Ujakkaarnermiit pisortaanermut — timersornermik nuannarinninneq

Jonas Jensenip timersorneq nuannariuarsimavaa — nuannarinninneq nunatta avannaani Qasigiannguani meeraaneranili aallartippoq.

Jonasip ujakkaartaleqqaarnermiit Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffianni generalsekretærinngornissi tikillugu timersornermik nuannarisaqarneq inuunermini aalluppaa, timersorneq ataatsimoornerlu tamatumanik pilersinneqartut inuunermini pingaarnerpaatippai.

Suut tamarmik aallartiffiat

Jonas Jensen Qasigiannguani 1981-imi inunngorpoq. Tassani inuunermini ukiuni aqqaneq-marlunni siullerni ilaqutariissuarni qanilaartuni peroriartorpoq, tassanilu pimoorussineq ataatsimoornerlu ulluinnarni pissusissamisoorluinnarput. Ilaqutariit timersornikkut inuiaqatigiinnilu suliniuteqartarput, tamannalu siusissukkut Jonasimut inuusuttumut sunniuteqarpoq.

- Nukappiaraallunga ataataga Christianshåb Idrætsforeningimi, taamanikkut CIF-70-imik taaguutilimmi, siulersuisuni nammineq kajumissutsimik sulisoq takusarpara. Tassani timersornermut appakaateqqaarpunga, Jonas Jensen oqaluttuarpoq.

Jonas ilaqutariissuit ataqatigiilluartut nukarlersaasa ilagaat, taakkunani arlallit maligassaalluarlutillu isumassarsiffiusarput. Ilaqutariit sapaatip-akunnerisa naanerini aatakkuminni aanakkuminnilu katersuuttarneri eqqaamavai. Atsakkut, akkakkut, illortaallu tamatigut ilaasarput, illullu toqqissisimanartarpoq.

- Immikkuullarissumik Medova-tiisunnittarpoq, tipilu taanna eqqaamasanni immikkut ittuuvoq. Aliannaasaarniaraangama pulaartukka suli medova-tiimik sassaalliiffigisarpakka, Jonas qungujulluni, meeraanermini sapaatip-akunnerisa naanerini aatakkuminiinnini aanakkuminiinninilu eqqarsaatigalugu, oqarpoq.

Timersortartunngortoq

Jonas issittup killeqarfiata avannaani peroriartorpoq, tassani taarnerullunilu Nuummit ullumikkut najugaqarfigisaanit issinnerusarpoq. Jonasilli sila ajornartorsiutigineq ajorpaa. Aalajaannermigut nukissaqarluartuarnermigullu kissattuaannarpoq.

Meeraalluni ataatani nuannaartoraa, inuttaasunillu timersornermi kajumissutsiminik aallussinera nuannaarutigaa, arnaatali timersornermik soqutiginnilersippaa. Asannittumik tapersersorlugu timersuutinik assigiinngitsunik misileraatittarpaa.

- CIF-70-imi arsartartalerpunga, kingusinnerusukkullu sulorartunngorpunga, anaanamalu 1989-imi ujakkaarnermik misiliitippaanga, Jonas nuannaarluni oqaluttuarpoq ingerlaqqillunilu.

- Anaanama ujakkaarnermik misiliitinnikuummanga qujamasungaarpunga. Timersuutit assigiinngitsorpassuit nuannariuarnikuuakka, kisianni ujakkaarneq timersuutissaralugu misigaanga, Jonas oqaluttuarpoq, ullumikkullu suli ujakkaarnermik nuannarisaqarpoq.

Jonasip timersorneq nuannaraa, ingammik ataatsimoornerit timersornerup pilersitai. Qasigiannguani timersortarfissuaq 1990-ikkut aallartinneranni sananeqarpoq, tamatumalu kingunerisaanik timersorneq siuariartorpoq. Tassani angut inuusuttoq timersornermik nuannarisaqarnerujartulerpoq.

Ujakkaarneq, ujakkaarneq, ujakkaarneq

Ilaqutariit 1993-imi Maniitsumut nuupput, tassani ukiuni sisamani tulliuttuni najugaqarlutik, tamatumalu kingorna Sisimiunut nuupput. Jonas nuunnermi siullermi klubbimut allamut nuuppoq, tassalu KS-69-imut, ujakkaartartoqatigiinnut angusaqarluarusuttunut ataatsimoortunullu, ilanngulluni. Tassani Jonas ujakkaartartutut ineriartornissamut periarfissaqarpoq, ujakkaartartoqatigiillu qitiusumik pingaartitaanik sunnerneqarlunilu inuunermini ikinngutissarsivoq. Ukiorpassuarni arsartarlunilu, sulorartarlunilu assammik arsartarpoq, unammisartuunngilarli. Nuannaarniutigalugu timersornerlu siammasissumik sammisaqarfiusoq kikkunnut tamanut inissaqartitsimmat nuannaarutigai. 14-15-inik ukioqalerami sammisassanut tamanut piffissaarulluni paasivaa. Ujakkaarneq pingaarnerpaatinniarlugu aalajangerpoq, tamannalu inuusuttut nunanut allanut unammisartuinut peqataaffigilerpaa.

– Inuusuttuaqqat nunanut allanut unammisartuini nukarlersat ilaanniippunga. Ujakkaarneq aallunniarsaralugu eqqaamavara, anaanagali allamik pilersaaruteqarsimavoq. Efterskoleriarama ilinniagaqarnissara pingaarnerutissagiga nunanut allanut sungiusaasoq Italiami katersuunnissaq sioqqullugu oqarfigaa. Taamanikkut isumaqataanngikkaluarpunga, ullumikkulli isumaqatigeqaara, Jonas Jensen illarpoq.

Angalaneq inuunermik allannguisitsisoq 

Jonas Canadami Yellowknifemi 1998-imi Arctic Winter Gamesertoqarnerani peqataavoq, misigisaq puigunaallunilu inuuneranut allannguiffiusoq. Tamanna isumassarsissutigigamiuk aappaaguani Canadamut ilinniagaqartutut nuunniarluni aalajangerpoq. Kulturi nutaarluinnaq misigeqqaaraluarlugu sungiussipallappoq. Ujakkaartarneq arpannermik ukiup annersaani taarserpaa, ilaqutarsianilu nammineq ilaquttamisut isigai.

- Ilaqutarsiakka tikeraakulasarpakka, uannullu pingaaruteqarluinnarput, Jonas oqaluttuarpoq, taassumalu ernini arnaatinilu, maanna nuliassani, ilaquttaminut ilisaritinniarlugit 2022-mi Canadamiippoq.

Canadamiinnermi kingorna Sisimiunut uterami HTX-imi ilinnialerpoq, tamatumalu kingorna Norgemi timersornermut ilinniarfimmi ukioq ataaseq atuarpoq.

– Timersorneq peqqissuserlu ilinniarpakka, tassani timersuutit assigiinngitsorpassuit misilippakka. Tamanna ilusilersorneqaatigaara qularnanngitsumillu ullumikkut Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffianni generalsekretæriuninnut pissutaaqataapput, Jonas qungujulluni oqarpoq.

Sisimiunut uterami issittumi ingeniøritut ilinnialerniarluni aalajangerpoq. Tassani Nivi Geisler naapippaa, taakkulu timersornermik nuannarisaqaqatigiipput. Marlunnik meerartaarput, paniat Upaluk ernerallu Qunaaq.

Qimakkaluarlutik meeqqat ataatsimooruppaat. Qitornaasa tamarmik ataatartik malillugu ullumikkut nunarsuarmi inuuneq ilinniagassallu ujartorpaat. Paniat Upaluk maanna Hollandimi ilisimatusartoq ernerat Qunaaq Norgemi ilinniarnertuunngorniaatigaluni sisorarnermik ilinniarpoq.

- Upaluk pinngorartitsineq nuannaraa, Qunaarlu timersornermik soqutigisaqarpoq — immaqa uattulli, Jonas illarluni oqarpoq nangillunilu:

- Marluutillugit tulluusimaarutigeqaakka, Jonas killitsissimasoq oqarpoq.

Suliffiinnaanngitsoq

Jonas 2016 tikillugu ukiuni arfineq-marlunni sanaartornermut ingeniøritut sulivoq. Ilinniarluarsimallunilu suliffigissaarpoq, allamilli aamma kajungerisaqarpoq. Jonas inuunini tamaat timersornermik sammisaqartuarpoq taamaalillunilu kajumissutsiminik sungiusaasutut siulersuisunilu sumiluunniit sapinngisaminik peqataasarpoq. Ilaatigut ujakkaarnermut ataatsimiititaliami siulittaasuulluni aamma sisorartartut kattuffianni siulersuisunut ilaasortaalluni.

- Sulerigaluaraangama sumiikkaluaraangamalu timersornermut tunngasut nuannarinerpaasarpakka, Taakku nuannarisavissuaraakka, Jonas ersarissumik oqarpoq qularnanngitsumillu ullumikkut suliani uummateqarfigalugu oqaatigalugu.

Jonas Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffianni aaqqissuussaanikkut siunnersortitut aallartinnissamik neqeroorfigineqarami ingerlaannaq akuersivoq. Aallaqqaammut tamanna soqutigisami misilinnissaanut periarfissatut isigaa, sanaartornermut ingeniøritut sulileqqikkumaarluni eqqarsaatigalugu. Eqqarsaalli taanna qimappaa. Jonas kingumut qiviaqqinngilaq inuunermilu inissisimaffik eqqortoq nassaaraa. Kattuffimmi 2019-imi generalsekretærinngorpoq.

- Tassaniittussaasimavunga, Jonas qungujulalluni oqarpoq, taamaalillunilu aqqut eqqortoq nassaarisimallugu ersersillugu.

Jonas Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiannut ilaasortat ikiliartorneranni ilannguppoq, nutaamillu eqqarsartoqarnissaa pisariaqarluinnarpoq. Jonas qujanartumik suliani taamaattuni ingerlalluartarpoq. Suleqatini aallussilluartut peqatigalugit periusissamik nutaamik ineriartortitsipput, taamatuttaarlu Jonas aqutsinermi periusissiornermilu ilinniaqqinnermi kingorna suliniummi ‘Nunarsuarmi nunat timimikkut aalanerpaani’ siunnersortitut aallartippoq. Suliniut taaguutimini ersersinneqartutut anguniagaqarfiusoq, 2030-p tungaanut Kalaallit Nunaata nunarsuarmi nunat timimikkut aalanerpaajunissaata angunissaanik siunertaqartoq. Tamanna Jonasimut silatusaarnerinnaanngilaq – suliniut taanna nuannaraa.

– Kalaallit Nunaanni allanngueqataaniarpunga. Timersornerup inuiaqatigiinni inissisimaffianik allannguerusuppunga, taamaalillungalu Kalaallit Nunaat kalaallillu nukittunerulersillugit, peqqinnerulersillugillu nuannaarnerulersinniarpakka. Tamanna takorluugaraara, Jonas aalajangersimalluni oqarpoq nangillunilu:

- Timersornerup assigiinngitsorpassuit ilikkartittarpai: Ikinngutitaartarneq, piginnaanngorsaaneq ajugaanissamillu ajorsarnissamillu ilinniarneq, Jonas illarpoq.

Timersornerup silarsuaani ajorsartallaqqissorigaluarluni suliffimmini qaqutiguinnaq taamaaliortarpoq. Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiat Jonasip peqataalernerata suleqatinilu peqatigalugit periusissiamik atuinerisa kingunerisaanik ilaasortaqarnerulerpoq, Jonas oqarpoq.

Siunissamut neriuut nutaaq suliniutillu nutaat allanngortitsilersimapput, Kalaallit Nunaatalu siunissami peqqinnerulernissaa, nukittunerulernissaa sulilluarnerunissaalu maanna piviusunngoriartuaarpoq.

Ukioq nutaaq

Timersornerup saniatigut piniarnermik aalisarnermillu nuannarisaqarneq Jonasip ileqquliussimavaa. Qasigiannguani meeraasorli ilaqutariit tamarmik eqalunniartarput, Jonasilu inersimasunngorami nammineq umiatsiamik pisivoq tuttunniartarnerlu kiisalu aqisserniarneq tulluusimaarutigisartakkani ingerlateqqippai.

- Pinngortitami, qaqqani kangerlummilu qasuersaartarpunga. Soorlu ujakkaaraangama. Tassani angerlarsimasuusisarpunga, Jonas oqaluttuarpoq.

Jonas kisimiilluni asasanilu peqatigalugit pinngortitamiittarpoq. Taakkua ilagaat nuliassaa Uiloq. Jonas Uilorlu 2020-mi naapipput, ataatsimullu timersornermik nuannarisaqarnermik saniatigut ikinngutigiinnerat asanninnivinngoriartorpoq. Taamanimiilli aappariittut avissaarnikuunngillat. Pinngortitamiinneq tassanilu aalaneq marluullutik nuannaraat. Siunissaq qaamavoq neriuutissarpassuaqarlunilu, Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiannut taamaallaat pinnani, aammali aappariinnut 2026-mi nutaarluinnarmik aallartittussanut. Juunimi marluullutik meerartaaqqaartussaapput.

- 2026 suliffimmi inuttullu inuunermi pissanganassaaq, Jonas, pingasunik qitornaqalersussaq, qungujulalluni oqarpoq.