USA-p Kalaallit Nunaat pillugu nalunaarutai Kaja Kallassip ernumanartoqartikkai

- Kalaallit Nunaat pillugu nalunaarutit ernumanartorujussuupput.

EU-p nunanut allanut tunngasunut pisortaa Kaja Kallas sisamanngornermi Egyptenimut tikeraarnermini tusagassiortunik katersortitsinermi taama oqarpoq.

- Pisoq EU-mi nunat peqatigalugit oqallisigisarparput. Aarlerinartoqarnersoq qanorlu iliortariaqarnerluta, Kaja Kallas oqarpoq.

USA-p Venezuelamut akuliunnerata kingorna USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik aqutsinissamik kissaateqarnini saqqummiusseqqinnera Europami ernumassutigineqaqaaq.

Kingullermik USA-p vicepræsidentiata J.D. Vancep danskit nalunaaqutaat malillugu sisamanngornerup unnuaani Fox Newsimi apersorneqarnermini Danmark Europalu naammattumik isumaginnaallisaannginnerarlugit isornartorsiorpai.

- Kalaallit Nunaat pingaaruteqarluinnarpoq — uagut nunatta isumannaatsuuneranuinnaanngitsoq nunarsuarmili isumannaatsuunermut tunngatillugu, Vance Fox Newsimut oqarpoq.

- Raketsinut illersornissamut atortorissaarutit tamangajammik Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarput, vicepræsidenti nangippoq.

Taava Ruslandip Kinalluunniit nunanut killernut rakettimik aallartitsisinnaanera takorloorpaa.

- Taamaaliussasut oqarnianngilanga. Siunissamili nunavittamut Europamulluunniit raketsimik atomilimmik igeriussisoqassagaluarpat Kalaallit Nunaat saassussisunut illersorneqarnissamut pingaaruteqarluinnassaaq, Vance oqarpoq.

- Taamaammat imminut ima aperisoqarsinnaavoq: Europamiut danskillu Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanissamik nunarsuarmilu isumannaatsuunissamut pingaarutilimmik inissisimalernissaanik qulakkeerinnilluinnarsimappat? Taamaaliorsimannginnerat ersarippoq.

USA-p præsidenti Nicolas Maduro tigusariniartorlugu Venezuelamut sakkutuunik immikkut ittumik aallartitsiniarluni aalajangernera Europami ernumagineqarpoq.

USA-p Kalaallit Nunaat tiguarniarlugu sakkutooqarnermigut aningaasaqarnikkullu pissaaneqarnini aamma atussallugulu piareersimanersoq apeqqutaalerpoq.

Taamatut erloqinartorsiorfiusumi Danmark Europamit nunaniillu avannarlerneersunit arlalinnit tapersersorneqarpoq.

Kingullermik Tuluit Nunaata, Frankrigip, Tysklandip, Italiap, Polenip Spaniallu Danmark peqatigalugu nalunaarusiaminni Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu aalajangiinerit Kalaallit Nunaannit Danmarkimillu kisimi aalajangerneqartariaqartut marlunngornermi naqissuserpaat.

EU-p kommissioniata nunat assigiinngitsut nunaminertamik atassusiinnginnerannik namminersortuunerannillu ataqqinninnermik najoqqutassianik nunani tamalaani atuuttunik tapersersuiniarluni aamma erseqqissarpaa.

- Danmark USA-mut ikinngutaalluarpoq, nalunaarutillu kingulliit nunarsuarmi eqqissinermik siuarsaanermut iluaqutaanngillat, Kaja Kallas oqarpoq.

USA-p nunat allat assigalugit taamaallaat imminut illersorniarluni FN-illu Sillimaniarnermut Ataatsimiititaliaata aalajangiinerinut naapertuuttumik sakkutuunngorsinnaatitaanera taassuma naqissuserpaa.

- Nunani tamalaani maleruagassat erseqqissuupput, maleruartariaqarpavullu.

- Nunat mikinerit illersorneqarput, taakkualu assigiinngitsutigut attatiinnarneqarnissaat kikkut tamarmik soqutigivaat, Kaja Kallas oqarpoq.

Kalaallit Nunaat EU-mut qanittumik attaveqarpoq, 1985-imili taamanikkut EF-imit anivoq.

Taamaammat EU tapersersuinerup nunanilu tamalaani maleruagassat erseqqissarnerisa saniatigut qanoq iliuuseqassanersoq apeqqutaaginnarpoq.

Danmark EU-mut ilaasortaagami allaaserisami 42-mi immikkoortoq 7 atorsinnaavaa.

Isumaqatigiissummi tamatumani nunat ilaasortaasut tamarmik nunat ilaasortaasut ilaat nunamini sakkulersorluni saassussisoqarpat tamanik ikiuinissamut pisussaaffilerneqarput.

Isumaqatigiissut tamanna Frankrigimi 2015-imi peqqarniisaarniarnerit kingorna kingullermik atorneqarpoq.

/ritzau/