Naak Donald Trumpip Danmarkimut Natomilu nunanut allanut arfineq-marlunnut akitsuutinik sioorasaarinera, Danmarkimik Kalaallit Nunaannillu tatisineruniaraluarnera, USA-mut aalisakkanik nioqquteqarnermut eqquissanngilaq. Aallaqqaammut.
- Paasisinnaasara naapertorlugu Kalaallit Nunaannut akitsuusiinissamik suli sioorasaarinngilaq, sioorasaarissanersorlu naluarput.
Naak Donald Trumpip Danmarkimut Natomilu nunanut allanut arfineq-marlunnut akitsuutinik sioorasaarinera, Danmarkimik Kalaallit Nunaannillu tatisineruniaraluarnera, USA-mut aalisakkanik nioqquteqarnermut eqquissanngilaq. Aallaqqaammut.
- Paasisinnaasara naapertorlugu Kalaallit Nunaannut akitsuusiinissamik suli sioorasaarinngilaq, sioorasaarissanersorlu naluarput.
- Trumpip akitsuutinik qaffaanissamik sioorasaarinera Kalaallit Nunaannut ajornartorsiutaavallaanngilaq.
Polar Seafood Denmarkimi pisortaaneq Henrik Leth Sermitsiamut oqarpoq.
Polar Seafood Greenland, Polar Seafood Denmarkip affaanik piginnittoq, Kalaallit Nunaanni avammut tunisassiorfiit namminersortut annersaraat. Polar Seafood Denmark kalaallit suliffeqarfiutaata tunisassiaanik avammut tuniniaaneq akisussaaffigaa.
Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortaanngilaq, 1985-imilu januaarip aallaqqaataa aallarnerfigalugu ilaasortaajunnaarnikuuvoq. Kalaallit aalisakkat avammut tunisaat Danmarki aqqutigalugu nunarsuup sinneranut ukiorpassuarni ingerlavoq, ilaatigut USA-mut. Amerika avannarleq Royal Greenlandip kaaviiaartitaasa tallimararterutaannik nioqquteqarfiuvoq.
- Akitsuutit nunamit pilerfiusumit aalajangerneqartarput, nioqqutissat Kalaallit Nunaanniit Danmark aqqusaarlugu tunineqarnerat apeqqutaanani, Henrik Leth nassuiaavoq.
Aningaasaqarnikkut sorsunneq
USA-p præsidentiata Donald Trumpip Nato-mi nunat ilaasortat arfineq-pingasut, ilaatigut Danmarki, aningaasatigut sorsuffiginiarlugit arfininngormat nalunaarutigaa.
USA-p Kalaallit Nunaannik tiguaanissaanik piumasaanut nakkaannanngikkunik Nato aamma EU piujuaannarnissaminnut ajornartorsiussapput. EU-mi nunanut allanut tunngasunut pisortap Kaja Kallasip oqarneratuut, ajornerpaatut pisinnaasoq tassaavoq kattuffiit taakkua arlaat piujunnaarnissaat. Taama Politikenimi nunat tamalaat pillugit oqaaseqartartoq Michael Jarlner danskit aviisianni tupaallannartumik allappoq. Kallas EU-p nunanut allanut politikkiani pingaarutilimmik inissisimaffeqarpoq.
Trumpillu Danmarkimut Kalaallillu Nunaannut 2026-p aallartinnerani tatisineruniarneranik misiliinersoq angusaqarfiungaarunnanngilaq.
Politikkimik aningaasaqarnermik ph.d-iusoq aamma eqqarsaqatigiinni marlunni Washington D.C-mi Bruxellesimilu piusumi Peterson Institute for International Economicsimi ilisimatusartuuneq Jacob Funk Kirkegaard isumaqarpoq.
EU-mi nunat akitsuusersuinermut isumaqatigiissutaat pissutaavoq, tamatumalu kingunerisaanik Trumpip Danmarkimut Kalaallillu Nunaannullu akerliunera nunarsuarmi niuernikkut kattuffiit annersaannut kinguneqarsinnaanngorsinnaalerpoq.
Trumpip akitsuutitigut saassussinera
Donald Trumpip inuit attaveqaqatigiittarfianni, Truth Socialimi, arfininngormat akitsuusiiniarnini sioorasaarutigalugu saqqummiuppaa. Akitsuummik pillaatitut atuutilersitsisoqarnissaanik ilimasaaraluni. Nunat Nato-mut ilaasortat tassaasut Danmark, Norge, Sverige, Finland, Tyskland, Tuluit Nunaat, Holland Finlandilu eqqugaassapput.
Nunat arfineq-pingasut Kalaallit Nunaannut sakkutuunik aallartitsisut tamarmik USA-mut avammut tunisaqarnerminnut sapaammi februaarip aallaqqaataanit 10 procentimik akitsuuserneqartalissapput. Danskit illersornissaqarfiat "piffissap ilaani Issittumi Atlantikullu avannaani nunallu eqqaani sungiusartoqartarumaartoq, tassani nuna tamakkerlugu nunanilu tamalaani sungiusaqatigiittoqassasoq" tusagassiorfinnut nalunaaruteqarluni allappoq.
USA-llu Kalaallit Nunaat tiguanngippagu, juunip aallaqqaataaniit akitsuut 25 procentinut qaffanneqassaaq.
Nunarsuarmi aningaasarsiornerit annersaat
USA-mi nunarsuup inuisa 4 procentiinnaat najugaqaraluartut nuna nunarsuarmi aningaasaqarnerup tungaatigut pingaaruteqarluinnarpoq. 350 millionit missaanniittut USA-mi najugaqarput taamaasillunilu nunarsuarmi atuisunut annersaalluni.
Kalaallit Nunaata USA-mut 2024-mi avammut tunisai 33 millionit dollarit missaanniipput, tassa ukiumut 200 millionit koruunit missaanniillutik.
Sulisitsisut pisortaat Christian Keldsen paasissutissiivoq.
Kalaallit Nunaata avammut tunisai tamarmiunngitsut Danmark aqqusaarlugu USA-mut ingerlasartoq oqarpoq.
- Ilaat Canadakkoortarput, taannalu Trumpip akitsuuserniarlugu sioorasaanngilaa. Canada Trumpip allattorsimaffianiinngilaq.
- Danmark aqqusaarlugu tunisat kisimik eqqugaassapput, Christian Keldsen isumaqarpoq.
USA-mi tuniniaanissaq soqutiginarpoq, nioqqutissarpassuilli nunanut allanut sanilliullugit akikinnerusarput. Taamaattumik nunanut allanut tuniniaanissaq niuernikkut silatusaarnerusinnaavoq, Christian Keldsen oqarpoq.
Trumpip pillaalluni akitsuusersuinialersaarneranut tunngatillugu Sulisitsisuni pisortaq ima oqarpoq:
- Kalaallit Nunaannut pinnagu EU-mut NATO-mullu misileraagunarpoq. Kalaallit Nunaatalu avammut tunisaanut sunniuteqarnavianngilaq.
- Suliffinnik annaasaqarnikkut aningaasaliinernillu ernialersuinermi ajornartorsiuteqarlertussamik akitsuut tamanna aningaasaqarnitsinnut malunnaatilimmik sunniuteqarnavianngilaq.
- Europami nunat eqqugaasut qisuariarnerat torraaqaaq, aningaasaqarnikkullu nukittuumik USA-p tatisineranik akiuisinnaasunik akiuukkumasunillu tunuliaqutaqarpoq, Christian Keldsen oqarpoq.
Eqqaaneqareersutut Royal Greenland Amerika Avannarlermi 2024-mi milliardinik kaaviiaartitaqarpoq. Suliffeqarfissuaq raajanik qalipaajarneqanngitsunik saarullinnillu USA-mut tunisisarpoq.
