Greenland Sagalands: Takornariaqarneq kulturitta uummaarinnerulerneranut iluaqutaavoq

Qaqortumi takornarialerisut peqatigiiffianni 2006-imi ilaasortanngornikkut aallartippoq. Pitsi Høegh ullumikkut ukiut 20-t qaangiuttut takornarialerinermik ingerlatsivimmi Greenland Sagalandsimi pisortaavoq.

– Qaqortumi takornarialerisut peqatigiiffiannut 2006-imi ilaasortanngorpunga. Tamanna sioqqullugu Polar Seafoodimi naatsorsuuserisuuvunga, takornariaqarnerli assigiinngitsunik atorfeqartarlunga ukiorpassuarni suliffigisarpara. Taamanikkut takornarialerisut peqatigiiffianni siulersuisuni ilaasortaavunga, sivisuumillu siulittaasussarsiorpugut. Qinnuteqartoqanngilaq, taamaammat suliassaq arlaannit tiguneqartariaqartoq isumaqalerama nammineerlunga qinnuteqarpunga, Pitsi Høegh oqaluttuarpoq.

Pitsi Høegh takornarialerinermik peqatigiiffik kommunip suliffeqarfittut 1980-ikkut aallartinneranniilli ingerlassimagaa oqaluttuarpoq. Ukiualunni ingerlatsigami sinneqartooruteqarpoq. Peqatigiiffilli pisortanit tapiiffigineqartartup sinneqartooruteqartussaannginnera pissutigalugu nammineersinnaalersoq kommuni isumaqarpoq.

- Taamaammat 2008-mi namminersortunngorsarneqarpoq. Kommunittaaq ingerlatsineq, ilaatigut ussassaarinermi sulisunullu aningaasartuuterpassuarnik kinguneqartoq, ingerlatariunnaarniarpaa. Suliffeqarfik pisiarissallugu neqerooruteqarpunga, pisiaraara taamanikkullilu ingerlappara, Pitsi Høegh oqaluttuarpoq.

 Aallaqqaataaniilli ilungersunartoq

Takornariartitsinermik ingerlatsilernissamik takorluugaq aallaqqaammulli ilungersunartorsiorfiuvoq.

- Suliffeqarfik Grønlandsbankenimit taarsigassarsillunga 2008-mi pisiaraara. Tamatuma kinguninngua aningaasatigut ajornartoorneq aallartippoq, 2009-lu ukioq ilungersunartorujussuuvoq. Sullitaqanngingajalluinnarpugut, qujanartumilli Grønlandsbankenimi nukittuumik tapersersuillunilu suleqateqarpunga, taakkualu aniguisippaatigut.

Pitsi Høeghip umiarsuarnik takornariartaatinik takornariaqarneq qanimut malinnaaffigisimavaa – Qaqortumut tikittussat pillugit oqallinnernit siullerniit ullumikkut aatsaat taama amerlatigisunik tikittoqarnissaanut.

– Kujataani takornariaqarneq 1960-ikkunni aallartippoq, nunattalu sinnerani kingusinnerusukkut aallartilluni. Taamaammat takornariaqarneq Kujataani aallunneqartuarsimavoq, uagulli umiarsuarnik takornariartaatinik takornariaqarneq immikkut ittumik aallutarisimavarput.

– 1996-imi Qaqortukup eqqaani qallunaatsiaat oqaluffigisimasaannut takornarianik angalatitsissallunga umiarsuarmut takornariartaammut ikeqqaarnera eqqaamavara. Taamanikkut umiarsuit sooq Qaqortumut tulanneq ajornersut eqqartorneqarpoq, illoqarfimmullu tulattalissasut taamanikkut takornarialerinermi siunnersortip siunnersuutigaa.

- Suliffeqarfik 2008-mi pisiarigakku umiarsuarnik takornariartaatinik qulit missaanniittunik tikittoqartarpoq. Kingorna aqqaneq-marlunnut kingusinnerusukkullu 15-inut amerlipput, siornalu 50-it missaanniittunik tikittoqarpoq. Ukioq manna 40-t missaanniittut tikittussatut allaqqapput.

– Ukiut tamaasa allanngorarpoq, ineriartornerli ataatsimut isigalugu ajunngitsumik ingerlavoq. Sikorsuilli ukiut marluk matuma siorna aatsaat taama annertutigigamik unammillernartoqartitsingaatsiarput, Høegh oqaluttuarpoq.

Pitsi Høeghip naleqqussarsinnaaneq suliassami pingaaruteqarluinnartoq ukiorpassuarni takornarialerinermik suliaqarnermigut paasisimavaa.

- Takornariat sermersuarmut angallallugit, assersuutigalugu Qalerallit Sermianut Qoorullunniit kangerluanut, kangerluup sikorsuarnik ulikkaariataarnera pissutigalugu sermersuaq tikissinnaanagu misiginikuuarput. Tamanna uggoreqaara, takornarialli nuannaarput. Taakkununnga iluliarsuit akornanni angalaneq nuannerluinnarpoq – imminermini misigisaavoq. Pilersaarutit allanngortinneqarnerat takornarianut pakatsissutaasariaqanngitsoq paasivara, Høegh oqaluttuarpoq.

Takornariarpassuit sermersuup angingaassusia pinngortitamilu alutornartumi inuit qanoq mikitiginerat takugaangamikku killitsissutigingaartarpaat — misigisaq tamanna Pitsi Høeghimut aamma sunniuteqarpoq.

- Takornariat sermersuaq takugaangamikku killitsittarput. Tusarnikuuaat, aatsaalli tassaniileraangamik inuillu pinngortitamut sanilliullugit qanoq mikitiginersut malugileraangamikkut angissusaat takorloorsinnaalertarpaat.

- Aamma uanga killitsissutigisaqaara - ingammik sikorsuit qanikkaangata pinngortitallu nukinga sakkortooq malugigaanni.

Pitsi Høeghip oqaluffitoqaq takuniaasorpassuarnik ulikkaartoq takussallugu nuannarinerpaasaasa ilagaat; aaqqissuussinerit nalaanni qullilillutik issiasut takugaangamigit killinneqaatigingaarlugit misigisarpoq.

– Oqaluffitoqaq takuniaasorpassuaqaraangat aaqqissuussinerullu nalaani inuit qullilisut takullugit nuannernerpaasarpoq. Taamaalilluni iluatsittoq paasineqartarpoq, Høegh oqaluttuarpoq. 

Ilaqutariittut suliffik

Umiarsuit takornariartaatit amerliartortillugit umiarsuarmik takornariartitsineq illoqarfimmut ilaqutariinnullu attuumassuteqalersimavoq.

- Suliffeqarfik Ilaqutariinnit pigineqarmat qitornakka peqatigalugit ingerlataraara. Tamarmik ukiut ingerlaneranni maani sulinikuupput. Angajulliit marluk ullumikkut namminersortuusut nukarliit marluk suli aasaanerani ikiuuttarput.

– Aningaasatigut ajornartoornerup coronallu nunarsuarmi tuniluunnerata nalaa eqqaassanngikkaanni suliffeqarfik alliartorsimavoq. Ullumikkut illoqarfimmi sorlaqarluaratta nukittuumik inissisimavugut. Innuttaasunit takornarianillu Qaqortoq pillugu paasissutissanik ujarlertunit angalanissanulluunniit inniminniiumasunit saaffigineqartarpugut.

Kujataani takornariat sermersuarmut isikkivik kangerluillu takisuut kisiisa soqutiginngilaat. Pitsi Høegh naapertorlugu inunnik, ileqqutoqqanik ulluinnarnilu inuunermik qanimut naapitsineq angerlarnerup kingorna sivisuumik eqqaamaneqarajuppoq. Taamaammat kulturimik takutitsineq suliffeqarfimmi qitiulluinnalersimavoq.

- Misigisaqarfiginissaanut avitseqatiginissaanullu periarfissaqalersitsisaratta takornariaqarnerup kulturerput uumatillugulu ineriartortittarpaa.

– Kaffillernerit, ilaqutariinnut pulaarnerit kiisalu ulloqeqqasioqatigiittarnerit neriartoqqusinernillu aaqqissuuttarpagut. Tikeraat tassani ulluinnarni inuunermik misigisaqarlutillu, kalaallisuut takullugillu qanoq sananeqartarneri takusarpaat, Høegh oqarpoq.

Aaqqissuussinerni annerusuni piniariaaseq, silap pissusiata allanngoriartornera erinarsoqatigiit tuarnaartitsinerat qilaatersornerallu pillugit paasissutissanik avitseqatigineqartarput. Ileqqut tamakku sumiiffimmi kinaassutsimik ilisimannilernissamut pingaaruteqarput — tikeraallu misigisassarsiornermi peqataanermikkut kinaassusermik attasseqataasarput, Pitsi Høegh nassuiaavoq.

– Aaqqissuussinerni annerusuni kulturi, sila, piniarneq aalisarnerlu pillugit saqqummiussisarpugut. Silap pissusiata allanngoriartornera eqqartorneqarpallaanngikkallarmalli silaannaap kissakkiartuinnarnerata ulluinnatsinnut inuussutissarsiornitsinnullu qanoq sunniuteqarnera aamma oqaluttuarisarparput.

– Ilaatigut Great Greenland takutittarparput, piniariaatsillu, puisip amii kulturerpullu pillugit aamma oqaluttuartarpugut. Tamatuma saniatigut erinarsoqatigiinnik, qilaatersortunik guitarimillu appisimaartunik tusarnaarneq neqeroorutigisarparput.

- Tassa kinaassuserput, tikeraallu tamatuminnga nuannaarutiginnikkaangamik kulturitta attatiinnarnissaanut aamma peqataasarput, Pitsi Høegh oqarpoq.

Islandimiut oqaluttuatoqaannut qujanaq

Pitsi Høeghip taaguut Greenland Sagalands nassuiarniaramiuk Islandimi oqaluttuatoqqat tikkuarpai, taanna naapertorlugu qallunaatsiaat oqaluttuarisaanerannik oqaluttuartuuginnaratik aammali uagut inuit oqaluttuatoqatsinnik oqaluttuartuusut.

- Oqaluttuatoqqat Islandimiut allassimanngikkaluarpatigit, mattuttut mattuffimmilu inuuneq pisimanngikkaluarpata ullumikkut taama ilisimasaqartiginavianngikkaluarpugut. Oqaluttuatoqarpassuit pissutigalugit nammineq oqaluttuarisaanerput oqaluttuarisinnaavarput - qallunaatsiaannaanngitsut aammali uagit oqaluttuassarput.

- 1400-kkunniilli allassimaqqaarfinni eqqaaneqarpugut, 1408-milu qallunaatsiaat nunami najugaqarsimanerat pillugu uppernarsaat kingulleq nassaarineqarpoq, tassanilu aamma uagut kalaallit eqqaaneqarpugut.

- Nunami oqaluttuatoqqanut attuumassutilimmi najugaqarpugut, taamaammat suliffeqarfik Greenland Sagalandsimik atserneqarsimavoq, Pitsi Høegh nassuiaavoq.

Umiarsuit takornariartaatit tikittartut amerlasuut illoqarfiup umiarsualivianut tatisipput, Pitsi Høeghili naapertorlugu misilittagaqarnissaq sumiiffimmillu ilisimasaqarneq iluaqutaassapput.

- Takornariat amerlasuut tikilluaqqusarnissaat pikkoriffigaarput. Kisianni bussit angisuut umiatsiallu angisuut amigaatigigatsigit takornariat tamarluinnaasa ataatsikkut tikilluaqqusinnaanngilagut.

- Taava inuit sumiiffinni assigiinngitsuni takuniaasarput, illoqarfimmi takornariartitsisarput, kaffillertarput imaluunniit qaannamik takutitsisunukartarput, taamaalillutillu illoqarfiup assinga aqqutissiuussinerillu atorlugit illoqarfitsinni angalaartarput.

- Illoqarfimmi inuunermut akornutaavallaanngitsumik aaqqissuussiniarsarivugut, Pitsi Høegh oqarpoq.

Qaqortumi mittarfik siunnersuutillu pitsaasut

Qaqortumi takornariaqarneq siornatigut aasakkut ulapaarfiusumut ukiukkullu eqqissisimaffiusumut immikkoortinneqartaraluarluni killigititaasut maannakkut allanngorput. Timmisartuussinermut aaqqissuussineq nutaaq Qaqortumut aqqummik naannerulersitsimmat Pitsi Høeghip suliffeqarfia allannguuteqarpoq.

- Sapaatip akunneranut arlaleriarluta Islandimit tikittoqartarlutalu Nuummiit toqqaannartumik timmisartuussisoqartaratta tamanna sunniuteqartorujussuuvoq. Siornatigut kaaviiaartitaqarniarluta umiarsuarnik takornariartaatinik tikittartunik utaqqiinnartarnikuuvugut, maannali takornariat ataasiakkaat tikeraartarlutillu angalanissamik piumasaqartut malugisinnaavarput. Aatsaat taama siusitsigisumik aallartiopugut umiatsiarlu aatsaat taama siusitsigisumik imaanut aqqarparput, Høegh oqaluttuarpoq.

Mittarfik nutaaq isumalluarnartoq takornarianillu nutaanik tikisitsigaluartoq nunap iluani attaveqaatit ineriartortitsinissamut pilersaarutinut akornutaasinnaapput. Takornarialerisut namminersortut ineriartornermut malinnaasinnaassappata pisortat malinnaanissaat pisariaqarpoq.

– Sanaartornissamut piareeqqanermut tunngatillugu kinguaqqajuarpugut. Assersuutigalugu Qaqortumi Mittarfimmut aqqut sanaartorfigerusulluinnarparput, pisortaniilli sanaartornissamut piareeqqaneq amigaataavoq, Pitsi Høegh nassuiaavoq.

Pitsi Høegh ukiuni qulikkaani marlunni Kujataani takornariartitsinermik siuttuunermi kingorna nalissaqanngitsumik misilittagaqarpoq. Inuusuttunut kalaallinut namminersortunut takornariartitsisarnermik aallartitserusuttunut ingerlatitseqqikkusukkuni pingasunik ersarissunik siunnersuutissaqarpoq:

Takornariaqarneq immaqa qaammatinik pingasuinnarnik sivisussuseqartarpoq. Aningaasartuutit aalajangersimasut matussuserniarlugit ukiuunerani suliffeqarit. Sumiikkaluaruilluunniit aningaaserivimmi akiitsoqarnerit nammineq akisussaaffigaat, taamaammat akisussaafferujussuuvoq.

- Allat ilaarnagillu suliffeqarfissuit unammillerniarsariniaqinagit. Niuerfimmili suut amigaataanersut qimerloortakkit, namminerlu niuerfissarsillutit. Qulaaniit pinnatit naqqaniit aallartigit. Nunanit allanit ingerlatseqatigiiffinnit annaanneqarnissaq utaqqiinnarnagu Kalaallit Nunaanni aallarnisaasut najukkamilu suliaqartut pisariaqartippagut. Niuerfik misissoruk, tuniniaanermik misissuigit, naatsorsueqqissaartarnerlu ilinniaruk.

- Nunarsuaq misigeqqaaruk. Siunnersuutiga kingulleq tassaavoq aallaqqaammut nunatsinniiginnannginnissaq. Angalagit, nunarsuaq angalaffigalugulu isumassarsiorit. Namminersorlutit aallartinniarlutit angerlaqqikkuit pissutsinut allaalluinnartumik isiginnittaaseqassaatit. Tamanna pingaaruteqartorujussuuvoq, Pitsi Høegh siunnersuivoq.