Trumpip sioorasaarinera EU-p Kalaallit Nunaannut tapiissutaasa marloriaatinngornissaannut sulineq sukkanerulersippaa
Kalaallit Nunaannut annertuumik aningaasaliisoqangajarpoq, Europaminngaanneersuusariaqarpullju, EU-mi kommissæri isumaqarpoq.
Sakkutuut qallunaat europamiullu Nuummi umiarsualivik sapaatiummat januaarip 25-ani nakkutigigaat. USA-p præsidentiata Kalaallit Nunaat pigilerusullugu tatisigaluttuinnarnerata illersorneqarneralu amigarneqaralugu ukiup aallartinnerani isornartorsiuereersorlu sakkutuut tikisinneqarput. EU Kalaallit Nunaata akiuussinnaassuseqarnerulernissaa isumannaatsuunerulernissaalu anguniarlugu aningaasaliissuteqarniarluni maanna pilersaaruteqarpoq.
Assi: Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix
USA-p præsidentiata kunngeqarfik pillugu sakkortuumik oqaasii, EU-Kommissionip Kalaallit Nunaanni aningaasaliissutigisartakkaminit marloriaammik amerlanerusunik aningaasaliiniarneranut sukkanerusumik sulisoqalersippaa.
EU-p nunat tamalaat suleqatigiinnissaannut kommissæriata, Josef Sikelap, nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussen (M) Folketingimilu ilaasortat pilersaarutit, Kalaallit Nunaannut aamma isumaqatigiissutigineqartut, ataqatigiissaarniarlugit sapaatip-akunnerani uani ataasinngornermi ataatsimeeqatigai.
- Aaqqiagiinnginnerup ingatsikkaluattuinnarnerata kinguneranik EU-p aamma EU-Kommissionip Kalaallit Nunaat tapersersoraa takutinnialugu sukkanerusumik tapersersuinissaq pisariaqalersimavoq, Jozef Síkela Københavnimi tikeraarnermini Ritzauimut oqarpoq.
- Aningaasaliissutit Kalaallit Nunaannut sunniuteqarnerulernissaat siunertaralugu amerlinissaat isertuutissanngilara, pilersaarutillu innuttaasut inuunerannut iluaqutissamik, inuuniarnerisa akikinnerulernissaat siunissamilu ataavartumik ingerlanissaat qulakkeerniassallugu.
Ukiut arfineq-marluk ingerlaneranni 250 millionit koruuninit 500-550 millionit koruuninut
EU-mi kommissionip aningaasaliissutit 225 millionit euronit 500-550 millionit euronut, tassa 4 milliardit koruunit missaannut, piffissami tulliuttumi missingersuusiorfiusumi amerlineqarnissaat siunnersuutigaa.
EU-Kommissionip iliusai tamarmik Kalaallit Nunaat suleqatigalugu, Danmarkillu ataqatigiissaarineratigut suliarineqartarput: "Kalaallit sorusunnertik namminneq aalajangiiffigissavaat".
Kommissærip suleqatigineqarsinnaasunik Kalaallit Nunaanni aningaasaleerusuttunik amerlasuunik nassaartoqarsinnaasoq, taakkuali tamarmik tatiginartuunatillu tutsuiginartuunngitsut oqariartuutaa.
- Nunarsuarmi politikki allanngorluinnartoq takusinnaavarput. Nunat pissaanilissuarnik taaneqartartut niuernikkut sakkortunerusumik nipeqaleriartorput imminnullu tatigileraluttuinnartut takusinnaavagut. Uagut allatut periaaseqarnissaq neqeroorutigerusupparput.
Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera aalisarnermik isumalluuteqarpoq, tamannalu unammilligassaavoq. Pisassiissutit, akit pisallu allanngorarnerat pissutigalugu aningaasaqarneq ingerlanerlulersinnaammat.
Aatsitassat nukissiuutillu pineqartut
EU-p siusinnerusukkut ukkatarisartagai annikinnerupput, maannali aningaasaliinissaq assigiinngisitaarnerussaaq. Aatsitassat qaqutigoortut, nukissiuutitit mingutitsinngitsut digitalimillu attaveqaasersuutit ukkatarineqarput.
Aatsitassanik piiaanissaq ajornakusoorsimavoq, aamma mingutsitsineq pissutigalugu Kalaallit Nunaanni inuppassuit akerliullutik.
Taamaakkaluartoq EU-p tamanna ingerlavigiumavaa, piujuartitsinerusumilli. Kalaallit Nunaannut "siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu“ – aamma EU-mut – iluaqutaasinnaammat.
EU-p suliniutaa Global Gateway Kalaallit Nunaannilu aningaasaliissutit "Kinap sunniuteqarneranik killiliinissaq" siunertaraat, kommissæri oqarpoq.
- Kinap aatsitassarsiornermik atortunillu pingaarutilinnik aqutsinera - imaluunniit aaqqissuussaanikkut unammillertitut taaneqarsinnaasoq - ulorianartorujussuanngorsimavoq, navianartumillu pinngitsuuisinnaajunnaarsitsisarmat, soorluttaaq Ruslandip Europap uuliamik gassimillu pinngitsuuisinnaannginnera sakkussatut atornerlukkaa, Sikela oqarpoq.
