Piniarnermik inuussutissarsiuteqarneq misissoqqissaarneqartoq

Naalakkersuisut piniarnermik inuussutissarsiuteqartut atugarissaarnerulernissaat kissaatigaat, uumassusillillu atorluarneqarnissaat sulissutigineqarluni.

Demokraatineersoq aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermut imminullu pilersornermut naalakkersuisoq Peter Borg Naleqqameersumut Mette Arqe-Hammekenimut paragraf 37 naapertorlugu apeqquteqaataanut akissummini allappoq.

Inatsisartunut ilaasortaq Ittoqqortoormiineersoq apeqquteqaqqinnissamut piffissami aggersumi itisiliiffigitikkusutaminut maanna piareersalereerpoq.

Isumaqatigiissutit eqqarsaatigineqassasut

Peter Borgip 2025-mi Kalaallit Nunaanni inuit inuussutissarsiutigalugu piniartutut allagartallit akiliisimasut 2.080-iusut paasissutissiissutigaa.

Naalakkersuisut pisuussutit uumassusillit iluaqutigineqarnerat annerpaamiinnissaat, pisuussutillu piffissamut ungasissumut atanissaat eqqarsaatigalugu aammalu nunatta iluani inatsisit kiisalu nunanut tamalaanut isumaqatigiissutit naapertorlugit sulissutigaat.

- Piniagassat isumalluutit pissusissamisoortumik uumasoqassutsimullu illersorneqarsinnaasumik atorluarneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat siunertaavoq.

- Piniakkanit pisuussutit attatiinnarnissaat aamma kinguaasiornissaat pillugit uumassusillit peqqissuuneri piaqqiornerilu pillugit ilisimasanik katersinissaq aamma ilisimasat taakkua aallaavigalugit aqutsinissaq piumasaqaataavoq pingaarutilik.

- Uumasoq ataaseq imaluunniit uumasoqatigiit kinguaassiortarnerannit atuineq annertuneruppat, pisariaqarsinnaavoq uumasup pineqartup killilersuiffigineqalerneranik, taamaasilluni atuineq piujuartitsinerulluni.

Pisassat ilisimatuussutsikkut siunnersuinerit taamanut tusarniaanerit nunattalu ilaanni neqissaqarniarneq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut politikiat aallaavigalugit aalajangersarneqartarput. Ilisimatuussutsikkut pisassiisoqannginnissaanik ilaatigut siunnersuisoqartaraluartoq pisassiisoqartartoq, akissummi aamma allassimavoq. Soorlu Tunumi qilalukkat qernertat eqqarsaatigalugit.

Isumaqatigiissutit maleruagassallu sukangasut

Kalaallit Nunaat Naalagaaffinni Peqatigiinni (FN) ilaasortatut aamma imartanik atuinissamik isumaqatigiissummi Artikel 65-imi piujuartitsinissamik tunngaveqarluni atuinissamik, imaani uumasunik miluumasunik ataatsimut aqunneqartunik ilisimatusartarnissamik ataatsimullu aqutsinissamik piumasaqaataasunik malinninnissaminik pisussaaffeqartoq, Mette Arqe-Hammekenimut akissuteqarnermi ilaatigut allaqqavoq.

Kalaallit Nunaat Nunat Tamalaat Akornanni Arianniarnermut Ataatsimiititaliarsuarmut (IWC) aamma ilaasortaavoq, taakkulu arfernik angisuunik avammut tunisassianik tuniniaasinnaaneq inerteqqutigaat.

Kalaallit Nunaat Nunani Avannarlerni Imaani Uumasut Miluumasut pillugit Ataatsimiititaliarsuarmi (NAMMCO) puisit, aarrit, arierit mikinerit anginerillu eqqarsaatigalugit ilisimatuussutsikkut siunnersuisartumi aamma ilaasortaavortaaq.

Piniagassat killilersukkat assigiinngitsut arlallit nunat saniliinut aqutseqatigisanut avitseqatigiissutigineqartarput. Baffinip Kangerliumanerani qilalukkat qaqortat qernertallu ataatsimut aqunnerat - Joint Commission on Narwhal and Beluga (JCNB) pillugit Canadamik/Nunavummik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut tassani assersuutaasinnaavoq. Kalaallit Nunaat Naalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugu Washingtonimi Isumaqatigiissummut (CITES) ilaasortaavoq. llaasortatut Kalaallit Nunaat uumasut naasullu ulorianartorsiortinneqartut niuerutigineqarneri assartorneqarnerilu pillugit maleruagassanik malinninnissaminut pisussaaffeqalersimavoq

Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffik nunatsinni ilisimatuussutsikkut CITES-imut oqartussaasuuvoq. Pinngortitaleriffik piujuartitsisoqarneranik uppernarsaammik tunniussinissamut naliliisartuuvoq, taakku Non Detriment Finding (NDF) taaneqartarput - uumasunut CITES-ip ataaniittunut. Taakkua uppernarsaataapput avammut annissinissamut akuerissuteqarnissamut piumasaqaataasut. Naliliinermi uumasoq NDF-imik pissarsinngippat, Kalaallit Nunaat utaqqiisaasumik avammut annissinissamut unitsitsinissamik uumasoq pineqartoq pillugu pisussaatitaavoq, Peter Borg ilisimatitsivoq.

- Kalaallit Nunaat Danmark aqqutigalugu CITES-imi ilaasortaavoq, Danmarkilu EU-mut ilaasortaavoq, taannalu niuernerit eqqarsaatigalugit aalajangersaanissanut piginnaatitaasuulluni, nunanullu allanut nioqquteqaqqusinnginnerup atuutsikkunnaarsinnissaa eqqarsaatigalugu piumasaqaatinik sakkortuunik malitassaqarluni. Taamaattoq piumasaqaatit naammassineqarsimatillugit tikaagullinneersunik Kalaallit Nunaata kitaaneersunik kalaallinut Danmarkimi najugalinnut killilimmik nassitsisoqarsinnaavoq.

- Uumasut nungunneqarnissamut ulorianartorsiortut pillugit avammut niuerutigineqarneratigut isertitassanik periarfissat anguneqarsinnaaneri apeqqutaasarpoq pisarineqartarneri piujuartitsinermik aallaaveqartutut nalilerneqarsimanersut aamma nunami eqqussisussami killilersuuteqarnersoq, Peter Borg oqarpoq.

Uumassusillit assigiinngissitaarnerat pillugu periusissiaq

Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngissitaarnerat pillugu periusissiaq siulleq 2021-mi akuersissutigineqarpoq, tassanilu inatsisit attuumassuteqartut imminullu nammassinnaasumik aqutsinissaq ilaatigut siunertaralugu uumasut assigiinngissitaarnerat illersorneqarpoq.

Uumassusillit assigiinngisitaarnerannut nunani tamalaani isumaqatigiissut (CBD) nunat Naalagaaffiit Peqatigiit ataaniittut tamarmik nunap iluani biodiversitet pillugu periusissiuliornissamut pisussaatinneqartut Peter Borg allappoq.

Sinaakkutit pitsaanerit

Mette Arqe-Hammekenip piniartut nannut amii qilalukkallu tuugaavi aningaasarsiutigisinnaanngornissaat anguniarlugu Naalakkersuisut aaqqiissutissanik pilersaaruteqarnersut aamma paaserusuppaa.

Qilalukkat tuugaavi eqqarsaatigalugit piujuaannartitsisoqarneranik uppernarsaat anguneqarsinnaanngimmat Kalaallit Nunaat avammut tuniniaasinnaanera unitsinneqarallarnikuusoq, Peter Borgip naqissuserpaa.

- Nannut 2025-imi piujuartitsiqarneranut uppernarsaaserneqaqqipput, Naalakkersuisullu nannut amiinik, kigutaannik kukiinillu annisseqqissinnaasoqarnissaa sulissutiginiarpaat.

- Piniartut nannut amiinit isertitaqarsinnaalernissaannut sinaakkutit pitsaanerpaat pilersinneqarnissaat Naalakkersuisut suliassaraat, Peter Borg oqarpoq.

Annissuisinnaanerli aallartitsinnagu pissutsit arlaqartut suliaqarfigineqaqqaartussaassasut, akissummi allaqqavoq.

Suliniutit

Naalakkersuisut  aalisarnerup piniarnerullu ineriarotrnneqarnisaanut suliniutinik arlalinnik aallartitsinikuupput. Assersuutigalugu Tunumi. Royal Greenland Tasiilami aalisakkerivimmik saarullinnik aalisakkanillu tulaassuivissamik 2024-mi augustimi ammaapput.

Aalisarnermut, piniarnermut, nunalerinermut imminullu pilersornermut naalakkersuisoqarfik Tunup kujasinnerusortaani aamma Kitaata Kujataani nannut pillugit misissuisoqarnissaanut aningaasaleeqataanikuuvoq.

Ulloqalernissamut tapersersorneq

Inussutissarsiutigalugu aalisartunut, inussutissarsiutigalugu piniartunut, inussutissarsiutigalugulu nunalerinermik ingerlataqartunut pigisat ajoqusernerini, imaluunniit silap pissusaanik peqquteqartumik inussutissarsiutiminnut tunngatillugu annaasaqarsimasunut aallarteqqinnissamut tapiisutinik Naalakkersuisunut qinnuteqarsinnaapput.

Emanuel Rosing, Namminersorlutik Oqartussani Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaasoq naapertorlugu 2025-mi aallarteqqinnissamut tapiiffigineqarnissamut imaluunniit silap pissusiata allanngoriartorneranut atatillugu tapiissutinik qinnuteqartut 501-iupput. Taakkunannga 118-it akuerineqarlutik. Aalisartut piniartullu 44-t aallarteqqinnissamut tapiiffigineqarsimapput, 74-illu silap pissusiata allanngoriartornerata kinguneranik tapiiffigineqarsimmallutik. Taamaalilluni 2025-mut aningaasaliissutigineqartut katillugit 3,1 millionit koruuniusut tamakkiisumik atorneqarsimapput.

Mette Arqe-Hammeken aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisup akissutaa naammagisimaarlugu oqarpoq. Piniartut arlalitsigut tatineqartutut isigisani qanoq atugaqarnersut paasilluarneruaa. Aammali apeqqutinik arlalinnik malitseqarput, taamaattumillu paragraf 37 naapertorlugu apeqquteqaqqinnissani sulissutigaa.