Aasianni suliffissuaq annaanniarlugu immikkut iliuuseqartoqarpoq

Naalakkersuisut kiisami kusanartorsuarmik uissuumminartumillu pilersaarummik saqqummiussipput. Isornartorsiuisut tamanna pilersaarutaareersunik atoqqiinerusoq immaqa oqassapput.

Naalakkersuisut kitaani Tunumilu aalisagartassanik marlunnik, pingaarnertut qaleralinnik saarullinnillu, neqeroortitsipput.

Neqeroortitsineq nutaaq minnerunngitsumik Aasianni suliffinnik qulakkeerinninniarnermik, taamaalillunilu Polar Raajap illoqarfimmi aalisakkanik raajanillu suiffissuanik ammatitsiniarnermik siunertaqarpoq.

Neqeroortitsinerit siorna neqeroortitsinerup Naalakkersuisunit taamaatinneqarnerata malitsigisaanik ingerlanneqarput.

Tamanna Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarutanni atuarneqarsinnaavoq.

Suliffissuup siunissaa piffissami sivisuumi uissuumminartorsiortitsivoq. Polar Seafood Greenlandimi pisortaanerit Bent Salling Miki Brønsilu suttoralugit ukioq manna siusinnersukkut tunisassiassanik amigaateqarneq pissutigalugu tunisassiorfik matuneqassasoq ilimasaarutigaat. Naalakkersuisut politikikkut aaqqiissuteqanngippata. Tamannalu maanna aatsaat pivoq. Ingerlatseqatigiiffik Polar Raajat suliffissuarmik piginnittoq, danskit ingerlatseqatigiiffiannit Polar Seafood Denmarkimit kalaallillu ingerlatseqatigiiffiannit Polar Seafood Greenlandimit pigineqarpoq.

Suliffissuaq illoqarfiup uummatigaa, 100-llu sinningaatsiarlugit sulisoqarnermigut ukiorpassuarni Aasianni suliffeqarfinni annersaavoq.

Aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisup Peter Borgip, demokraatineersup Polar Seafoodillu pisortaasa akornanni upernaaq manna sakkortuumik oqaloqatigiinnerup isumaqatiginninniarnerullu kingorna, Naalakkersuisut sisamanngornermi juunip 26-ianni kiisami 2026-mi avataani aalisagartassanik marlunnik aalisarnermi soqutigisaqartunut arlalinnut neqeroortitsipput.

Piginnittuunermik siammartererusuttut

Naalakkersuisut kitaata Tunullu imartaani neqeroortitsineri marluk nutaat ataatsimut qaleralinnik 4.900 tonsinik, saarullinnik 5.000 tonsinik nataarnanillu 200 tons angullugit innertussuseqarput.

Qinnuteqarnissamut ulloq 27. juuli killiliunneqarpoq.

- Qaleralittassat, nataarnartassat saarullittassallu ilaasa neqeroortitsinermut immikkoortinneqarneranut, piginnittuunerup sapinngisamik amerlanerpaanut siaruarnissaanik kissaateqarneq, avataasiorlunilu aalisarnermi ingerlatsisunik nutaanik, ajornanngippat inuusuttunik, periarfissiinissaq Naalakkersuisut tunngavigaat. Tamatuma saniatigut tunisassiassanik pilersuinerup annertusineratigut Aasianni suliffissaqartitsinermik qulakkeerinninnissaq. Kissaatit taakku neqeroortitsinermi piumasaqaatini tunngavissanilu ilaatinneqarput, aalisarnermillu inatsimmi siunertamut naapertuullutik.

Taama Naalakkersuisut aalisarnermullu, piniarnermut, nunalerinermut imminullu pilersornermut naalakkersuisoqarfik neqeroortitsineq pillugu aalisartitseqatigiiffiit ilaannut allappoq.

Pisassiissutinik neqeroortussanut arlalinnik piumasaqartut

Ingerlatsisut pisassiissutinut neqeroornissaannut piumasaqaatit tunngavissallu ilaatigut makkuupput:

• Ingerlatseqatigiiffik qinnuteqarnerup nalaani pilersinneqareersoq, aalisarneq pillugu inatsisartut inatsisaanni § 9-mi kalaallisut piginnittuunermik paasinninneq naapertorlugu tamakkiisumik kalaallinit pigineqartussaq pineqartussaavoq.

• Piginnittut amerlassusaat pingaartinneqassaaq, tassani ingerlatseqatigiiffiit sapinngisamik amerlanerpaamik piginnittullit salliutinneqassapput.

• Ingerlatseqatigiiffimmi ingerlatsisoq piginnittorlu avataasiorluni aalisarnermi ingerlatsinermi peqataariissanngilaq. Ingerlatsisoq nutaaq ullumikkut avataasiorluni aalisarnermi pisassaqanngitsoq pineqassaaq. Soraarnerussutisiamilli katersivik piginneqataasinnaavoq, aamma aalisartitseqatigiiffinni allani piginneqataareeraluaruni. Tamanna piginnittuunerup sapinngisamik siaruaalluarnerpaanissaa qulakkeerniarlugu.

• Ingerlatsisut sinerissap qanittuani aalisarnermi akuusinnaapput, tassani 2024 tikillugu sinerissap qanittuani raajarniarnermi akuusut ilanngullugit.

• Ingerlatseqatigiiffiup angallatillu kiisalu pisassanik atuinermi angallatip ingerlanneqarnerata aningaasalersorneranut uppernarsaatit ilanngunneqassapput, tassani angallat pigineqartoq pisiassatulluunniit pilersaarutigineqartoq pillugu paasissutissat ilanngullugit.

Neqeroortitsinermi siullermi aqqaneq marluk qinnuteqartut

Naalakkersuisut aalisagartassanut pingasunut annertuunut ukioq manna neqeroortitsinerata ilaa suliareriikkanik uteqqiinerusoq oqaatigilluarneqarsinnaavoq.

Siorna ingerlatseqatigiiffiit aalisartullu aqqaneq marluk kitaani qaleralittassanik 4.600 tonsinik, 2.000 tons angullugit saarullittassanik kiisalu 200 tons angullugit nataarnartassanut qinnuteqarput.

Ingerlatseqatigiiffik nutaaq Avalleq, Siumut sinnerlugu aalisarnermut naalakkersuisuusimasumit Karl-Kristian Krusemit SIK-llu soraarnerussutisiassanik katersivianit SISA-mit pigineqartoq qinnuteqartunut akuuvoq. SISA aamma Polar Seafood Greenlandimi piginneqataavoq.

Qinnuteqartunut allanut Siku Trawl, KNI-p pisortaaneranit Jeppe Jensenimit Sisimiunilu aalisartunit pingasunik, ilaatigut Tatso Efraimsenimit pigineqartoq ilaavoq. Qinnuteqartoq alla tassaavoq suliffeqarfik Halibut Greenland.

Sermitsiap paasitinneqarnera malillugu qinnuteqartuni aqqaneq marlunni amerlanerit qinnuteqaatiminnik itigartinneqarput. Naalakkersuisut naapertorlugit qinnuteqartut tamarmik neqeroortitsinerup siulliup taamaatinneqarneranik ilisimatinneqarput.

Naalakkersuisullu sisamanngormat juunip 25-iani neqeroortitsineq siulleq taamaatissallugu aalajangerput.

Sooq neqeroortitsineq Naalakkersuisunit taamaatinneqarpa?

Qinnuteqartumut, Sermitsiap isertuutissallugu toqqagaanut, kitaani neqeroortitsinerup siulliup taamaatinnera pillugu Naalakkersuisut ilaatigut ima allapput:

1. Piginnittuunermik siaruaannginneq.

Qinnuteqartut amerlanersaasa piginnittuunerup siammasinnerunissaanik qulakkeerinninnissamik siunertaq naammassinngilaat. Ingerlatseqatigiiffiit qinnuteqartut amerlanerit ikittuinnarnik piginnittoqarpoq, tamatumalu inuiaqatigiit nalilinnik pigisaat inunnut ittuuararsuarnut tunnissaat malitsigissavaa. Piginnittuunermik siaruaavinnissaq qulakkeerniarlugu, qinnuteqartut amerlanernik piginnittoqarnissaat Naalakkersuisut kissaatigaat.

2. Pisassanik neqeroorutigitinneqartunik tamanik qinnuteqaatit.

Qinnuteqartut pisassat tamakkiisut qinnutigaat, naak neqeroortitsinermi ingerlatseqatigiiffinnut marlunnut pisiassiinissaq siunnerfigineqaraluartoq. Tamanna aamma avataasiorluni aalisarnermik piginnittuunermik siaruartereqataassaaq.

3. Naammassinnissinnaassutsimit nunanit allaneersumit atuinissamik pilersaaruteqarneq.

Qinnuteqartut amerlanerit namminneq angallammik pisisinnaalernissamik tungaanut naammassinnissinnaassutsimik nunanit allaneersumik atuinissaq pilersaarutigaat. Nunatsinnili aalisariutinik pioreersunik aalisarsinnaassutsip atorneqanngitsup atorluarnissaa aningaasaqarnikkut inuiaqatigiillu eqqarsaatigalugit naapertuunnerpaavoq. Naammassinnissinnaassutsimik nunanit allaneersumik atuineq nunanit allaneersut sunniuteqarneranik ammaassissaaq, tamannalu aalisarnermut inatsisip siunertaanut akerliuvoq.

4. Aasianni suliffissaqartitsinermik qulakkeerinninnissamik kissaateqarneq.

Pisassat ilaasa Aasianni suliffissanik qulakkeerinninnermut siunnerfeqartinneqarnissat Naalakkersuisut kissaatigaat.

Tamanna neqeroortitsinermik nutaamik immikkut piumasaqaateqartumik ingerlatsinissamik pisariaqartitsiviuvoq.

5. Aqutsinermi eqqummaariffigisassat

Ersarissuutitsineq, naligiimmik pinninneq nukittuumillu aalajangernissamut toqqammavissaqarneq qulakkeerniarlugu, neqeroortitsinerup taamaatinnissaa nutaanillu piumasaqaatilimmik atugassaqartitsisumillu ingerlatsinissaq pisariaqarpoq.

Akerliliisut

Piffimmi nunalu tamakkerlugu politikerit Aasianni Polar Seafoodip suliffissuanik matusisinnaaneq akerlilerpaat.

- Matussappat Aasianni suliffeqarfippassuit suliffissuarmik sullissisut aalisariutillu sakkortuumik eqqorneqassapput. Tamanna qularnanngilaq. Taamaammallu suliffissuup matuneqannginnissaa neriuutigaarput, Søren Hansen, Sulisitsisuni GE-mi Diskomi immikkoortumi siulittaasoq ukioq manna marsip arfineq pingajuanni Sermitsiamut oqarpoq.

Taanna suliffeqarfimmi assartuussinermik ingerlataqartup Blue Water Greenlandip Aasiaanni immikkoortuani pisortaavoq.