Sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissarsiaqartitsinermut aaqqissuussatut nutaamik najoqqutassiornissaq siunertaanngilluinnarpoq

Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi Danmarkimilu nunap immikkoortuisa akornanni nikittaalluni sulisoqarnermut aaqqissuussaq nutaaq septembarip aallaqqaataanit atuutilissaaq, tamannalu napparsimmavinni sulisunik aalajaatsunik qulakkeerinnissaaq.

Peqqissaasut amerlanerit, aammattaarli tarnip pissusiinik ilisimasallit, radiologit arnallu nappaataannut nakorsat matumani pineqarput.

Peqqinnissaqarfimmili sulisut amerlanerusut pisariaqartinneqaraluartut, aaqqissuussaq tamanna isornartorsiorneqarpoq. Danskit sulisut nunaqavissunit atugarissaartinneqarnerunissaat, matumani isumakuluutigineqarpoq.

Naapertuilluanngitsuliorfigineqarnermik sulisut ulluinnarni misiginissaannik kinguneqarsinnaasoq Peqqissaasut Kattuffianni siulittaasoq ernumassuteqarpoq. Ernumassut tamanna Peqqissutsimut Innarluutilinnullu Naalakkersuisup Anna Wangenheimip (D) paasilluarsinnaavaa.

- Tamanna tamakkiisumik ilisarisinnaavaa, piviusorli unaavoq ukiorpassuarni taamaattoqartareermat. Sulisut paarlattaannik ingerlatseqatigiiffiit akisuunik aaqqiissuteqarfigineqartariaqartarsimapput, aamma taakkua inigisartagaat akilertariaqartarpavut, taakkulu sulisunit aalajangersimasunit pingasoriaammik akissarsiaqarnerusarlutik.

- Taamaattumik isumaqatigiissut politikkikkut maanna aalajangersagaq, naapertorlugu sulinermut assigiimmik akissarsiaqartitsinissamik najoqqutassiamut naapertuuppoq, oqarpoq.

Atuaruk aamma

Pk-mi siulittaasoq stafetsygeplejerskit atugaat pillugit: Marlunnik ernumassuteqarpunga

Nikittaallutik peqqissaasut Kalaallit Nunaanni isumaqatigiissutit naapertorlugit sulisitaassapput. Tapeqartitsineq ukiumullu akissarsianut tapit taakkununnga atuutsinneqassanngillat. Taarsiullugu Danskit naalagaaffianit nikittaalluni sulinermut tapisiaqartinneqassapput, tassa aningaasarsiassat soraarnerussutisiaqarnermullu akiliutit saniatigut aningaasarsiassaat aalajangersimasut 15 procentii soraarnerussutisiaqalernissamut akiliutigineqartassapput, taakkualu atorfimminnit soraarnermi ataatsimut tapiissutaasinnaapput.

Piumasaqaatit taakku Danmarkimi isumaqatiginninniutigineqarput, naalakkersuisullu taakkununnga attuumassuteqanngillat.

Sumi inunngorsimaneq apeqqutaatillugu akissarsiaqartitsinermut najoqqutassiaq nutaaq?

Inuit sumi inunngorsimanerat apeqqutaatillugu assigiinngitsunik pineqartarneri aallaavigalugu, nikittaalluni sulisoqarnermut aaqqissuussaq nutaaq, eqqaatitsissutaasoq isornartorsiuinermut ilaavoq.

Sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu isertitaqarnermut aaqqissuussaq 1964-mi atuutilersinneqarpoq. Sulisut tikisitat malunnaatilimmik annertunerusumik akissarsiaqartitaasarnerannik, akiliunneqarlutik nunaminnut angalasinnaanerannik aamma immikkut aaqqissuussamik soraarnerussutisiaqarsinnaanerannik tamanna isumaqarpoq.

Inuit ilaasa taamatut sanillersuussinerat, Anna Wangenheimip ajuusaarutigaa.

- Inuit aaqqissuussamut assigiinngitsunik isumaqarnerat isornartorsiuinerallu ajoriffissaqartinngilara, taamaattorli piviusunik tunngaveqartariaqarput. Sumili inunngorsimanermut tunngatillugu akissarsiaqartitsinermut aaqqissuussatut nutaatut isiginninniartoqarnera ajuusaarutigaara, tamannami siunertaanngilluinnarpoq, oqarpoq.

Peqqissaasunut sulisunik paarlattaasartunut ingerlatseqatigiiffinnut akisuunut sanilliullugu, nikittaalluni sulisoqarnermut aaqqissuussaq naligiinnerusumik atugassaqartitsissaaq. Ineqarnermullu aningaasartuutit danmarkimi nunat immikkoortuiniit matussuserneqartassapput.

- Isumaqarpunga aningaasartuutit ilaat Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nuunneqarneri, Danmarkillu peqataanera pissutigalugu, nikittaalluni sulisoqarnermik aaqqiissut kalaallit sulisuinit aalajangersimasunit pitsaanerungaartunik atugassaqartitsisoqarnissaanik, suliffeqarfiup iluani naammagittaalliutigineqarlunilu paatsoorneqarsimasoq.

- Atorfinitsitsinermi naligiinnerulernissaq anguniarlugu, Naalakkersuisut tungaannit pingaartipparput taakkua nunaqavissutut atorfinitsitaanerminni atugassarititaasut assigissagaat, Anna Wangenheim oqarpoq.

Ineriartornermut aningaasaliineq

Peqqissaasunik sulisunik paarlattaasartunut ingerlatseqatigiiffiit aqqutigalugit atorfinitsitsineq Namminersorlutik Oqartussanut ukiumut millionilikkaanik akeqartarpoq.

Neriuutigineqarpoq nikittaalluni sulisoqarnermut aaqqiissut peqqissaasunik sulisunik paarlattaasartunut ingerlatseqatigiiffinnik atuinermik annikinnerulersitsissasoq. Taamaasilluni ineqarnermut akissarsianullu aningaasartuutit sipaarfigineqassapput.

AAMMA ATUARUK

PK-p siulittaasua paarlakaalluni suliartortartussat atugassarititaannut tunngatillugu: Ernummatikka marluupput

- Taamaasilluta aningaasat ilaat atorsinnaalissavavut, uninngasut isumannaatsuunissaannut pitsaanerusumillu sulisoqarnermullu pitsanngorsaanermut taakku atorsinnaalissavavut. Ineriartornermi sinaakkutat pitsaanerusut ataasiakkaat pilersinneqassapput, Anna Wanhenheim oqarpoq.

Aamma pilersaarutit arlallit peqqinnissaqarfiup siunissaa ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pitsanngorsarnissaanut sulissutigineqarput. Ilaatigut ilisimatusarfimmik napparsimmaviliortoqassaaq, peqqissaanermi assistentit peqqissaasunngorniarlutik ilinniaqqissinnaalernissaannik periarfissinneqassallutik. A.P. Møller Fondenimiillu 1 million koruuninik aningaasaliiffigineqartumik nakorsiartarfiliortoqassalluni.

- Pitsaasunik, siunissamut ungasissumut isigisunik aalajaatsunillu suliniuteqarnissaq maannakkut suliassaavoq. Najukkami sulisunut tulluartuussapput, najukkamimmi sulisut peqqinnissaqarfimmi suli tunngaviupput. Sulisut paariinnarnissaannut iliuuserisassat nutaat taakkununnga iluaqutaanerpaassapput.

- Tassa nikittaattumik sulisoqarneq kisimi naammanngilaq, piffissarli ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu periusissianik aallartitsiniarluta maannakkut aaqqiissutissat pisariaqartippavut, peqqissutsimut naalakkersuisoq oqarpoq.

Allannguisariaqartoqarnersoq paasiniarlugu aaqqissuussineq tamanna nalilersortuarneqartussaavoq.