Spiralilersuinikuuneq pillugu nalunaarusiat saqqummersinneqarnissaat kinguaattooqqittoq

Niviarsiaqqat arnallu 4500-it akuersiteqqaarnagit spiralersorneqarmata inuiannik toqoraanerua? Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerua?

Apeqqutit taakku 1960-ikkunnit ullumikkumut naartunaveersaasersuisimanermi inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasortaannik immikkut ilisimasallit misissuiffigalugu akissutissarsiniarpaat.

Immikkut ilisimasallit nalunaarusiaasa tamanut saqqummiunneqarnissaasat tungaanut inuit naammagittaqqittariaqarput.

Nalunaarusiat taakku marluk tamanut saqqummiunneqarnissaat kinguartinneqaqqippoq – tunngavissaqarluartumik, Naalakkersuisut tusagassiuutitigut nalunaarummi allapput.

Nalunaarusiat nutserneqarnerini piffissamik naatsorsuutigisamit annertunerujussuarmik atuisoqartariaqarnera pissutaasut ilagigaat, Naalakkersuisut allapput.

Nalunaarusiat taakkua marluk inatsisitigut qaffasissumik suliaapput, nutserniarnerilu pisariusullutillu unammillernarput. Nalunaarusiat oqaatsini pingasuni saqqummissapput – Kalaallisut, qallunaatut, tuluttullu.

Immikkut ilisimasallit suliamut tunngatillugu isumaqatigiinnginnermik suleqatigiinnerminni avissaarnikuummata nalunaarusiat marluk Naalakkersuisunut tunniunneqarnikuupput.

Taassuma saniatigut nalunaarusiat massakkut pitsaassutsikkut nalilersorneqarput, taannalu pereerpat ilisimatuunit nanginneqassallutik. Nutserinermik suliaqarnerup saniatigut tamanna ingerlanneqarpoq.

- Arnat ataqqineqarnissaat pingaarnerpaavoq

Taamaattumik naalakkersuisoq akisussaasoq Naalakkersuisut sinnerlugit suliap tamarmi naammassineqarnissaata tungaanut saqqummiunnissaa kinguartinneqassasoq naliliivoq.

- Nalunaarusiat tamanut saqqummiunneqarnissaat kinguarteqqittariaqarneri Naalakkersuisut ajuusaarutigisorujussuuaat, kisiannili suliap iluamik suliarineqarnissaanut, pitsaassutsimillu qulakkeerinnereernerup kingorna suliassamut piffissaq annertunerusoq pisariaqartinneqartoq nalilerparput. Pisimasut erloqinarput, Naalakkersuisullu tamanna paasilluaqqissaarpaat. Taamaammat arnat pineqartut ajunnginnerpaamik pineqarnissaat eqqarsaatigalugu, suliallu ilungersunarnera aallaavigalugu tamaaliussalluta aalajangerpugut, meeqqanut, inuusuttunut inatsisinut atuutsinneqarnerannut naligiissitaanermullu naalakkersuisoq  Mariane Paviasen Jensen (IA) oqarpoq.

Tuaviuussamik sulineq kukkuluttornissamik aamma qaninnerulersitsissasoq oqaatigaa. Naalakkersuisut nalunaarusiat piaaralutik, kusananngitsunillu siunertaqarluni saqqummiunnaveersaanngikkaat aamma erseqqissarpaa.

-  Pingaarnermi tassaavoq arnat taamanikkut ilaatigut niviarsiaraasut aqqusaarsimasaat annernaqisut oqaluttuaallu ataqqillugit suliamik pimoorussilluta sulisugut, pingaarnerpaajutissinnaanngilarput politikkerit piumasaat malinniarlugu tuaviupiluttumik sulinissarput. Ikilerneqarsimasut uani pingaarnerpaajupput suliallu aallartinneranut aamma naammassinissaanut taakkorpiaapput pingaarnerpaajusussat. Tamanna tamanit ataqqineqartariaqarpoq, oqarpoq.

Taamaattumik Naalakkersuisut nalunaarusiat aatsaat aggustip naanerani tamanut saqqummiunneqarsinnaassasut naatsorsuutigaat. Tassani Mariane Paviasen Jensen tusagassiortunik katersortitsilluni nalunaarusiami inerniliussat saqqummiutissavai.

Nalunaarusiat tamanut saqqummiunneqannginneranni Naalakkersuisunut Inatsisartunullu saqqummiunneqaqqaassapput.