Spiralilersuisimaneq pillugu suliaqarnermi naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissaq ammaqqissavaat danskit naalakkersuisuisa ammaqqissagaat

Arnat spiralilersuinermi eqqorneqarsimasut taarsiiffigitinnissamut itigartinneqarunik allaffissornikkut naammagittaalliornissamut periarfissaqartinneqassapput.

Tamanna erserpoq arnat ukiuni qulikkuutaani akuersissuteqaratik naammaginartumillu ilisimatinneqarsimanatik spiralilertinneqarsimasut 300.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaat pillugu naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaannut allannguutissatut siunnersuutigineqartut ilaanni.

- Arnat pineqartut pisinnaatitaaffiisa qulakkeerneqarnissaat paasisinnaaqaara, taamaattumillu arnat allaffissornikkut naammagittaalliorsinnaanissaata qulakkeerneqarnissaannik kissaat tapersersorpara, peqqissutsimut ministeri Ida Auken (Soc.) Folketingimut akissutimini allappoq.

Siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaa marlunngornermi pissaaq, sisamanngorpallu amerlanerussuteqarluartut akuerissagunarpaat.

Nalunaarusiat marluk, nunatsinnit suliakkiunneqarsimasut, tassa Danmarkip suliami akisussaaffianut tunngasut, ilaatigut inuiannik toqoraasoqarsimaneranut apeqqummik imaqartut, tallimanngorpat saqqummiunneqassapput.

Inatsissatut siunnersuummi, napparsimasut taarsiiffigineqartarnissaannik isumaginnittoqarfiup aalajangiineri allaffissornikkut ingerlateqqinneqartassanngitsutut inissikkaluarput. Taamaattoqassappat arnat itigartinneqartut eqqartuussivimmut suliassanngortitsisariaqartassagaluarput.

Allannguutissatut siunnersuut naapertorlugu Napparsimasut Taarsiiffigitinnissaannik Aalangiisarfiup aalajangigai, Napparsimasut Taarsiiffigitinnissamik Aalajangigaannik Naammagittaalliortarfimmut suliareqqitassanngortinneqarsinnaalissapput.

Eqqartuussissuserisoq kinguartitsinissamik kajumissaaruteqartoq

Spiralilersuinermi suliaq, niviarsiaqqat arnallu naammaginartumik ilisimatinnagit akuersiteqqaarnagilluunniit suliamut tunngavoq. Taakkua 1960-imiit 1991-imut Danmarkimi naalagaaffiup aalajangigaanik spiralilertinneqarsimapput. Nunatta peqinnissaqarfimik akisussaaffimmik 1992-imi tigusinerata kingorna suleriuseq piffissaq ilaani atuutsiinnarneqaraluarpoq.

2025-mi misissuinerup takutippaa 1970-ip naalernerani kalaallit arnat ikinnerpaamik 4070-it taama suleriuseqarluni ingerlatsinermi spiralilerneqarsimasut.

Arnat 201-it inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu juulip aallaqqaataanniilli taarsiivigitikkumallutik qinnuteqarsimapput. Folketingip akissuteqaataani tamanna atuarneqarsinnaavoq.

Eqqartuussissuserisoq Jonas Christoffersen, nalunaarusiat ilaannik allaqataasoq, Folketingimut kajumissaarivoq taarsiissutissamik inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnissaa kinguarteqqullugu, nalunaarusiap tallimanngorpat saqqummiunneqarnissaa utaqqeqqaaqqullugu.

Peqqissutsimut ministeri Ida Auken Ritzauimut oqarpoq Folketingimi aalajangiivigineqassasut, amerlanerussuteqartulli tamassuminnga akuersissagunanngitsut oqaatigalugu.

Qinnuteqarnissamut killigititap allanngortinneqarnera

Aamma qinnuteqarsinnaanermut killissarititaq allanngortinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq.

Aallaqqaammut napparsimasut taarsiivigineqartarnissaannut inatsisip piffissamik killiliisinnaanera siunnersuutigineqarsimanngilaq, maannali Ida Aukenip allannguutissatut siunnersuut, pissutsini immikkut ittuni taamaaliorsinnaanermik periarfissiisoq, tapersersorpaa.

Tamanna isumaqarpoq napparsimasut taarsiiffigineqartarnissaannik aalajangiisarfiup, qinnuteqarnissamut killissarititaasup qaangiunneranit ukiup ataatsip tungaanut ingerlareeraluartoq, qinnuteqarnissamut killissarititaasoq malittariaqanngikkaa.

Assersuutigalugu arnaq napparsimanermigut, ajutoornermigut, sivisuumik nunami allamiinnerminik imaluunniit allatigut immikkut ittumik pissuteqarluni piffissaq eqqorlugu qinnuteqanngikkaluartoq, suliaq atuussinnaavoq.

Spiralilersuineq nunatta siuarsarneqarneranut tunngasuni ilaatinneqarsimavoq.

Misissuinerup takutippaa inuit amerliartupallanngippata, ineqarniarneq, atuarfeqarfiit, peqqinnissaqarfik isumaginninnermilu aningaasartuutit artukkerneqassanngitsut.

2025-mi ministeriuneq Mette Frederiksen (Soc.) aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen Danmarki Kalaallit Nunaallu sinnerlugit utoqqatsipput.

RITZAU