-
Sukkuaqqanik agguaasarnitta siunertaraa, attaveqaqatigiinnermik pilersitsinissaq,
pingaartumik maannakkut kikkut tamarmik nalujunnaareermassuk agguaasartugut,
Niels Nielsen oqarpoq, qaatiguut sungaartut kaasarfii sukkuaqqanik
immerneqaleruttornerini
Nuummi
Hotel Hans Egedemut apuuppugut, tassani Unnuarissat unnuakkut aqqusinerni angalaaqqinnissaminnut
piareersarput.
Niels siulittaasuusoq annerusumik tusagaqarfigissavarput, aamma
kajumissutsiminnik sulinerat malinnaaffigissavarput, aamma Unnuarissat pillugit
paasisaqarnerorusulluta, taakkumi takussaanerunermikkut oqaloqateqateqartarnermikkullu
toqqissisimanerulersitsinissartik siunertaraat.
Niels
siulittaasuuvoq, tallimanngornermilu unnukkut Pernille, Thomas Jørgenilu aqqusinerni
angalaaqatigalugit.
Naak Unnuarissat
uniformeqaraluarlutik inuttut nalinginnaasutut angalaartarput innuttaasullu
allat assigalugit pisinnaatitaaffeqarlutik akisussaaffeqarlutillu, Nielsi taama
erseqqissaavoq.
- Isumaginninnermi
siunnersortitut imaluunniit politiitut maaniinngilagut.
Pisariaqartitsisoqartilluguli ikiortariaqartunik ikiuerusuttarluta. Assersuutigalugu
meeqqanik mikisunik naapitsigutta, kommunip avatangiisinik
nakkutilliisoqarfianut saaffiginnissutigisinnaavavut, oqarpoq.
Unnuarissat
aamma politiinut sianertarput, illoqarfimmi ingerlaalernertik nalunaarutigalugu.
- Nalunaaquttap
akunnerini aqqusinikkut angalaartarnitsinni eqqissisimanerulersoqartartoq, politiit
aamma oqaatigisarpaat, Nielsi oqarpoq.
Akunnittarfimmit
anigatta Nuummi unnuaq nilleqaaq, erseqqarilluni anoreqaranilu. Aqqusinerni
qanoq amerlatigisunik naapitsinissatsinnut, sila aalajangiisuusartut ilagaat,
Unnuarissat oqaluttuarput. Nuuk maannakkut eqqissisimanarpasippoq, naak
tallimanngorneq akissarsiffiullunilu julefrokostertoqaraluaqisoq.
– Ukiup
qanoq ilinera qaammatillu qanoq ilinera illoqarfimmilu susoqarnersoq aamma
apeqqutaasarput. Inuit aningaasaateqarnerat apeqqutaalluni unnunnerusukkut
susoqarsinnaasarpoq. Ullut akissarsiffiusut kingorna sapaatip akunnerisa
naanerini aqqusinerni angalaartarnissarput isumaginiartarparput, Nielsi
oqaluttuarpoq.
Akunnittarfimmit
anigatta minutsialunnguit qaangiummata pisuinnaat aqqusernanut pigatta, meeqqat
siulliit sisamat Brugsenip eqqaatigoortut naapippavut, taakkulu Unnuarissat ilisarilluinnarpaat.
Nalunngilaammi qaatiguut sungaartut mamakujuttuuteqassasut, Unnuarissallu
suuteqassanersut meeqqat ilisimareerpaat.
- Sukkuaraateqarpisi,
meeqqat suaartarput nuannaarlutillu Unnuarissat ornillugit. unnuakkut
tulugarnat ornillugit.
- Sungaartunik
pisinnaavugut, nukappiaqqat ilaat aperivoq.
- Qernertut
mamarnerupput, ikinngutaa naqqiivoq.
Tamarmik
immikkut mamarinerusaminnik pereeramik ingerlaqqipput.
–
Amerlanertigut taamaattarput, sukkuaqqanik tunineqareeraangamik
ingerlaqqittarput. Uatsinnulli ikiortissarsiorsinnaanerminnik
tatiginnilersarput. Ullormi immaqa oqaasissaqarfiginerusaminni tamanna aamma
eqqaamassavaat, Nielsi oqarpoq.
Aggeraangata qimaguttarput.
Kingusinnerusukkut
sukkuaqqat siulliit agguaanneqareermata, Aqqusinersuakkut pisuppugut Unnuarissallu
annerusumik paasisaqarfigalugit.
– Ukiut
arfineq-marluk arfineq-pingasulluunniit missaanni siulittaasuuvunga, aamma Nunatsinni
Unnuarissat aallartinneqarneranniilli siulersuisunut ilaasortaasarlunga. Katuamilu innuttaasunik ataatsimiititsisoqarluni,
Nielsi oqaluttuarpoq.
Nuummi Unnuarissat
ukiunik 25-nngortorsioqqammerput tamannalu peqatigalugu ukioq manna erfalasup
amunissaanut immikkut pissutissaqarpugut, siulittaasoq nangilluni oqarpoq.
– Danmarkimi,
Savalimmiuni Nunatsinnilu peqatigiiffiit 130-t missaanniittut, ukiut tamaasa
ataatsimeersuartarput. Tassani ukiumoortumik peqatigiiffik ingerlalluarnerpaaq toqqarneqartarpoq.
Peqatigiiffiup qanoq ingerlanera, inuiaqatigiinnut iliuuserisai il.il.
misissorneqartarput – ukioq mannalu Nuummi peqatigiiffipput ajugaasuulluni,
siulittaasoq tulluusimaartoq oqaluttuarpoq.
Silarlunnerata
kinguneranik ataatsimeersuarnermut akissarsiassaq tigujartorlugu timmisartukkut
ajoraluartumik apuuttoqarsinnaasimanngilaq.
- Aappaaguli
nalliuttorsiutigisinnaassagipput isumaqatigiissutigaarput, Nielsi
oqaluttuarpoq.
Nielsip
aamma oqaluttuaraa, Unnuarissat Danmarkimit allaanerulaartumik Nunatsinni ingerlanneqartartut.
Danmarkimi
16-init 18-inut ukiullit attaveqarfiginiarneqarnerusarput, maanili
inuusunnerusut attaveqarfiginiartarpavut, Nielsi oqarpoq.
Nuummi Unnuarissat
angalaartartut 43-usut, Nielsip oqaluttuaraa. Sisimiuni ikinnerupput,
siornatigullu illoqarfinni allani aamma taamaattoqartarsimagaluarluni.
Sinerissamili peqatigiiffiit ingerlaannarnissaat ajoraluartumik
ajornakusoortartoq, siulittaasoq nassuiaavoq. Tamatumanimi nalinginnaasumik
15-20-t ilaanneeriarlutik pisummik angalaartartuunissaat
pisariaqartinneqartarmat.
Unnummi
pineqartumi inersimasut angalaartut sisamat tamarmik qallunaatut oqaaseqartuupput,
Nielsillu pingaartippaa erseqqissassallugu tamanna nalaatsornerinnaanngitsoq.
– Aqqusinerni
angalaaqataasartut ukiuni kingullerni kalaallisut oqaluttut qujanartumik
amerlanerulersimapput, sulilu amerlanerulernissaat kissaatiginarluni.
Qularutissaanngitsumik meeqqat inuusuttuaqqallu namminneq oqaasii atorlugit
attaveqarfiginissaat ajornannginnerusarpoq. Kalaallisullu oqalunnerusalernissaq
kissaatiginarluni.
Meeqqat
alapernaassusiat mamakujunnakkusunnerallu, oqaatsit akornutiginagit attaveqaqatigiinnissamut
qujanartumik iluaqutaasinnaapput. Maannalu meeqqat eqimattat Unnuarissanik
ilisarinnissimasut qanilliartulerput.
- Lakridsinik
akoqanngitsunik!
- Aamma
uannut sukkuaqqat!
- Usuup
puuanik pisinnaavunga?
Apeqqut
kingulleq tupaallaatigineqarpoq, ingammik uatsinnut. Nukappiaraq taama aperisoq
inuusuppallaarsorinarpoq. Nielsilli eqqissisimalluni usuup puua tunniuppaa.
Meeqqat
ingerlareermata ima nangippoq:
- Usuup
puuanik pisariaqartitsinngitsoq isumaqarpunga. Isumaqarpulli ilaasa imermik
immerlugit ballon-itut atortaraat.
Qanorluunniit
pisoqaraluarpat nukappiaqqap usuup puuanik ittoornani oqalussinnaanera
pissarsisinnaaneralu pitsaasuusoq, Unnuarissat unnuk taanna
isumaqatigiissutigaat. Kingusinnerusukkummi atorfissaqartitsileruni qanoq
iliussanerluni nalunngilaa. Unnuarissat tamatumunnga tapersersuisarnerat allat
aamma maluginiarsimavaat.
- Inersimasut
biilertut unnuit ilaanni uniffigaatigut, aperalutalu usuup puuteqarnersugut.
Tamanna qaqutigoortuuvoq. Peqarattali tunivavut, Nielsi oqaluttuarpoq.
Akunnerit
pingasut issittumeereerluni qasuersaalaarnissaq pitsaasarpoq. GrønlandsBANKENimi Nielsip Pernillellu
suliffianni qasuersaarpugut. Inersimasut kajumissutsiminnik peqataasut aamma
taamaalillutik oqaloqatigiilaarnissaminnut periarfissaqalerput.
Aammali
aningaaserivimmukarnerput maluginiarneqanngitsuunngilaq. Aningaaserivimmi atuakkanik atorniartarfiup — meeqqanit
inuusuttunillu ornigarneqarluartartup (imaluunniit akeqanngitsumik wifip
aqqusinermut anngussimaneraniimmat) — Maanna sukkuaqqanik agguaaffissanngorpoq.
Unnuk
naggaserlugu illoqarfimmi bussinut ilaasoqarpoq. Unnuarissat oqaluttuaraat meerarpassuit unnuakkut bussinut ilaasartut, ingammik
inuusuttunut klubit matoqqagaangata. Taamaalilluni bussini inersimasut
amerlanerugaangata iluartarmat.
Bussertitsisoq
aamma taama isumaqarunarpoq, Unnuarissallu qamannga pisumik ilassillugit. Unnuarissanut
Nuup Bussii aningaasaleeqataavoq, soorluttaaq akunnittarfik aningaaserivillu taamaalioqataasut.
Angutip
allap sungaartunik qaatiguullit aniartortut ilassivai. Bussip illuatungaani
arnaq aalakoortoq bussinut ikivoq. Eqqarsarpugut angerlamut apuussinnaassasoq. Ilaannikkulli
Unnuarissat inunnik imerniartarfimmit angerlartillutik silami artulersimasunik
ikiuisartut, Niels oqaluttuarpoq.
- Taama
pisoqartillugu kikkut tamarmik taamaaliortarnissaat neriuutigeqaara, oqarpoq.
Bussinik
ingerlaarnitsinni meeqqanik naapitaqanngingajappugut illoqarfimmullu
uteqqilluta. Naggataarluta pisummik ingerlanitsinni inuusuttuaqqanut klubi
ataaseq ammasoq paasivarput.
Klubimit
nilliasoqarlunilu suaartartoqarpaluppoq — tassa nuannisarpaluttunik. Tassungali
isernianngilagut. Unnuarissanut peqataaneq silami pisarpoq, Unnuarissat maleruagassaasa
ilaat pingaarutilik taamaappoq. Malitassaanni aamma allassimavoq tamatigut
arlaliullutik pisoqatigiittassasut eqqissiviilliortunullu akuliuttassanngitsut.
- Aamma
ikani inoqarpaluttoq tusaasinnaaviuk - taava atuarfiup anitsiartarfianut ingerlaqqilaariarta,
Niels oqarpoq.
Meeqqat
unnukkut atuarfiup eqqaani naapittarnerat pissusissamisoorpoq. Inersimasut
inuusuttut Unnuarissanut ilaasut meeqqallu arsaqatigiikkaangata
nuannarineqarluartarpoq, Niels oqaluttuarpoq. Tamanna aamma kinguaariit
assigiinngitsut, oqaatsit inuiaqatigiinnilu assigiinngissutit qaangerniarnissaannut
periarfissaalluarpoq.
- Aajuku
sapiitsuliortartut, arnaq igalaakkut suaarpoq.
Oqarfigineqarpugut
taanna nammineq Unnuarissanut ingerlaaqataasartoq ullullu tulliit ilaanni
angalaaqataasussaasoq paasitinneqarpugut.
Nielsi
oqaluttuarpoq ukiuni qulini kingullerni meeqqat unnukkut aqqusinermi aneertartut
amerliartorsimasut.
- Nalinginnaasumik
tamanna ajunngilaq, uanga nammineq taama isumaqarpunga. Angerlarsimaffimminni
issiaannaratik qarasaasiamillu pinnguaannaratik peqatigiikkusuttarnerat
pitsaasuuvoq. Soorunami aamma ilaannikkut ajorsinnaasarpoq, meeqqat
angerlarsimaffimminni inissaqartinneqanngitsutut misigisimagaangata.
Unnukkiartornerani
festertut amerliartuinnarput, inuillu aalakoortut aqqusinermi
takussaanerulerlutik.
Qujanartumik
inersimasut kisimik aalakoorput, nuannaarput sakkortuuliornatillu.
–
Danmarkimi Unnuarissani angalaaqataasarninni ajoraluartumik inuusuttuaqqat
amerlasuut diskotekit silataanni aalakoorpallaartut takusarsimavakka.
Qujanartumilli Nuummi meeqqat inuusuttuaqqallu taama pissusilersortut takusarnerat
qaqutigoornerujussuuvoq. Ajortuliarujussuarnik misigisaqartarnerput
qaqutigoortuuvoq, Niels oqaluttuarpoq.
Unnuup
ingerlanerani pisoqarsimagaangat oqaloqatigiissutiginissaannut
piffissaqartinneqartarput. Unnumili pineqartumi taamaattoqanngilaq. Unnuarissat
akunnittarfimmut uteqqipput kavaajartik iliartorlugit. Akunnittarfiup isaariaa
qiimmassimaartunik inoqarluarpoq. Kajumissutsiminnillu peqataasunut
inuulluaqqusivugut qujallutalu.
- Eqqarsassaguit
kavaajaqarluni aqqusinikkut angalaarneq, sukkuaqqanillu agguaassineq inuusuttuaqqanillu
oqaloqateqarnerit qanoq iluaqutaatigisarnersut paasilluarsinnaavara, Nielsi
oqarpoq.
–
Namminerli takusinnaavat inuit maaniinnerput nuannaarutigigaat — meeqqat
inuusuttuaqqallu allallu. Politiillu maaniinnerput pingaartittarpaat. Tassa
maaniiginnarnerput takussaanerpullu malunnaateqarluarput, tamannalu peqataaffigigakku
nuannaarutigaara.
