Donald Trumpip Kalaallit Nunaat oqallisigilermagu Washingtonimi qallunaat tusagassiortut ulluinnarni suliarisartagaat allanngoriasaarput.
USA-p præsidentiata Kalaallit Nunaat eqqaagaangagu kalerrisaarutit aallartittarput. Oqarasuaatit sianeqattaalersarput. Allaaserineqartussat allanneqartussanngortarput. Aviisimulli Jyllands-Postenimut USA-mut tunngasunik ilanngutassiortuusimasumut Jørgen Ullerupimut aamma allanik eqqarsalersitsisarluni.
Donald Trumpip Kalaallit Nunaat oqallisigilermagu Washingtonimi qallunaat tusagassiortut ulluinnarni suliarisartagaat allanngoriasaarput.
USA-p præsidentiata Kalaallit Nunaat eqqaagaangagu kalerrisaarutit aallartittarput. Oqarasuaatit sianeqattaalersarput. Allaaserineqartussat allanneqartussanngortarput. Aviisimulli Jyllands-Postenimut USA-mut tunngasunik ilanngutassiortuusimasumut Jørgen Ullerupimut aamma allanik eqqarsalersitsisarluni.
Trumpip oqaasii politikikkut periaasiisa ilisimaneqarluartut immaqa ilaannaraat. Imaluunniit: Immaqa Amerikamiut anguniagaannut tunngaviusunut ilungersunarnerusunut tunngassuteqarnerupput.
Jørgen Ullerup atuakkiaqqaamini ”Harpunkrigerne”-mi (kalaallisuunngortitaanngitsumi), tamanna tunngavigaa. Atuakkami tassani USA 2032-mi Kalaallit Nunaannik tiguaallunilu nunamik aqutsilerpoq. Atuagaq takorluukkersaarutaavoq, Jyllands-Postenimili USA-mit ukiorpassuarni ilanngutassiortuusimanermini misilittakkani aallaavigalugit.
- Trumpip Kalaallit Nunaat pillugu oqallisiginninnera soorunami pissutaavoq. USA-mut tusagassiortutut 2024-mi uteqqammerninni suut tamangajammik Kalaallit Nunaat pillugu oqaluuserineqartartut malugisinnaavarput. Trumpip nuna eqqaagaangagu qallunaat aviisiliortuisa akornanni aarlerinartorsiortoqalersarpoq. Naggataatigut tamanna nanertuutaangajaleraluarpoq. Taamaakkaluartoq eqqarsalerpunga tamanna Trumpip oqallissaarisarneranit itinerusumik tunngaveqarnersoq, Jørgen Ullerup oqarpoq, taannalu ullumikkut Parisimi najugaqarpoq.
Trumpip nammineq isumassarsiaanit annertunerusoq
Jørgen Ullerup Amerikami politikimut tunngasunik ukiorpassuarni tusagassiortuusimavoq. 2010-mit 2018-imut Jyllands-Postenimi USA-mut tunngasunik ilanngutassiortuuvoq, 2024-milu uteqqilluni, tassa Donald Trumpip nunanut allanut tunngasuni Kalaallit Nunaat pillugu oqaaseqaqqammernerata nalaani. Ilanngutassiortutut 2025-mi taamaatippoq.
Taassuma oqaasii naapertorlugit, præsidenti kisimi Kalaallit Nunaannut soqutiginninngitsoq erniinnaq paasinarsivoq.
- Trump pillugu oqaluttuaq siullermik immaqa sammineruarput, maannakkulli allanik misigisaqarpunga. Kalaallit Nunaat pillugu Kongressimi tusarniaasoqarpoq, oqaloqatigisamalu ilarpassuisa isumassarsiaq pissusissamisoorluinnarnerarpaat aamma pingaaruteqartutut isigisarlugu. Kalaallit Nunaat, USA-mit piffissami aggersumi iliuuseqarfigineqartariaqartutut oqallisigisarpaat.
Tamanna pissutigalugu Amerikamiut oqaatigisaat sunik siunertaqarnersut misissuiffigalugit aallartippai.
Tamatumunnga atatillugu teknologiimik ingerlatsiviit Donald Trumpip avatangiisaaniittut sunniuteqarneruleriartornerat ilaatigut maluginiarpaa. Illoqarfiit namminersortunit aqunneqartut nutaarluinnaat pillugit taakkua ilaat takorluugaqarput, atuakkiamini Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu oqaluttuami eqqarsaatit taamaattut ilannguppai.
- Trumpip avatangiisaani teknologiimik suliaqartut angisuut soqutigilerpakka. Taakkua qarasaasianut qitiusumik ingerlatsivinnut silassorissuusiamullu akikitsumik nukissiuuteqarnissaq piumasaraat. Kalaallit Nunaat inissaqartitsilluarpoq, nukissaqarluni isumalluutinillu nunap pilerinarnerulerneranut iluaqutaasunik peqarluni. Soorunami piviusunik pilersaaruteqartoqarnersoq uppernarsarsinnaanngilara. Ineriartornerli ima soqutiginaateqartigaaq atuakkiornikkut misissorniarlugu aalajangiuttariaqarlugu.
Taamaattumik Jørgen Ullerup-ip atuakkiaa ”Harpunkrigerne” tassaaginnanngilaq pissanganartuliaq. Tassaallunili USA-mit ilanngutassiortutut politikikkut aningaasarsiornikkullu soqutigisat ukiuni arlalinni qanimut malinnaasimaneranit tunngaveqartut.
Piviusunit oqaluttualiamut
Atuakkiornermini ilaatigut eqqarsaatigilerpaa „Charter Cities“-inik taaneqartartut — tassa illoqarfiit namminersortut inatsisitigut immikkut ittumik aaqqissuussaasumik ineriartortinneqartartut. Assersuutissatut ilisimaneqarnerpaat ilagaat Próspera, Hondurasimiittoq. Tamatumani aningaasaliisartut namminersortut illoqarfiup ilaanik ineriartortitsinissamut ingerlatsinissaminnullu kiffaanngissuseqartinneqarlutik.
Eqqarsaat tamanna „Harpunkrigerne“-mi ingerlateqqillugu, Amerikamiut suliffeqarfiisa Kalaallit Nunaata tiguarneqarnera illoqarfinnik nutaanik pilersitsinissamut periarfissatut isigisaasunut nuuppaa.
- Illoqarfiit namminersortut pillugit isumassarsiat soqutigilerpakka. Tamakkua siunissamut takorluukkatupajaaq nipeqarput, taamaattorli nunarsuarmi sumiiffinni arlalinni suliniutit taamaattut ingerlanneqareersimallutik.
Atuakkiani siulittuutaanngimmat erseqqissarpaa, eqqarsaatiginneqqissaarlunili ineriartornernik piviusunik tunngaveqarnerarlugu.
- Trumpip avatangiisiiniittut qiviaraanni amerlasuut siunissamut ungasissumut eqqarsartarput. Taakkua nukissaq, aatsitassat, umiarsuakkut aqqutit Issittorlu pingaaruteqarnerujartortutut isigaat. Taamaattumik Kalaallit Nunaannik soqutiginninneq inummit ataasiinnarmit isumassarsiatut itigartinnissaa uppianeruallaartoq isumaqarpunga.
Jørgen Ullerupip Jyllands-Postenimiit USA-mi tusagassiortutut aallartitaanikuunerminiit amerikamiut politikiat ilisimasaqarluarfigaa. Atuakkiamini nutaami ilisimasani atorlugit, USA-p Kalaallit Nunaannik tiguaanialersaarnini piviusunngortissagaluarpagu qanoq pisoqarsinnaanera oqaluttualiaraa.
Assi: Nammineq pigisaq.
Paasissutissat atorlugit sorsunneq sakkutuut suli tikiutinngitsut aallartittartoq
USA-p Kalaallit Nunaanni sunniuteqarnerulernissani pimoorukkuniuk, Jørgen Ullerup isumaqarpoq tamanna nunap nunanut allanut attaveqartitsisui sakkutooqarnerluunniit kisiisa atorlugit anguneqarsinnaanngitsoq.
Innuttaasut isumaat minnerpaamik taamatulli pingaaruteqartigipput.
Taamaattumik takorloorpaa inuit attaveqaqatigiittarfii, sunniiniutit eqqunngitsunillu paasissutissiisarnerit taamaaliornermi qitiusumik inissisimassasut — soorlu nunat assigiinngitsut akornanni akerleriinnerni allani aamma taamaattoqareersoq. Soorlu Venezuelami paasinarsereersoq, Amerikamiut nunanut allanut tunngasunut ministeriata aamma Cubamiuusimasup Marco Rubiop nuna aqukkaa paasinarsimmat.
- Inuiaqatigiinnik sunniiniaraanni, aallaqqaammut sakkutuunik aallartitsinissaq pisariaqanngilaq. Tamanut ammasumik oqallinnermut sunniiniartoqarsinnaavoq, avissaartuutsitsisoqarsinnaalluni oqaluttuanillu inuit namminneq oqartussaatitaminnut qularinnilersitsisunik siammarterinikkut. Tamanna nunarsuarmi nunani assigiinngitsuni takusareerparput.
Taamaattumik ”Harpunkrigerne”-mi paasissutissat atorlugit sorsunneq qitiutillugu oqaluttuaraa. Tamatumani Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumaqatigiinngissutaareersut aamma Kalaallit Nunaanni politikikkut avissaartuuttoqarnera Amerikamiut piaaralutik atornerlunniarpaat.
Atuakkami pingaarnertut inuttaasoq Malik, Naleqqami politikeri, siornatigullu USA-mik suleqateqarnerunissamik kissaateqartartoq, Amerikamiut oqaluttuaanni atorluarneqarsinnaavoq.
Jørgen Ullerupimit oqaatigineqartut naapertorlugit ullumikkut sunniiniarnermi tamanna pingaarnertut inissisimavoq.
- Kalaallit Nunaannut sunniuteqarusukkaanni soorunami akerleriinnerit pakatsinerillu atuutereersut sapinngisamik atorluarniartariaqarput. Taamatut sunniiniartoqartarpoq. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumaqatigiinngittoqalissagaluarpat, imaluunniit illuatungeriit arlaat paasissutissanik sorsuffigineqarsinnaanerminik suusupaginnissagaluarpat, taava tamanna atornerlunniarneqariaannaassaaq.
Taamaattumik Jørgen Ullerup isumaqarpoq atuakkiaq ”Harpunkrigerne” eqqarsartaatsikkut misiliinerusoq.
- Atuartussalli aliikkusersorneqarnissaat soorunami neriuutigaara. Atuakkalli atuartussat nunarsuup qanoq ineriartorneranik aamma Kalaallit Nunaanni soqutigisat sunik nassataqarsinnaanerannik eqqarsalersippagit, taava siunertaq alla aamma naammassineqarsimassaaq.
