Great Greenland allannguisoq

Qaqortumi puisit amiinik tunisassiorfik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartoq Great Greenland ukiuni arlalinni aningaasatigut ajornartorsioreerluni ingerlalluaqqilerpasippoq.

Tamanna 2025-mi ukiumoortumik naatsorsuutini, ingerlatseqatigiiffiup juunip tallimaani ataatsimeersuarnerani saqqummiunneqartuni, takuneqarsinnaavoq.

Kaaviiaartitat 1 millionit koruuningajannik, tassa 14.390.000 koruuniniit 15.041.000 koruuninut, qaffariarput. Tamanna 2025-mi 1.677.000 koruuninik sinneqartoornermik kinguneqarpoq, tamannalu missingersuutigineqartumit 2024-milu amigartoorutinit 1.118.000 koruuniusunit pitsaanerungaarpoq.

Tunisat ikinnerusut

2025-mi puisit amii tunisat 2024-mut sanilliullugit ikinnerugaluartut angusaqarluarput. Puisit amii 34.976-it 2024-mi tunineqarsimasut 26.672-it 2025-mi tunineqarput. Puisit amii 26.076-it 2023-mi tunineqarsimapput, taamaalilluni 2025-mi tunisat 2023-mi tunisanut nalinginnaasumik naleqqiunneqarsinnaapput.

Tamanna nassuiarluarneqarsinnaavoq, Great Greenlandimi pisortaq Aviaja Holm Jensen Sermitsiamut oqarpoq.

- Nioqqutissanik naammassisimasunik tuniniaaneq kaaviiaartitat qaffasinnerannut tunngassuteqarnerpaavoq. Suliffeqarfitsinni pissusissamisoortumik allanngorartoqartarsimavoq, ukiumi ataatsimi ammit tunisat ilaat aatsaat ukiup tulliani tunisassiarineqarsinnaasarmata kaaviiaartitat taamaalillutik amerliartortarput, Aviaja Holm Jensen nassuiaavoq.

- Ammit sinerissami ataavartumik tunineqartarput, Qaqortumulli assartorneqarneranni umiarsuakkut aqqutit apeqqutaapput. Umiarsuaq kingulleq illoqarfinnut avannarlernut kangillernullu tikissimatillugu Tunumi Avannaanilu ammit nutaat tunisassiarineqarnissaannut piffissaq sivisooq ingerlasarpoq. Taamaammat Tasiilami Upernavimmilu immikkoortortaqarfeqarpugut, tassani ammit umiarsuarmut siullermut nassiunneqarnissaata tungaanut katersorneqartarput.

Pitsaassuseq pitsaanerusoq

Aviaja Holm Jensenip siunissami ammit tunisat pitsaanerulerumaartut aamma oqaatigaa.

- Pitsaassutsimik pitsanngorsaaniarneq ukiup ingerlanerani sulissutigineqarpoq, ilaatigut tunitsivinni aalajangersimasuni tarajorterinerup taarserneqarnerata kingorna qerititsineq atorneqartalerluni. Allannguineq taanna tunitsivinni aalajangersimasuni ammit pitsaassusaannut ajunngitsumik kinguneqarpoq, pisortaq ilisimatitsivoq.

Puisit amii 17.712-it 2025-mi tunineqarlutillu natsip amii 8.960-it tunineqarput, katillugit amit 26.672-it.

Great Greenland amminik suliarinninnerup tuniniaanermillu saniatigut Qaqortumi takornarianut sullissivimmik ingerlatsivoq.

- Qaqortumi takornarianut sullissivik takornarianit, umiarsuarnik takornariartaatinik tikeraartunit, ilinniartunit, tusagassiortunit aallartitanilluunniit soqutigineqarluarpoq. Akiliillutilli takornariat ukiup siulianut sanilliullugu ikileriaateqarsimapput, tamannalu suliffeqarfiup iluani aaqqissuussaanikkut allannguinerit kiisalu maannamut takornarianut aqqutip matuneqarnerata kingunerisaanik suliffeqarfimmut isernissamut allannguinerujussuarnermik pingaarnertut pissuteqarpoq, ingerlatseqatigiiffik ukiumoortumik nalunaarusiami ilisimatitsivoq.

Angallanneq ajornartorsiorfiusoq kaaviiaartitanut toqqaannartumik ajortumik sunniuteqarsimasoq aqutsisut naliliipput, tamannalu umiarsuit takornariartaatit aasaanerani tikinnerinit kisitsisinit erserpoq.

Takornarialerisut nunaqavissut suleqatigilluarneqartartut, tamannalu paasissutissiinermut pingaaruteqartoq aammattaaq erseqqissarneqarpoq.

Kukkunersiuisut akuersisut

2025-mut naatsorsuutit kukkunersiuisarfimmit BDO-mit akuerineqarput, tamannalu 2024-mi amigartooruteqaannarani ingerlatseqatigiiffiup ingerlaannarnissaanik kukkunersiuisut qularuteqarnerannit 2024-milu naatsorsuutit kukkunersiuisut oqaasii naapertorlugit "suliffeqarfiup ingerlaannarnissaanut" tunngavissaqarnissamik pisussaaffeqarnermik taaneqartartumit, allaanerulluinnarpoq.

Taanna ingerlatseqatigiiffiup akiitsoqarfiinut mianersoqqussutaammat ingerlatineq unissagaluarpat ingerlatseqatigiiffiup pigisanik nalilinnik annaasaqarnissaanik isumaqarpoq. Assersuutigalugu ingerlatseqatigiiffik matuppat illuutit maskiinallu naleqarneri naapertorlugit tunineqarsinnaanavianngillat.

Aqutsisut nutaat

2024-mi angusat pitsaanngitsut pissutigalugit pisortat taarserarput. Ingerlatseqatigiiffimmi ukiorpassuarni pisortaasimasoq Preben Møller 2025-mi maanna pisortaasumit Aviaja Holm Jensenimit taarserneqarpoq.

Great Greenlandip ineriartorneq tamanna naak unammillernartoqarlunilu aningaasartuuteqarnarnerugaluartoq ilaatigut qarasaasianut atortorissaarutit nutaat atorlugit allanngortippaa.

- Aningaasaqarnermut atortorissaarutit nutaat 2025-mi juunimi atuutilersinneqarmata unammillernartorpassuaqarpoq. Taamaaliornikkut allaffissornermi periutsit ilaat, assersuutigalugu piniartunut tunisisartunullu aningaasarsisitsisarnerit, sunnerneqarput, Aviaja Holm Jensen ilisimatitsivoq.

Ingerlatseqatigiiffik maannakkut ingerlallualersoq pisortaasup naatsorsuutigaa.

- Ukioq 2026 ataqatigiissaarinermi aaqqissuussaanermillu nukittorsaaniarnermi malunnaateqarnissap, tamatumalu saniatigut annertuumik suliaqartoqartuarnissaata, ukiorissagaa naatsorsuutigineqarpoq. Tunisinerup siuariartuinnarnissaa, niuerfiup allilerneqarnissaa kiisalu Great Greenlandip puisit amiinik tunisassianik pilersuisutut siuttuunera nukittorsarneqarnissaa aqutsisut naatsorsuutigaat, aqutsisut nalunaarusiaanni allassimavoq.

Ukiumut naatsorsuusiorfiusumut 2026-mut missingersuutit kaaviiaartitassatut naatsorsuutigineqartunik 14.873.000 koruuninik sinneqartoorutigisassatullu naatsorsuutigineqartunik 44.000 koruuninik imaqarput. Great Greenland ullumikkut 24 millionit koruuninik nammineq aningaasaateqarpoq.