngissuseqarlunilu oqaaseqarsinnaaneq

Paasissutissat eqqunngitsut sumi nassaarineqarsinnaanerat taakkualu eqqunngitsunit immikkoortinnissaat unammillernartuuvoq, paasissutissammi eqqunngitsut tassaapput paasissutissat nassiussisup eqqunngitsutut nalunngisai, paasissutissalli kukkusut tassaallutik paasissutissat eqqunngitsut nassiussisup eqqortuusorisai.

– Inuit agguaqatigiissillugu ullormut sisamariarlutik sallusartut misissuinerit takutippaat, taamaammat salluliornerit eqqunngitsunillu oqaluttuat qaqutigoortuunngillat. Eqqunngitsunik paasissutissiineq kukkusumik paasissutissiinermit allaanerussuteqarpoq, tassami inunnit arlalinnit imaluunniit nunanit tamalaanit aalajangersimasumik siunertaqarlutik attaveqatigiinnernit ataqatigiissaarinikkut saassussisoqartarpoq. Tamannalu internetikkut nakkutigisarlugulu malinnaaffigisarparput, Jānis Sārts oqarpoq, aammali kiffaanngissuseqarluni oqaaseqarsinnaanerup inuiaqatigiinni tamat naalakkersueqataaffigisaanni pingaaruteqarnera erseqqissarpaa.

- Paasissutissat eqqunngitsut pillugit kiffaanngissuseqarluta oqaaseqarsinnaanermik akornusiinngitsumik iliuuseqarniartarpugut, tamannalu pingaaruteqarluinnarpoq. Inuk sallunersoq quiasaaruteqarnersorlu maluginiartuaannartarparput, tamannalu akuerineqarsinnaasariaqarpoq.

Nittartakkatigut attaveqatigiittarfiit pingaaruteqarnerat

Tusagassiuutit pioreersut paasissutissanik pissarsiffinnik isornartorsiuisinnaatitaanermik paasissutissallu ilumoornerinik misissuisinnaatitaanermik eqqumaffiginninnissaat aamma pingaaruteqartoq Jānis Sārtsip oqaatigaa.

– Naalakkersuisut eqqunngitsuunerartagaat ilumoortuunerartagaallu innuttaasunit tatigineqaannarsinnaanngillat. Attuumassuteqanngitsut, tusagassiortut allallu oqaluttuanik siammarterineqartunik periutsinilu atorneqartunik isummersinnaasut pisariaqarput. Assersuutigalugu inuit attaveqatigiittarfiini 300 euronik akiliilluni like-nik 100.000-inik pisisoqarsinnaavoq, taamaalilluni uukapaatitsineq ajornannginnerulersinneqarluni, inuillu attaveqatigiittarfii salluliuutinut amerlasuunut aallaaviusut takuneruleraluttuinnarput, Jānis Sārts oqarpoq, taannalu siunissami qarasaasiatigut ilisimassutsip atorneqarnerata kingunerisaanik inunnit aqunneqartunit pissutsini aalajangersimasuni qanoq eqqarsartarnersugut iliuuseqartarnersugut aqunneqarsinnaanngussasoq isumaqarpoq.

- Silassorissuusiat ullumikkut inuit amerlanersaannit oqallisissiullaqqinnerullutillu sunniuteqarluarnerusinnaapput. Tamanna eqqumaffigisariaqarparput, tassami ajortorujussuarmik kinguneqaratarsinnaavoq, Jānis Sārts oqarpoq.

Allaaserisaq Sulisitsisunit aningaasaliiffigineqarpoq.