Puiaasaq Nuummiit imaanut aallartitaq plastikkip ingerlaartarneranik ilisimasaqarnerulersitsissasoq

Nuuk Internationale Friskolemi (NIFF) atuartut qiiakujullutik Royal Greenlandip kilisaataata inuttaanut puiaasaq angisooq sisamanngormat ualikkut tunniuppaat.

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ataaniittup, Issittumi Imaani Avatangiisit Illersorneqarnissaat pillugu Suleqatigiissitap (PAME), suliniutaanut "plastic in a bottle“-mut (plastikki puiaasap iluaaniittoq, aaqq.) atatillugu taamaaliortoqarpoq.

Nunarsuup imartaani plastikkimik mingutsitsinerup eqqumaffigineqarnissaa siunertaralugu, puiaasanik GPS-ilinnik aallartitsinikkut plastikkip immap sarfaanik ingerlaarnerannik malinnaasoqarpoq.

“Plastic in a bottle” 2019-imi aallartinneqarpoq, maannamullu qulit aallartinneqarnikuullutik.

Ukioq manna Kalaallit Nunaannit puiaasat marluk aallartinneqarput — ataaseq Qeqertarsuup avannaaniit aappaalu Nuup Sisimiullu akornanni 100 sømilinik ungasitsigisumiit.

Tamanna tassaavoq meeqqat Royal Greenlandimut tunniussaat kingulleq, kilisaammi Kaassassummi inuttat kingusinnerusukkut qaleralinniarlutik aallarput.

Puiaasap aappaa Sisimiuni ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartunit kilisaatip Avatap inuttaanut qaammammi uani aamma tunniunneqarpoq, taakkualu Baffinip Kangerliumanersuata avannaanut pigamik puiaasaq imaanut igeriuppaat.

Pinngortitaq paariuk

NIFF-imi atuartut suliniut pillugu atuartinneqarput, namminnerlu puiaasaq aallartinnagu pinnersarlugulu taamaallutik nassaartussamut inuulluaqqussutinik allatanik immerpaat.

Imaanilu sarfamik ingerlaarnera malinnaaffiginiarlugu piareersimapput.

- Royal Greenlandimut tunniupparput, taakkulu kilisaataasa 100 sømilit missaannukareerunik imaanut avalatsissavaat. Seqernup nukinganik immertakkanik battereqarpoq, imaanilu sarfamik ingerlaartussaammat taakku qummut sammiuaannartussanngorlugit puttasussanngorlugu aaqqitaapput, taava sumulluunniillu ingerlagaluarpat malinnaavissavarput, NIFF-imi atuartoq Adam oqarpoq.

Atuarnerminni plastikki imaanut pigaangat uumasunut qanoq sunniuteqartarnersoq paasivaat, tamannalu atuartut ilaannut uisitsilluni.

- Eqqagassat eqqaavimmut iginneqaratik pinngortitamut pisarnerat uggornarpoq. Eqqaavimmummi iginnissaat ajornanngitsuaraangaluarpoq, NIFF-imi atuartoq Aiya oqarpoq.

- Pinngortitaq paarilluarnerusinnaagaluarparput, Aiya naggasiilluni oqarpoq.

Ajornartorsiutip eqqumaffigineqarnerulerneranut iluaqutaasoq

Issittumi aallartitaq Kenneth Høegh, issittumut tunngatillugu Danmarkimi siulittaasoqarfiup qullersaqarfiani atorfilittat qaffasissumik inissisimaffillit akornanni siulittaasuusoq, puiaasamik tunniussinermut najuuppoq. Taassuma oqariartuutigineqartoq taperserpaa.

- Plastikkinik eqqakkat imaanut pisarnerat ukkatarineqaleraluttuinnarpoq. Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aamma eqqumaffigaarput, Kenneth Høegh tunniussinermut atatillugu oqalugiarnermini oqarpoq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit immap plastikkinik mingutsinneqarnera ukiut qulit matuma siorna ukkatarileraat, taanna oqarpoq.

- Imaanut avalatsitsineq issittup imartaani plastikkimik mingutsitsinermut ajornartorsiummik eqqumaffiginninnerulersitsivoq, Kenneth Høegh oqarpoq, taassumalu puiaasap ingerlaarnerata malinnaaviginissaa qilanaaraa.

Puiaasaq imaaniit nunamut sarfagussaappat, nassaartup inuulluaqqussutit puiaasap iluaniittut atuarunigit qanoq iliornissani paasissavaa. Aamma kimut attaveqarnissartik.

Puiaasamiit paasisat imaani eqqakkat pillugit nunap immikkoortuani iliuusissatut pilersaarummut ilanngunneqassapput. Puiaasat Issittup imartaanut avalatsinneqartut Danmarkimi Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit, Aarhus Universitetimit, Namminersorlutik Oqartussanit aamma NGO-mit Oceans North Kalaallit Nunaanneersunit aaqqissuunneqarpoq. Suliniummi suleqatigiissitaq PAME Royal Greenlandilu suleqatigineqarput.