USA-p tiguaaniarluni pilersaarutaanut akerliussutsimik takutitsisoqalerpoq
Nuummi akerliussutsimik takutitsineq aaqqissuunneqarpoq. Danmarkimittaaq sumiiffinni arlalinni aamma arfininngornermi taamatut akerliussutsimik takutitsisoqassaaq.
Ukioq kingulleq USA-p Kalaallit Nunaata tigunissaanik kissaateqarnera akerleralugu akerliussutsimik takutitsisoqarpoq. Assingusumik akerliussutsimik takutitsineq arfininngornermi pilersaarutigineqarpoq.
Assi: Oscar Scott Carl
Nuummi innuttaasut arfininngorpat januaarip 17-ianni 2026-mi USA-p Kalaallit Nunaannik tiguaaniarneranut, inatsisinik unioqqutitsinertut akuerineqarsinnaanngitsutullu isigisaminnut akerliussutsimik takutitsinissamut pilersaarusiorput. Akerliussutsimik takutitsisoqassaaq nalunaaqutaq ataatsimut, eqqissisimasumik akerliussutsimillu takutitsineq ingerlassasoq nalunaarutigineqarpoq.
Akerliussutsimik takutitsisoqassaaq Katerittarfik Amisut aallartiffigalugu illoqarfillu tamaat ingerlaarlugu Kujallerpaani Amerikamiut Nuummi konsulateqarfiannut, ingerlaartoqassalluni. Siorna martsimik akerliussutsimik takutitsinersaarsuaqarmat aqqut taanna aamma atorneqarpoq.
Aaqqissuisut naapertorlugit siunertaavoq Kalaallit Nunaanni tamat oqartussaanera, nammineq aalajangiisinnaanerup inuillu tunngaviusumik pisinnaatitaaffiisa ataqqineqarnissaat pillugu ersarissumik oqariartuuteqarnissaq.
Aaqqissuisut ilaat, Bikki Jepsen, oqarpoq kalaallit piffissami sivisuumi tatineqarsimasut, tamannalu toqqissisimajunnaartitsillunilu ernumalersitsisoq.
- Politikerit qinikkallu arlaleriarlutik suaarutiginikuuaat Nunarput tuniniagaanngitsoq, Nunarput pisiassaanngitsoq, tiguagassaanngitsorluunniit sakkulersorneq atorlugu, oqarpoq.
Innuttaasut politikerinut tapersersuisut
Aaqqissuisut erseqqissaapput akerliussutsimik takutitsinermi akerliuneq kisiat pineqanngimmat, aammali Kalaallit Nunaata politikkikkut diplomatiikkullu iliuuseqarneranut tapersersuineq malunnartinniarneqassasoq. Kristian Johansenip aaqqissuisunut ilaasoq illoqarfinni nunaqarfinnilu allani innuttaasut ulloq taanna assingusumik akerliussutsimik takutitsinissamut kajumissaarpai.
– Uani akerliussutsimik takutitsinermi takutikkusupparput ataatsimoorluta iliuuseqarpugut, politikerertagut, aallartitagut suleqatigullu tapersersorlugit. Taanna aallaavigalugu kaammattuivugut inoqarfinni allani aamma akerliussutsimik takutitsillaqullugit ulloq taanna, takutikkusullugu uagut nunatsinni ataatsimoorneq pigaarput, oqarpoq.
Aaqqissuisut naapertorlugit akerliussutsimik takutitsinermi Kalaallit Nunaat kisiat pineqarnani aammali nunat tamalaat inatsisiinik inuiaallu inatsisaannik ataqqinninneq pineqarpoq.
- Nunarput, nunap inui, namminerlu aaliangiisinnaassuserput ataqqineqaqquarput. Nunat tamalaat akornanni inatsisit inuiaaallu inatsisaat ataqqineqaqquagut. Uatsinnut kisiat una unammillernartuunngilaq, unammillernartoq nunarsuatsinnut tamanut ilungersunartuuvoq, Avijâja Rosing-Olsen, aaqqissuisunut ilaasoq oqarpoq.
Aaqqissuusseqataasup eqqumiitsuliortut, kulturikkut suliaqartut, politikerit innuttaasullu kajumissaarpaat akerliussutsimik takutitsinermut peqataaqqullugit. Ilanngullugu erseqqissarneqarpoq akerliussutsimik takutitsinissaq eqqissisimasumik ingerlanneqassasoq.
Kinaassusersiorneq, persuttaaneq aserorterinerlu akuerineqarsinnaanngimmata aaqqissuisut kajumissaaripput peqataasussat ataatsimoorfigeqatigiissasut, erfalasoq nassarneqarsinnaasoq ataqqinnittumillu pissusilersortoqarnissaa aamma kaammattuutigalugu.
