EU-mi siulittaasoq: Aatsitassarsiornermik suliniut 90 mio. euronik Kalaallit Nunaannut tapertaasinnaavoq

EU Kalaallit Nunaanni Issittumilu najuunnerulerusullunilu peqataanerulerusuppoq – minnerunngitsumik aatsitassarsiortoqarsinnaaneranik misissueqqissaarnernut piiaanermullu atatillugu. EU-p siulittaasua Ursula von der Leyen, Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen aamma ministeriuneq Mette Frederiksen oqaloqatigiartorlugit sapaatip akunnerata siuliani Nuummi tikeraarnermini taama oqarpoq.

Kalaallit Nunaani suliffissat ineriartortitsinerlu

Taassuma Nuummi Katuani tusagassiortunik katersortitsisoqarnerani aatsitassarsiornermut suliniutit marluk immikkut taakkartorpai, taakku EU-mit tapersersorneqareersuupput; Tunumi Greenland Resources'-ip molybdænisiornissamik suliniutaa aammalu Kujataani grafitisiornissamut suliniut. Ursula von der Leyen naapertorlugu Tunumi molybdænisiornissamik suliniut Kalaallit Nunaata 90 mio. euronik, danskit aningaasanngorlugu 673 mio. koruuninik ukiumut isaatitsissutiginerulersinnaavaa. 

– Kalaallit Nunaat aatsitassarpassuaqartoq kikkut tamarmik nalunngilaat. Pisuussutillu taakku naleqarnerulersitsinermik, suliffissaqartitsinermik ineriartortitsinermillu sulissuteqarnermi nunami maani atorneqartariaqartut isumaqatigiissutigaarput. Tamannarpiarlu qitiutillugu suliniutit taakku angisoorsuit marluk ingerlappagut. Siulleq tasssaavoq qaqqarsuarmi Malmilimmi molybdænisiornissamik suliniut. Taanna Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerit annersaannut ilanngussinnaavoq, eqqortumillu iliorutta Kalaallit Nunaanni isaatitat ukiumut 90 mio. euronik annertunerulersinnaapput. Tamatuma saniatigut aamma Kujataani aatsitassarsiorfimmi Amitsumi grafitimik piiaanissamik GreenRocs'-ip piareersarnera tapersersorparput, taannalu suliniut aatsitassat pisariaqartinneqaqisut eqqarsaatigalugit aamma pingaaruteqartorujussuuvoq, kommissionip siulittaasua nassuiaavoq, nassuiaaninilu erseqqissaateqarluni naggaserpaa: "tamanna aallarniutaannaavoq". 

Asimi suliaqarneq

Canadamiut suliffeqarfiutaat Greenland Resources piffissami matumani asimi annertuumik suliaqarluni ingerlataqarpoq. Suliniut taanna aggustip 22-ani aallartinneqarpoq, suliaqarnermilu tassani aatsitassarsiornermik aallartitsisoqassappat qanoq pisariillisaasoqarsinnaanersoq kiisalu avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutaasussaasut pillugit naliliinerit inaarsarneqarnerat (VVM aamm VSB) qitiutinneqarpoq. Taakku Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat piumasaqaataat tunngavigalugit suliarineqartussaapput. Ingerlatseqatigiiffik niuffannermut tunngatillugu nalunaarummini taama allappoq.

- Asimi suliaqarneq peqataasunik nutaanik 30-nik ilaneqaqqammerpoq, taakku Østrigimeerlutillu, Canadameerlutillu Kalaallit Nunaanneerput. Angallannermut ataqatigiissaarineq ajornaallisinniarlugu peqataasut Reykjavikkimut eqimattanut marlunngorlugit avinneqarput, tamannalu timmisartunik umiarsuarnillu Kalaallit Nunaanut ikaanneqartinnagit pivoq. Asimi sulineq taanna 2026-imi septembarip 20-ata tungaanut ingerlanneqassaaq, ingerlatseqatigiiffik allappoq, taannalu umiarsuarmik najugaqarallarfissamik ingerlatsivissamillu attartorsimavoq, tamatumalu saniatigut qulimiguullit marluk tapertaasussatut attartorneqarsimapput. 

Ingerlatseqatigiiffik Nordisk Investeringsbankimit (NIB) aningaasatigut tapersersuinissamik 120 mio. US dollarinik annertussusilimmik suliniummut atugassanik neriorsorneqaqqammerpoq.Tamanna sioqqullugu Canadamiut aningaasaliinermut aningaasaateqarfiannit Export Development Canadamit (EDC) aningaasanik 275 mio. US dollarsinik nalilimmik suliniummut atugassanik tapersersorneqarnissamik aamma neriorsuisoqarnikuuvoq.   

Saviminermik tunisassiortut soqutiginnittut

Ingerlatseqatigiiffik pineqartoq upernaaq manna aamma saviminermik tunisassiorfinnik arlalinnik isumaqatigiissusioqateqarpoq, taakku tunisassiortut aatsitassat ferrimolybdæn aamma molydænoxid pisiarisassallugit soqutivaat, aatsitassat pineqartut saviminermik ussissaanermut aammalu savimerngup kissamut akiuussinnaanerata annertusarneqarnissaanut atorneqartarput.

Aatsitassarsiorneq pillugu Canada-mi ataatsimeersuarnermi PDAC-mi Tunumi suliniummut tassunga Canadamiut dollariinik 7 mio.-inik (danskit aningaasanngorlugit 33 mio. koruuninik) tapersiisoqassasoq Kalaalit Nunaata Canadallu atsioqatigiissutigivaat. 

Tassunga atatillugu aningaasat taakku Canadameersut pingaaruteqartuusut pisortaq Ruben Shiffman Sermitsiamut oqarpoq, taamaaliornikkummi suliniummut aningaasaliiumasut allat kajumilersinneqassammata.

AAMMA ATUARUK

Tunumi aatsitassarsiornissamut akuersisoqartoq

–  Uagutsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq, aamma suliniutitta akuersaarneqarlunilu ataqqineqarnissaanut takussutissiivoq. Nammineq aningaasaatitta amerlineqarnissaat sulissutigaarput, taamaaliornikkut aamma aningaasaliiumasussat allat tassuuna kajumilersinneqarsinnaapput. Tamatumalu ilutigisaanik EU-kommissionimik, Tysklandimik maannalu aamma Canadamik suleqateqarnerput pitsaasoq nangissavarput.

Suliniut EU-mit pingaartinneqartoq

Greenland Resources-ip Tunumi suliniutaa EU-mit tapersersussallugu pingaartinneqartoq EU-mit 2025-mi erseqqissarneqarnikuuvoq, tamatumalu malitsigisaanik EIT Raw Materials aqqutigalugu aningaasat 500.000 eurot (3,7 mio. koruunit missaat) piginneqataasutut aningaasaliissutaasutut ilusilikkamik Greenland Resourcesimut tapersiutigineqarput. Tassunga atatillugu piginneqataassutit 112.122-it nalingi ingerlatseqatigiiffimmut tunniunneqarput, taakkulu 1,2 mio. koruunit missaannik ilanngaasernagit isertitatut naleqarput.

Greenland Resourcesip qaqqarsuarmi Malmbjerget-imi aatsitassarsiorsinnaanermut akuersissut 2018-mi tiguaa, 2025-mi junimi molybdænimik magnesiumimillu ukiuni 30-ni piiaasinnaanermut akuersissummik tunineqarluni. Ingerlatseqatigiiffik naapertorlugu suliniut taanna ingerlaleruni EU-p molybdænimik pisarisaqartitsinerata 25 procentianik tunniussisinnaalertussaavoq.