Qallunaat sakkutuui Kalaallit Nunaannut saassussisoqarpat akisinnaatitaapput

Danmarkip ilaa saassunneqarpat imaluunniit qallunaat sakkutuui nunami allamiittut saassunneqarpata, qallunaat sakkutuui akiuunnissaminnut pisussaaffeqarput.

Tamanna 1952-imi peqqussummi naqissuserneqarpoq, Berlingske allappoq.

Taamaasilluni Kalaallit Nunaanni sakkutuut Amerikamiut saassussissappata illersornissaqarfiup sakkutuui sakkulersussapput, tusagassiorfik allappoq.

Sakkutuut saassunneqartut ingerlaannaq "peqqussut utaqqinagu peqqussummilluunniit piniaqqaaratik sorsugiartussaapput“.

Peqqussutit suli atuupput

Illersornissamut Qullersaqarfik illersornissamullu misitsereqarfik Berlingskemut uppernarsarpaat peqqussut suli atuuttoq.

Apeqqut tamanna USA-p præsidentiata Donald Trumpip USA-p isumannaatsuunissaa eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaata aqulernissaanik kissaateqarnerminik utikattumik oqariartuuteqareernerata kingorna qaqinneqarpoq.

USA-p sakkutuulersornissaanut isuma mattunneqanngilaq.

USA Kalaallit Nunaannut taamalu Danmarkimut saassussiumappat "suut tamarmik atuukkunnaassasut“ ministeriuneq Mette Frederiksen (S) sapaatip-akunnerani matumani siusinnerusukkut oqarpoq.

1952-imi peqqussut "paatsoorneqarsinnaanngitsoq“  Sakkutuut naalagaat Forsvarsakademimilu Institut for Strategi og Krigskundskab-imi ilisimatusartoq Kenneth Øhlenschlæger Buhl Berlingskemut oqarpoq.

USA iliuuseqarnini nalunaarutigeqqaassavaa

Assersuutigalugu Amerikamiut sakkutuui umiarsuarlutik timmisartorlutilluunniit Kalaallit Nunaata nalakkersuisuisa illutaa tiguarniarlugit, imaluunniit qallunaat sakkutuuinik sioorasaarippata saassussinerussasoq taassuma assersuusiaraa.

USA-p 1951-imi Danmarkip USA-llu illersornissaq pillugu isumaqatigiissutaat tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut sinaakkutaa siammasereerput.

Iliuuseqarnissaalli nalunaarutigineqaqqaartariaqartoq, Kenneth Øhlenschlæger Buhl Ritzau-mut Ritzaumut nassuiaavoq.

- Taamaattumik USA-p sakkutuui imarsiortut nunami tassani suliassaqanngitsut tassanngaannaq takkuppata ataasiinnarmik nassuiaatissaqarpoq, silarsuup maannakkutut isikkoqarnera eqqarsaatigissagaanni erseqqippoq, oqarpoq.

Kenneth Øhlenschlægerip Buhlip amerikamiut Kalaallit Nunaanniissinnaanerat aamma "utoqqatsissutitut" atorneqarsinnaasoq tikkuarpaa.

- Hestitut Trojamiutut ittoqarsinnaammat mianersortariaqarpugut. Aamma ingasattumik qisuariarneq aqutsisinnaajunnaarnissatsinnut utoqqatsissutigisinnaavaat, nassuiaavoq.

Sakkutuut naalagaat, Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq, pisuni aalajangersimasuni saassussisoqarnersoq nalilersussagaa, nassuiaavoq.

- Kalaallit Nunaat USA-p isumannaatsuuneranut pingaaruteqarpoq

Kenneth Øhlenschlæger Buhl USA-mik illersornissamut isumaqatigiissut pilersinneqarmat taamanikkut silatusaarnerusoq isumaqarpoq.

- Kalaallit Nunaat Amerikamiut isumannaallisaanerannik pingaaruteqarluinnarpoq, tamannalu akueriumavarput. Taamaasiunngikkuttami USA-p nammineq aquummik tigusisinnaavoq, isumannaallisaanermi USA-p piuinnarnissaanik apeqqusersuivoq.

Pituffik Space Base - Thule Air Base - 1952-imiilli Amerikamiut sakkutooqarfiat Kalaallit Nunaanniittoq tikkuarpaa. USA-mut missilinik aallartitsisoqassagaluarpat taanna nakkutilliiviusoq, Kenneth Øhlenschlæger Buhl oqarpoq.

1952-imi pissutsit aaqqissuussaanerat Tysklandip Danmarkimik saassussinerata kinguneraa. Attaveqaqatigiinnerit ilaat akornuserneqarmata sakkutuut amerlasuut qanoq iliussanerlutik nalugaat, Danmarks Nationalleksikon-imi allassimavoq.

Taamatut pisoqaqqissanngippat sakkutuut aalajangersimasumik peqquneqaratik saassunneqarunik saassussinissaat qulakkeerneqassaaq.

/ritzau/