Sermitsiaq UNESCO-mit nersornaaserneqartoq
Sermitsiap paasissutissiinermut tamat oqartussaaqataanerannullu tunngatillugu sulinera UNESCO-p Danmarkimi nersornaasiuttagaanik pilersinneqaqqammersumik nersorneqarpoq. Aaqqissuisuunerup pisortaanerullu Masaana Egedep nersornaat Københavnimi tiguaa.
Tusagassiorfimmi pisortaanerup Masaana Egedep UNESCO Danmarkip nersornaataa sisamanngornermi tiguaa.
Assi: Oscar Scott Carl
Naalagaaffiit Peqatigiit Danmarkimi immikkoortortaqarfiani UNESCO-p nersornaasiuttagaa nutaaq pilersinneqaqqammerpoq, kalaallillu siullerpaallutik nersornaaserneqarput.
Sermitsiaq Kalaallit Nunaanni kunngeqarfimmilu tamarmi tusagassiuutitigut oqallinnermut tamat oqartussaaqataanerannullu nukittorsaaneranut nersornaaserneqarpoq.
– Piffissami ilungersunartorsiorfiusumi Sermitsiap inuiaqatigiinnut paasissutissiinissaq qulakkeertarpaa. Suliaat nersorneqangaartariaqarput. Sulisut ikitsuinnaat tamat oqartussaaqataanerput akiuussinnaassuseqarnerulersippaat. Tamanna tusagassiorluarneruvoq, UNESCO-p nersornaasiuttagaani ataatsimiititaliami siulittaasoq Ida Ebbensgaard oqarpoq.
Aaqqissuisuuneq pisortaanerlu Masaana Egede Københavnimi Eigtveds Pakhus-imi sisamanngornermi aaqqissuussami nersornaammik tunineqarpoq.
- Suliavut malinnaavigineqarlutillu nersorneqarnerat amerlasuut ilimagisaanniit isumaqarneruvoq. Tusagassiortut aamma inuupput, inuiaqatigiinnilu tamani piffissaq aqqusaagaq sakkortusimavoq, Masaana Egede oqarpoq.
Tamat oqartussaaqataanerannut akisussaaffimmik tiguseqataasoq
Sermitsiap Nutserisoq, silassorissuusiaq atorlugu kalaallisut qallunaatullu nutserut, pillugu suliaa naliliisartunit maluginiarneqarpoq.
– Piffissami piviusup tatiginassuseqarnissallu tatineqarfiani Sermitsiap tamat oqartussaaqataaneranni akisussaafferujussuaq tiguaa. Tamanna UNESCO-p Naalagaaffiit Peqatigiit ukiut 80-it matuma siorna sorsunnersuup aappaata kingorna nunarsuup siumut aallarteqqinneqarniarnerani pilersinneqarneraniilli sulissutigisimavaa, Danmarkimi UNESCO-mut kommissionimi siulittaasoq Christine Antorini oqarpoq.
Danmarkimi meeqqanut ilinniartitaanermullu ministeri Mattias Tesfaye (S) sisamanngornermi nersornaasiinermi aamma najuuppoq.
– Tusagassiuutit kiffaanngissuseqartut akisussaassuseqartullu tamat oqartussaaqataaneranni tunngaviupput. Aamma inuiaqatigiinni paasissutissiilluartuarnissamut, ataqatigiissaariuarnissamut tatiginninnermillu attassiuarnissamut pingaaruteqarlutik. Ingammik piffissami eqqunngitsumik paasititsiniaasarnerup annertusiartuinnarfiani, ministeri oqarpoq.
UNESCO-p nersornaasiuttagaa ukiut tamaasa assigiinngitsunik sammisaqarfiusunik nersornaasiunneqartassaaq. Nersornaaserneqartup Jellingimi Harald Blåtandsip ujaqqamik ilusilersugaasup nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut toqqakkamut angalanissaq immikkut ittumik misigisaqarfigissavaa.
UNESCO-p Naalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugu ilinniartitaanikkut, ilisimatusarnikkut, kulturikkut attaveqaqatigiinnermillu paasissutissiinikkut nunat akornanni suleqatigiinnerup annertusarnissaa siunertaraa, taamaaliornikkut eqqissineq isumannaatsuunissarlu attaniarneqarluni.
