Mads Højlund Nørgaard. Tassa sanaartugassanik suliakkerneqartartup KJ Greenlandip pisortaanertaava.
Kalaallit Nunaanni sanaartornermik ingerlatsisut annersaanni ingerlalluarnersaannilu Ilulissani qullersaqarfeqartumi siuttunngorpoq.
Angut pisortaaninngortoq naatsorsuuteqarfiusorujussuusimassaaq. Mads Nørgaardimmi qatanngutigiit suliffeqarfimmik aallartitsisut, sanaartornerup silarsuaani ingerlalluartutut ilisimaneqartut, Karl aamma Jens Jensenimik taarserpai. Taakku ukiorpassuarni KJ Greenlandimi pisortaanerunikuupput.
Taakku Mads Nørgaardip taarserlugit suliaq ingerlateqqissavaa. KJ Greenlandimi 2019-imi sulilerpoq. Nørgaardip suliniummik aqutsisutut suliaa siulleq tassaavoq Ilulissani Kangiata Illorsua. KJ Greenland pingaarnertut tassannga sanaartortuunikuuvoq.
Mads Nørgaard 2001-imi sanasunngorpoq, 2017-imilu illussanik ilusilersuisartut naammassilluni. Suliffeqarfik siorna piginneqataaffigilerpaa, piffissallu ilaani piareersimaleruni aqutsinermik tigusiniarluni eqqarsarsimalluni.
Siulersuisuniilertut
Qatanngutit angutit marluk, Karl aamma Jens Jensen, suliffeqarfik 2011-mi aallartippaat. Taakku sanaartornermik misilittagartuujupput Kalaallit Nunaannilu sanaartornermi ukiunilu qulikkuutaani suliaqartarnikuullutik.
Karl Jensen 1984-imi 20-nik ukioqarluni sanasunngorniarluni Kalaallit Nunaannut tikippoq. Jens Jensen ukiualuit qaangiuttut malinnaavoq.
KJ-mi ukiorpassuarni aningaasaqarnermut pisortaasimasoq Palle Bendtsen atorfimminiiginnarluni aqutsisoqatigiinniiginnassaaq.
Aqutsisut nikinneranni Karl Jensen KJ Greenlandimi siulersuisuni siulittaasunngorpoq, Jens Jensenilu siulittaasup tulliatut inissilluni.
Ingerlatseqatigiiffiup aqutsisuisa taarserneqarnerat, suliffeqarfiit nalunaarsorsimaffiat CVR naapertorlugu decembarimi 2025-mi pivoq, tusagassiuutitigulli nalunaarutigineqarnikuunani.
Mads H. Nørgaard, KJ Greenlandimi pisortaanertut atorfinittoq, 2019-imi suliffeqarfimmi aallartippoq.
Assi: KJ Greenland
Tusaamalluarneqartoq
Mads Nørgaard KJ Greenlandimi aamma Kalaallit Nunaata annersaani ilisimaneqarluarpoq. Ilulissani nunat tamalaat akornanni mittarfissami ukiaru ammartussami, KJ-p illussanik pingasunik katillugit 10.000 kvadratmeterinik angissusilimmik sanaartorneranut ilaatigut akisussaasuuvoq.
Bygge- og Anlægsavisen naapertorlugu Mads Nørgaard KJ Greenlandimi mittarfiliornermi suliaqarluarpoq, taamaalillunilu suliffeqarfimmi suleqatigisartakkallu akornanni tusaamaneqarlualersimalluni.
– Kalaallit Nunaanni ukiorpassuarni suliniuteqartarnerput pissutigalugu sumiiffimmi ilisimasaqarluarpugut, tamannalu unammillersinnaanitsinnut iluaqutaasorujussuulluni. Sulisut pikkorissut suleqatigisartakkavut, soorlu illussanik titartaasartut, siunnersortit, ingeniørit sanasullu suleqatigalugit suliffeqarfimmiit oqariartuutigiuagarput piviusunngortittarparput. Tassaasoq suliniut piffissaliussatut isumaqatigiissut naapertorlugu pitsaasumik naammassisarnera.
Taamanikkut KJ Greenlandimi pisortaanerup tullia Mads Nørgaard Dagens Byggeri-mi siorna decembarimi apersornermini oqarpoq. Allaaserisaq KJ-mit aningaasaliiffigineqarnikuuvoq.
Mittarfiliorneq
KJ Greenland Ilulissani, Aasianni, Uummannami Upernavimmilu immikkoortortaqarfeqarpoq, Kalaallit Nunaannilu sanaartukkani suleqataasarluni. Sanaartugassat angisuuniit illoqarfinni minnerni sanaartugassanut minnernut.
KJ Greenlandip sanaartugassani angisuuni ukiuni kingullerni suliaasa ilaat tassaavoq Ilulissani Kangiata Illorsua. Suliffeqarfiup Ilulissani Qaqortumilu mittarfiliornertik pissutigalugu, Kalaallit Nunaata ineriartornerani pingaarutilimmik inissisimanertik takutippaa.
Ilulissani nunat tamalaat akornanni mittarfissualiornermi KJ sulisoqarpoq. Tassanngaanniit misilittakkatik Qaqortumi mittarfiliornerminni atorpaat, taanna qanittukkut atoqqaarfissiortinneqarpoq. KJ Greenland illunik marlunnik katillugit 5200 kvadratmeterinik angissusilimmik tassani sanaartorpoq.
Ilulissani nunat tamalaat mittarfissaanni timmisartunik nakkutilliivik KJ Greenlandip sanaartugaasa ilagaat.
Assi: KJ Greenland
Atuarfiit, ilinniartut ineqarfii utoqqaallu illuat
KJ Greenlandip Ilulissani Atuarfik Mathias Storch sanaartornikuaa, Perorsaanermik Ilinniarfimmi ilinniartut inaat Aasiannilu GUX-imi ilinniartut inaat nutaarluinnaat 2025-mi aasakkut naammassillugit tunniuppaat. Tamatuma saniatigut Ilulissani meeqqerivik nutaaq sananeqarnikuuvoq, maannalu meeqqeriviit pingasut ataatsimoorlutik illoqatigiilernikuullutik.
Aammattaaq KJ Greenland Ilulissani utoqqaat illuannik nutaamik sanaartorpoq. Illu pingasunik quleriinnik initaqassaaq, utoqqaat illorinikuusaat ataasiinnarmik initalik taarserneqassalluni. Sanaartorneqarnera ukioq manna naammassinissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Maniitsumi umiarsualiviup iluarsaanneqarnera, aamma 2025-mi naammassineqartoq, KJ-p suliaasa annersaat aamma ilagaat.
Millionilikkaanik sinneqartoortut
KJ Greenland siorna 687 millionit koruuninik kaaviiaartitaqartoq, ukiullu siuliani 593 millionit koruuniusimanerat Sermitsiap qanittukkut allaaseraa. Akileraarutit suli ilanngaatiginagit 10 millionit koruuninik sinneqartooruteqartoqarpoq, ukiup siuliani 21,7 millionit koruuninik sinneqartooruteqartoqarluni. Ukioq manna akileraarutit ilanngaatigereerlugit 9,8 millionit koruuninik sinneqartooruteqarpoq, 2024-mi 16,5 millionit koruuninik sinneqartooruteqarluni. KJ Greenland iluanaarutisianiit 3,3 millionit koruunit siorna aamma akileraarutigaat.
2025-mi suliffeqarfimmi sulisut akileraarutinut A-nut 66 millionit koruuningajaat akiliutigaat, 2024-mi 58 millionit koruuniullutik.
KJ 2026-p aallartinnerani 300 millionit koruunit angunngilaarlugit suliassaqarpoq, apriilimili 2026-mi naatsorsuutit naapertorlugit 800 millionit koruunit missaasa nalinganut suliakkerneqarsimalluni.
Kinguaariit tullii siunissamut isumannaarneqartut
Sanaartugassanik suliakkerneqartartut Nuummi kilisaatinut umiarsualivimmik nutaamik sanaartornissamik 2026-mi isumaqatigiissuteqarpoq, tamannalu maannamut suliaasa annersarissavaat. Suliaq 2028-mi novembarip qaammataata tungaasut suliarineqassaaq. Sikuki Nuuk Harbour sanaartortitsisuuvoq.
Tamanna tunngavigalugu ukioq manna kaaviiaartitat 475-525 millionit koruuniussasut akileraarutillu suli ilanngaatiginagit 15-20 millionit koruuninik sinneqartooruteqartoqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Mads Nørgaard suliffeqarfimmi sanaartornermik aqutsisunik pitsanngorsaaqataanikuuvoq aamma piginneqataalerpoq, taamaattumik oqartoqarsinnaavoq ukiut arlallit ingerlaneranni kinguaariit piffissaq eqqorlugu nikinnissaat qulakkeeriartorneqassalluni.
Bjarke Fuglsang tunuarpoq
KJ Greenland kikkunnit pigineqarpa? Aallartitsisut Karl aamma Jens Jensen, Palle Bendtsen, Erne Lange Olsen aamma eqqaaneqareersutut Mads Nørgaard.
- Suliffeqarfiup siunissaa qulakkeerniarlugu piffissaq eqqorlugu kinguaariit nikinnissaat siunertaralugu, kiisalu ukiuni kingullerni suliat annertusiartupiloorneranni suliffeqarfik nukittorsarniarniarlugu, sulisussaq pingaarutilik Erne Lange Olsen piginneqataalersillugulu aqutsisunut ilannguppaa. Bjarke Fuglsang nammineq piumassutsiminik suliffeqarfimmik piginneqataassutsimik piginnittutut aqutsisunullu ilaasortatut 2026-mi tunuarniarluni aalajangerpoq.
KJ Greenland 2025-mut naatsorsuummi allappoq.
Bjarke Fuglsang suliniummik aqutsisutut piginneqataasutullu suliffeqarfimmiit ukioq manna juunip aqqaneq-aappaani tunuarpoq.
Siulersuisuni siulittaasoq Karl Jensen Bjarke Fuglsangip tunuarneranut suna pissutaanersoq aperaarput.
- Bjarkep nammineq piumassutsiminik ingerlatseqatigiiffik qimallugu allamut nuuppoq, Karl Jensen akivoq.
Taamaattumik siulersuisut siulittaasuat Fuglsangip KJ-mit sooq tunuarnera pillugu maannamut paasissutissiinngikkallarpoq.
