Kuannersuarni itigartitsinermut apeqquterpassuit akineqanngitsut

Siumut sinnerlugu Inatsisartunut ilaasortaq Lars Poulsen oqartussat Kuannersuarni ingerlatsinerat pillugu juulip qulingani §37 naapertorlugu Naalakkersuisunut apeqquteqarpoq. Apeqqutit maanna qaammatip aappaa avillugu qaangiuttoq suli akineqanngillat.

Naalakkersuisut Energy Transition Mineralsip suliffeqarfiutaata Greenland Mineralsip Kuannersuarni ujaasinissamut akuersissummik sivitsuisoqarnissaanik qinnuteqaataa sooq aamma suliamut inatsisinullu tunngatillugu sunik tunngavissaqarlutik itigartinniarlugu juunip 26-ani aalajangernersut apeqqutigineqarpoq. 

Itigartitsinermut pissutit assigiinngitsut

Naalakkersuisut naapertorlugit itigartitsissut „tassani misissuisoqarneratigut uranimut inatsit naapertorlugu piiarneqarsinnaasunik nassaartoqarsinnaannginnera“ tunngavigineqarpoq.

Itigartitsinermi Naalakkersuisut innuttaasunut Narsami aatsitassarsiorfimmik piviusunngortitsinissamik kissaateqartunut tusarnaarsimasut, aamma "Peqatigisaanillu innuttaasut – minnerunngitsumik Kujataani – ukiuni amerlasuuni erseqqissumik isummaminnik takutitsisimasut tusarnaarpavut. Nunatta aqqut toqqagaa attapparput" allappoq.

Taamanikkut pisortap Daniel Mamadou-p paasissutissat 2025-meersut naapertorlugit tassani uranitalinnik 100 ppm-inik akuerineqarsinnaasumik annerusumik akuersissutigineqartumi saffiugassanik qaqutigoortunik piiaasoqarsinnaasoq suliffeqarfiup naalakkersuisoqarfik ilisimatissimammagu, suliniummut itigartitsineq suliaq tunngavinagu politikkikkut tunngaveqarnerarpaa.

Suliffeqarfiup juunip 12-ani tusagassiutitigut nalunaarutaani ima allassimavoq: „Nunap qaavani aatsitassanik qaqutigoortunik annertuunik uranimik 100 ppm-it ataallugit akulinnik 2025-mi misissuinermi nassaarneq angusaq qiimmaallannarpoq — ujarassiuuttalu Kuannersuarni akuersissummik piginnittup eqqaani sumiiffiit siornatigut misissorneqarsimanngitsut nalilersorpaat.“

Nassaat uranimut inatsimmut naapertuuttut

Akuersissutigineqartup iluani aatsitassarsiorfiit nutaat – ilaatigut 1.800 meterisut takitigisut – agguaqatigiissillugu uranitaqarnerannik killigititaq uranimut inatsimmi 100 ppm-init appasinnerusumik nassaartoqarsimasoq ingerlatseqatigiiffiup 2025-mut misissuinissamut pilersaarutaani nalunaarutigineqartoq Naalakkersuisut ilisimaneraat Lars Poulsenip ilaatigut paaserusuppaa.

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut aalajangiinerminni, uranimut inatsimmut naapertuuttumik aatsitassarsiorfimmik nassaartoqarsinnaannginnera tunngavilersuutigimmassuk, paasisat piviusut taakku qanoq nalilersorneqarlutillu oqimaaqatigiissaarineqarsimanersut apeqqutigineqarpoq.

Sooq ingerlatseqatigiiffik inaarutaasumik aalajangiitinnani aatsitassanik akoqarneranik nalunaarusiaq 100 ppm ataallugu uppernarsarniarlugu 2026-mi qillerinernik pilersaarutiminik naammassinninnissamut periarfissinneqarsimannginnersoq Lars Poulsenip aamma tupigusuutigaa.

Akinissamut piffissakinneq

Aammattaaq qinnuteqaat qaammatini qulingiluangajanni suliarineqareersoq, aalajangiisoqartinnagu ujarassiuutut misissuinerit arlallit akinissaannut nalunaaquttap-akunneri 48-innaat piffissaqarfitinneqarnerat Lars Poulsenip oqaatigaa – tamannalu ingerlatseqatigiiffimmit aamma isornartorsiorneqarpoq.

Greenland Mineralsip 2025-mi suli akuersissummik piginnittup pisussaaffimminik naammassinnittariaqarnera tunngavilersuutigalugu misissuinissamut pisussaaffimmik unitsitsinissamik siunnersuutaata eqqartuussivimmi suliarineqarnerani oqartussat itigartissimagaat ilumoornersoq Lars Poulsen aamma aperivoq.

Politikkikkut akisussaaffik

Aatsitassanut politikkikkut akisussaasut marluk – naalakkersuisuusimasoq Naaja H. Nathanielsen maannalu naalakkersuisutut atorfilik Mute B. Egede – ingerlatseqatigiiffiup itigartinneqarnissaanut aalajangiinermut akuliunneqarsimanersut, imaluunniit tamanna naalakkersuisoqarfimmi avatangiisinullu aqutsisoqarfimmi aatsitassanut tunngasuni allaffissornermiinnaq suliarineqarsimanersoq Lars Poulsenip aamma apeqqutigaa.

Aamma 2021-mi ukiakkut uranimut inerteqquteqalerseqqinnissamik aalajangiinerup, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut 2023-mi atuutilersinneqarnissaanik kissaateqartup, qanoq ingerlasimaneranik qulaajaaneq kiisalu itigartitsinerup Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut sunniutai annertunerusut pillugit apeqquteqarpoq.

"Aalajangiinerup Kalaallit Nunaat nunatut nunanit allaneersunut aningaasaliisartunut aningaasaliiffissatut nalorninartutut isikkoqalersissinnaaneranik aarlerinaat eqqarsaatigalugit, aalajangiinerup suliffeqarfinnut allanut nunap immikkoortuani misissueqqinniartunut imaluunniit aningaasaliinissamik eqqarsaatiginnittunut nassiussaa Naalakkersuisut qanoq nalilerpaat?"

Aaqqiissutissaq

Aatsitassarsiorneq suli pingaarnerutinneqanngippat Naalakkersuisut nunap aningaasatigut isertitai sumit pissanersut naatsorsuutigineraat, aamma suliniutip ingerlateqqinnginnerani aningaasaqarnikkut qanoq akeqarsinnaanersoq Naalakkersuisut ilaatigut suliffissat annaaneqartut, avammut tuniniaanermi isertitassat annaaneqartut aamma najukkami pilersuisunut periarfissat annaaneqartut misissorsimaneraat misissoqqissaarusunneraat Lars Poulsenip paaserusuppaa. Kuannersuillu pillugu aaqqiissuteqarnissamut periarfissaqarnersoq aamma paaserusuppaa.

“Naalakkersuisut Energy Transition Minerals-imik oqaloqatigiinnissamut piareersimava Kuannersuit pillugu suliniummut tunngatillugu isumaqatigiissutaasinnaasumik nassaarniarluni, akuersissummilli tamakkiisumik atorunnaarsitsinermik inerniliinissaq pinnagu? Lars Poulsen aperivoq.

Sermitsiap aatsitassanut naalakkersuisoqarfik oqaloqatigaa, tassanilu Lars Poulsenip §37 naapertorlugu apeqqutaa maanna akiniarneqartoq sapaatillu akunnerata tulliani akissutissarsineqarsinnaasoq oqaatigineqarpoq.