Aalisarneq pillugu inatsit 2025-mi atuutilermat, aalisarnermut teknikkikkut malittarisassat nutaat malillugit, sinerissap qanittuani aalisarsinnaanermut akuersissutillit kilisaammik killeqarfimmi 3 sømilinik ungasitsigisumi saarullinniarsinnaalerput.
Namminersorlutik Oqartussani Aalisarnermut Piniarnermullu Nakkutilliisoqarfik naapertorlugu angallatit pingasut periarfissaq tamanna 2026-mi atorpaat. Tamannali aalisartut kattuffiinit aalisarnermilu suliaqartunit, pingaartumik Nuup eqqaaniittunik, isornartorsiorneqarlunilu ernumassutigineqarpoq, taakkua isumaqarput taamaaliortoqartarnera sinerissap qanittuani saarullinniarnermut aserorsaataassasoq. Taamaattumik Naalakkersuisut maajip naanerani nalunaarutip tamatuma allanngortinneqarnissaanut tusarniaanermik aallartitsillutik nalunaarutigaat. Tusarniaanermut killigititaq juulip 13-iani naassaaq.
Aalisarneq pillugu inatsit 2025-mi atuutilermat, aalisarnermut teknikkikkut malittarisassat nutaat malillugit, sinerissap qanittuani aalisarsinnaanermut akuersissutillit kilisaammik killeqarfimmi 3 sømilinik ungasitsigisumi saarullinniarsinnaalerput.
Namminersorlutik Oqartussani Aalisarnermut Piniarnermullu Nakkutilliisoqarfik naapertorlugu angallatit pingasut periarfissaq tamanna 2026-mi atorpaat. Tamannali aalisartut kattuffiinit aalisarnermilu suliaqartunit, pingaartumik Nuup eqqaaniittunik, isornartorsiorneqarlunilu ernumassutigineqarpoq, taakkua isumaqarput taamaaliortoqartarnera sinerissap qanittuani saarullinniarnermut aserorsaataassasoq. Taamaattumik Naalakkersuisut maajip naanerani nalunaarutip tamatuma allanngortinneqarnissaanut tusarniaanermik aallartitsillutik nalunaarutigaat. Tusarniaanermut killigititaq juulip 13-iani naassaaq.
Sinerissami qanittumi, pingaartumik Nuup Kangerluani, kilisaasersorluni saarullinniarnissamut akuersissuteqarnermi unamminartut Naalakkersuisut ilisimagaat, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik tusagassiutitigut nalunaarummi ilisimatitsivoq. Taamaattumik naalakkersuisoqarfik naapertorlugu aalisarnermut teknikkikkut malittarisassat pillugit nalunaarummi kilisaasersorluni saarullinniarneq pillugu malittarisassat naleqqussarlugit aallartippaat.
Allannguutinut siunnersuutit
Tusarniaanermi akissutigineqartut tunngavigalugit siunnersuut naleqqussarsinnaajumallugu, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermi akissutigineqartut maanna suliarileruttorpai. Naalakkersuisoqarfilli nalunaarutip taaneqartup nutarternissaanut aamma siunnersuutinik suliaqareersimavoq. Tassani siunnersuutigineqarpoq sinerissap killinganiit 3 sømilit missaanni umiatsiaararsortut uuttortaanermi nalunaarsukkat naapertorlugit 24 meterinik imaluunniit 120 BT-nik takinerusunik angissusillit aalisarnissaat inerteqqutaassasoq. Sumiiffimmi tassani qassuserluni kilisaatinillu qaleralinniarneq, suluppaagarniarneq, qaleralinniarneq aamma saarullinniarneq inerteqquteqalernermi atuutilersinneqassapput. Aamma siunnersuutigineqarpoq killissarititap iluani qassuserluni kilisaasersorlunilu saarullinniarneq inerteqqutaalernissaa, angallatit angissusiat apeqqutaatinnagu.
Tamannali isumaqarpoq tunngaviup killinganiit taamaallaat 3 sømilit tikillugit, sinerissap qanittuani kilisaasersorluni saarullinniarnissaq suli periarfissaasoq. Kangerlunnili kilisaasersorluni aalisartoqarsinnaajunnaassaaq. Aamma siunnersuutigineqarpoq qassutinik 200 meterinik itinerusumi saarullinniarneq inerteqqutaalissasoq. Saarulliit qassutinik pisarineqartannginnissaat inerteqquteqarnerup qulakkiissavaa.
Naalakkersuisoqarfiup naatsorsuutigaa nalunaarummut allannguutissaq, Naalakkersuisunit aggustip qiteqqunnerani akuersissutigineqassasoq.
Aalisartut tusaaneqarput
Kilisaasersorluni saarullinniarneq killeqarfiup 3 sømilit iluanni inerteqquteqalerneratigut, Naalakkersuisunit aalisartut ernumassutaat tusaaneqarsimasut, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffianni siulittaasoq Pele Blytmann isumaqarpoq.
Aalisartut kangerlunni saarullinniarnermik kilisaatit atorneqarnissaat pillugu ernumassutaannut Naalakkersuisut tusarnaarsimasut, Pele Blytmann, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffianni, KNAPK-mi, siulittaasoq isumaqarpoq
Assi: KNAPK.
– Kangerluit iluanni saarullinniarnermi kilisaatit atorneqartarnissaat akerlerineqartoq, tusarniaanerup nalaani aalisarnermik ingerlatsisut tamarmik ersarissumik oqariartuuteqarput. Tamatuma kingorna KNAPK-mi Peter Borg aasap ingerlanerani pitsaasumik, ataatsimeeqatigivarput. Taamaattumik nalunaarutip allanngortinneqarnissaanut siunnersuut tunngavigalugu isumaqarpunga Naalakkersuisut kissaatigisatsinnut tusarnaarsimassasut, taanna oqarpoq.
KNAPK-p siulittaasua naapertorlugu aalisartut, ilaatigut kangerlunni bundgarnersortut, kilisaatinit annertuumik akornusersorneqarput.
Kangerlummi kilisaasersorluni saarullinniarneq aalisartunit ajornartorsiutigineqartoq pillugu saaffiginnissutit, Naalakkersuisunit qisuariarfigineqarnissaat pingaaruteqartoq, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminut Pilersornermullu Naalakkersuisoq Peter Borg isumaqarpoq
Sammisaq oqaluuserineqartoq
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap siulittaasua Bentiaraq Ottosen, Atassut, tusagassiutitigut nalunaarummi ilisimatitsivoq ataatsimiititaliaq kingullermik ataatsimiinnermini, kangerlunni kilisaasersorluni aalisarnerup ineriartornera saarullinniarnerlu immikkut sammisaralugu oqaluuserisarsimagaat.
– Aalisarluni inuussutissarsiummut aamma Kalaallit Nunaata imartaani uumassusillit aqunneqarnerat pingaaruteqarpoq, taamaattumillu ataatsimiititaliaq aalajangerpoq ineriartorneq qanimut malinnaaffiginiarlugu.
- Ataatsimiititaliap pingaartippaa siunissami aalisarnermik aqutsineq misilittakkanik piujuartitsisumillu aallaaveqartunik tunngaveqarnissaa.
– Aalisakkanik pisuussutinik aqutsinermi piujuartitsineq tunngaviusariaqarpoq, taamaalilluni akisussaassuseqarluni aalisarneq maannakkut kinguaariinnut siunissamilu kinguaassatsinnut iluaqutaasumik qulakkeerneqarsinnaalluni, Bentiaraq Ottosen Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq sinnerlugu oqarpoq.
Pinngortitamik soqutiginninnerup inuussutissarsiornermilu soqutigisat, sinerissap qanittuani aalisarnermut attuumassuteqartut, oqimaaqatigiissaarineqartariaqarnerat, Ataatsimiititaliap aamma pingaaruteqartutut isigaa.
Saarullittassiissutit tamarmiusut 2026-mi 23.015 tonsiupput.
