Carl Christensenip mianersoqqusinera erseqqippoq.
Aalisartorsuaq 60-nik ukiulik pissaanilik ilisimaneqarluartorlu, siulersuisunut siulittaasoq pisortarlu, aalisartitseqatigiiffinnik Qaleralik A/S-mik, Sikuaq Trawl A/S-mik Niisa Trawl ApS-imillu pigineqataasoq, mianersoqqusivoq.
Taanna ilaatigut qaleralittassanik nutaamik qinnuteqartitsinermut sakkortuumik isornartorsiuivoq. Naalakkersuisut kitaani kangianilu qaleralittassanut, saarullittassanut nataarnartassanullu nutaanut juunip 26-ani neqeroortitsinerat tamatumunnga tunuliaqutaavoq.
Qaleralimmit isigalugu P49 A/S-p, Polar Seafoodip suliffeqarfissuata iluani ingerlatseqatigiiffiup nutaap ajugaanissaanik annertuumik ilimanaatilimmik neqeroortitsineq nutaaq ilusiligaasoq Carl Christensen oqarpoq:
- Pisumi matumani ingerlatseqatigiiffiup nutaap P9-p, Polar Seafoodip aalisarnermut inatsimmi pisassat annertunerpaaffissaat avaqqunniarlugu pilersissimagunagaata, Naalakkersuisunit aalisagarpassuarnik pisassiivigineqarsinnaanngorlugu ilusiligaanera aarlerinarnerpaavoq.
- P49-p kitaani qaleralittassanik 2.468 tonsinik, aammali kangiani saarullittassanik 5.000 tonsinik pisassinneqarnissaa matumani pineqarpoq, Carl Christensen Sermitsiamut oqarpoq.
Taassuma ullumikkut tunisinermi akit malillugit Qaleraliullu pisassat taakku, ukiuni tallimani pisassiissutigineqartussat, ukiumut 325 million koruuninik naleqarnissaat missingerpaat.
NAALAKKERSUISUT AALISAGARTASSANIK NUTAAMIK NEQEROORTUTSINERAT
Ulloq 26. juni Naalakkersuisut siorna avataasiorluni pisassanik neqeroortitsineq taamaatillugulu neqeroortitsinernik nutaanik, aamma avataasiorluni pisassanik saqqummiipput.
Neqeroortitsinermi 2-mi kitaani qaleralittassat 4.268 tonsit kitaanilu saarullittassat 5.000 tonsit pisassaassapput.
Naalakkersuisut qinnuteqartunut piumasaqaataat makkuupput:
Qinnuteqartoq nutaatut ingerlatsisuussaaq, tassa aalisartitseqatigiiffik nutaaq. Ingerlatseqatigiiffimmi piginnittut ilaat avataasiorluni aalisarnermut akuusinnaapput. Aalisarnermi piginnittut siaruarnissaat qulakkeerniarlugu pinngitsoornani piginnittunik nutaanik / imaluunniit soraarnerussutisiassanik katersivinnik ingerlatseqatigiiffimmi akuusoqassaaq.
Aalisariut Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimasoq kingusinnerpaamik ukioq manna decembarip 31-iani pisarineqarsimassaaq, tamatumali tungaanut angallammik nunatsinneersumik attartortoqarsinnaavoq.
2026-mut pisassiissutinik aalisarnissamut pilersaarummik ilanngussisoqassaaq.
Qalerallit tulaanneqartussaatitaasut 25 procentii, 2026-mi 628 tonsinik nalillit, Polar Seafoodip Aasianni aalisakkanik raajanillu tunisassiorfiannut tulaanneqassapput.
Aasianni aalisakkanik tunisassiornermi sapinngisamik amerlanerpaanik ukioq kaajallallugu suliffissaqartitsinermik qulakkeerinninneq. Tassunga pilersaarut ilanngunneqassaaq.
Qinnuteqaatinik naliliinermi Aasianni tunisassiorfimmi sulisut amerlassusissat kiisalu qanoq suliffissaqartitsinerup qulakkeerneqarnissaanut pilersaarut immikkut isiginiarneqassaaq. Pisassiissutinik tunniussinermi Aasianni suliffissaqartitsiinnarnissaq tunngaviutinneqassaaq.
Neqeroortitsineq juulip 24-ani nal. 23.59 tikillugu ingerlanneqassaaq. Qinnuteqarnermi atortussiat t tamarmiusut Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu pilersornermut Naalakkersuisoqarfimmit tiguneqarsimassapput.
Issuaaffik: Naalakkersuisut
P49-mik salliutitsineq
Naalakkersuisut Polar Seafoodip ingerlatseqatigiiffittaava P49 aalisagartassiissutinik nutaanik marlunnik neqeroortitsinerup aappaani aalisagartassinneqarnissaanut salliutitsisut Carl Christensen isumaqarpoq.
P49 A/S ukioq manna Polar Seafood A/S-p avinneqarneranut atatillugu pilersinneqarpoq. P49 taamaalilluni piginneqataassutilinnit sisamanit Polar Seafood A/S-mik piginnittunit pigineqarpoq. Taakku tassaapput Miki Jonas Brøns, Bent Friis-Salling, Laila Friis-Salling Soraarnerussutisiassanullu katersivik SISA.
Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiit annersaat pisuujunersaallu, Polar Seafood Greenland, siorna 1,7 milliardit koruuninik kaaviiaartitsivoq, akileraarutinullu akileereerluni 241 millionit koruuninik annertoorujussuarmik sinneqartoorluni.
Inatsisartut 2025-mi aalisarnermut inatsimmik nutaamik akuersinerannut atatillugu, avataasiorluni qaleralittassat pingajorarterutaat kiisalu kitaani avataasiorluni saarullittassat nataarnartassallu ilaasa annikinnerit, aalisarnermi ingerlatsisunut nutaanut pisassiissutigineqarnissaat aalajangerpaat.
Naalakkersuisut kitaani qaleralittassanik, saarullittassanik nataarnartassanillu neqeroortitsimmata aalisartitseqatigiiffiit nutaanerusut aqqaneq marluk qinnuteqarput. Naalakkersuisulli qaammammili kingullermi killormut saapput, neqeroortitsinermik taamaatitsillutik, neqeroortitsinerlu nutaaq pisassanik marlunnik imaqartoq saqqummiuppaat.
Naalakkersuisut aalajangernerat Carl Christensenip tupaallaatigaa.
Naalakkersuisut aappassaanneertumik neqeroortitsinerat, Qaleralik Carl Christensenilu malillugit, Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffimmik nutaamik P49-mik neqeroortitsinermi ajugaasutut toqqaanissaannik ilimanaateqartorujussuaq taassuma ingammik tupigusuutigaa.
- Qaleralimmi politikikkut ingerlatsineq kusanartutut taaneqarsinnaanngitsoq tupigusuutigaarput, taanna oqarpoq.
Qaleraliup paasinninnera malillugu Naalakkersuisut Polar Seafoodip ingerlatseqatigiiffianik nutaamik P49-mik neqeroortitsinermi ajugaasutut toqqaassapput. P49 Polar Seafood Greenlandimi aktiaatilinnit sisamaasunit pigineqarpoq. Taakku ilaatigut tassaapput Miki Jonas Brøns aamma Bent Friis-Salling, uani assimi takuneqarsinnaasut.
Assi: Polar Seafood
Polarip sunniiniarnera
Carl Christensen taamaallaat Qaleralimmi annertuumik soqutigisanik ingerlatsinani, aammali Sikuaq Trawlimi Niisa Trawilimililu ilaqutariinnit pigineqartuni soqutigisalik, Polar Seafoodimit unammillertini nutaat pillugit ima oqarpoq:
- Polar Seafoodip sunniiniarnermik pikkorilluni ingerlatsinera politikerit isumaannik mumisitsilluinnartoq nersugassaavoq.
Polar Seafood Carl Christensenip isumaa malillugu pilersaarummik pitsaalluinnartumik, tassa aalisagartassanik pissarsiniarluni eqqarsaatigilluakkamik siunissamut ungasissumut isigisumik atuivoq.
Siulersuisut siulittaasuat
Qaleralimmi, nammineq Ice Trawl Greenland A/S-illu pigisaanni, Polar Seafoodip “Qaleralittassanik pissarsiniarluni Aasianni raajaleriffiutigaluni aalisakkanik tunisassiorfiup aserfallassimassup matunissaa siorasaarutigalugu Raajanik TAC annikilliartortoq atoraa” isumaqarput.
Ice Trawl Qalerallip 50 procentianik piginnittuuvoq. Royal Greenland Ice Trawlip 50 procentianik piginnittuuvoq. Tamatuma Qalerallip 25 procentianik Royal Greenlandip toqqaannanngitsumik piginnittuunera kinguneraa.
Qaleralittassat avataasiortunit tamanit, tassa Qaleralimmit, Polar Seafoodimit, Siggummik Royal Greenlandimillu, tiguneqarput.
Ingerlatseqatigiiffiit akerliliillutik Namminersorlutillu Oqartussanik isornartorsiuillutik qaleralittassarisimasamik pingajorarterutaat utertippaat.
Aasianni tunisassiorfik annaanneqarunnanngitsoq
Qalerallit 2.468 tonsit maanna kitaani neqeroortitsinerup aappaani neqeroorutigineqartuni 25 procentit Polarip Aasianni tunisassiorfianut tulaanneqartussaatitaasussaanerat, Naalakkersuisut nalunaarutigaat. Taakku qaleralinnik 628 tonsinik naleqarput.
Carl Christensenip isumaa malillugu qalerallit 628 tonsit taamaallaat tunisassiorfimmi ukioq kaajallallugu ullorlu naallugu suliffilinnik qulinik naleqarput. Taanna malillugu ullumikkut sulisartut kangianeersut 20-t missaat Aasianni suliffeqarput, tassanilu siusinnerusukkut ataatsimut sulisut nunatsinneersut nunaniillu allaneersut 100-nit amerlanerupput.
Taamaammallu Naalakkersuisut Aasianni, siusinnerusukkut illoqarfiup suliffiisa annersaanni suliffippassuarnik pilersitsiniarlutik siunertaqarlutik politikikkut aaqqiiniarnerit apeqquserpaa.
- Pisumi matumani isumatuumik iliorlutik tunisassiorfimmi nunani allamiunik sulisunik ikilisaanatik, Naalakkersuisut Polar Seafoodimut, tassa P49-mut suliffissanik nutaanik qulinik pilersitsiniarlutik pisassiissutinik ukiumut 325 millionit koruunit missaannik naleqartumik tunniussipput. Tamatuma qanoq isumatusaartigalunilu naapertuutsiginera assut takujuminaatsippara, Carl Christensen oqarpoq.
Ingammik saarullit akii sivitsortumik nalinginnaanngitsumik qaffasipput.
Kangiani saarullittassiissutinik 5.000 tonsinik aalisarneq Aasianni suliffissanik pilersitsviujunnannngilaq, Polar Seafooodimulli immikkut pisassanik pissarsiffiussalluni. Pisat kitaani Qeqertarsuup tunuani illoqarfinni tunisassiorfinnut tuulaanneqarunnanngitsut taanna isumaqarpoq.
Aaqqiissutissaqqissoq
Kalaallit Naalakkersuisuisa mianersoqqussutaa tusaallugu aalisagartassanik qanittumi neqeroortitsinerminnik taamaatitsinissamik aalajangerpata suut pitsaanerpaamik aaqqiissutaasinnaanerannik Carl Christenseni qanoq isumaqarpa?
- Naalakkersuisut eqqarsarluariarlutik neqeroortitsinissamik tamarmiusumik atorunnaarsitsinissaat aaqqiissutissatsialaassaaq. Taarsiullugu neqeroortitsinerni marlunni qaleralittassat katillutik 4.937 tonsit ingerlatsisooreersunut Qaleralimmut, Royal Greenlandimut Polar Seafoodimut Siggummullu, pisassamik pingajorarterutaannik annaasaqartunut tunniunneqartariaqarput. Tamanna ukiumut pisassatut minnerpaamik 25 procentinik Aasianni tunisassiorfimmut tulaatassarititaasutut ingerlanneqartariaqartoq taanna isumaqarpoq.
Aaqqissut taanna Naalakkersuisut siunnersuutaannut maanna ingerlanneqartumut sanilliullugu Aasianni tunisassiorfimmi marloriaammik amerlassusilinnik suliffissanik pilersitsiviusinnaasoq Carl Christensenip tikkuarpaa. Sulisartullu nunanit allaneersut ikilineqarpata, taava nunaqavissunik suliffissaqartitsineq suli nukittorsarneqaqqissasoq Carl Christensen isumaqarpoq.
- Naalakkersuisut pisassiissutit ukiumoortumik pisassiissutitut attannerisigut, kingusinnerusukkut ingerlatsisunut nutaanut aaqqissuussaalluarnerusumik pisassiinissamut periarfissaqassasut, taanna oqarpoq.
Aasianni tunisassiorfik kisimi raajartassat appariartornerannik eqqorneqarnani raajarniutit tamarmik eqqorneqarnerat, taamaalilluni raajarniutit pisassanik qinnuteqarsinnaanngussasut taassuma erseqqissaatigaa.
Taamaammat Aalisarnermut naalakkersuisoqarfiup siunissami kitaata avataani saarullittassanik annertussusiliinissaq eqqortutuaasoq Carl Christensen isumaqarpoq.
- Tamatuma aalisariutit ullumikkut raajanik sikulersukkanik ingerlatsisut ilaatigut Aasianni tunisassiorfimmut saarullinnik sikulersukkanik tunisisinnaanerat kingunerissavaa, tamatumalu suiffissanik suli amerlanerusunik pilersitsineq kinguneriumaaraa, Carl Christensen oqarpoq.
Sermitsiaq ataasinngornermi juulip 13-iani Naalakkersuisut siulittaasuannut Jens-Frederik Nielsenimut allagaqarpoq. Naalakkersuisut nutaamik neqeroortitsinerannut Carl Christensenip isornartorsiuineranut oqaaseqarnissaa qinnutigaarput. Naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuisoqarfiata qinnuiginninneq ”naalakkersuisoqarfimmut eqqortumut” Aalisarnermut Naalakkersuisoqarfimmut ingerlateqqissimallugu akissummini oqaatigaa, taakkuli Sermitsiamut akissuteqanngillat.
Polar Seafood suliaq pillugu oqaaseqarumanngilaq.
- Suliamut oqaatigisassaqanngilagut, Laila Friis-Salling, suliffeqarfissuarmi tusagassiornermut akisussaasoq, akissummini allappoq.
