Qillerinermut atortut Nunatsinnukaanneqalersut

Greenland Energy Company aamma 80 Mile Nunap Qeqqani uuliamik ujaasillutik qillerinissaminnut attaveqaasersuutitigut piareersarput, naak atortunik nunamut usingiarnissaminnut imaluunniit qillerinernik aallartitsinissaminnut akuersissummik suli peqaratik. Naalakkersuisoqarfiup pisortaata erseqqissarpaa suliffeqarfiit oqartussat piumasaqaataannik, atugassarititaannik il.il. malinninngippata akuersissutitik annaasinnaagaat.

Canadamiut suliffeqarfiutaat Stampede Drilling Amerikamiut suliffeqarfiutaannik Greenland Energy Companymik Tuluillu suliffeqarfiutaannik 80-imik Nunap Qeqqani uuliasiornermi teknikikkut ilisimasalinnik sulisussanillu isumaginninnissaminik isumaqatigiissuteqarsimavoq. Aatsitassarsiortitseqatigiiffiup Linkedin-imi quppernermini qillerutip angallattakkap Nunatsinnukaanneqartussap assinga ikkuteqqammerpaa.

Assi: Stampede Drilling Linkedin

Trine Juncher Jørgensen Trine Juncher Jørgensen Tusagassiortoq / tusagassiortoq

Saqqummersinneqarpoq 28. Juuli 2026 - 08:01

Canadamiut assartuinikkut suliffeqarfiutaat Stampede Drilling Linkedin-imi quppernermini "Greenland Bound"-imik qulequtalimmik, ima nutserneqarsinnaasumik "Kalaallit Nunaannut siunniussaqarneq", qillerutip angallattakkap assingata ataani allappoq, "suut tamarmik inissinneqarnissaat piareersarluarnissaallu tamaviaarluni sulissutigineqartoq".

Ingerlatseqatigiiffik Amerikamiut suliffeqarfiutaannut Greenland Energy Companymut Tuluillu suliffeqarfiutaannut 80 Mile-imut Nunap Qeqqani uuliamik ujaasinermi teknikikkut ilisimasalinnik sulisunillu isumaginninnissamut ukiuni tallimani atuuttussamik isumaqatigiissuteqarpoq. Uuliamik ujaasilluni qillerinerit oktobarimi sapaatip akunnerini siullerni marlunni ingerlanneqarnissaat pilersaarutaavoq. Greenland Energy Company-mit siusinnerusukkut nalunaarutigineqarpoq qillerut angallattagaq suliassatut pilersaaruteqarfiusumut septembarimi Montreal, Nuuk Islandilu aqqusaarlugit apuuffissaminut assartorneqarumaartoq.

Ussassaarut

Nunaqavissut ernummatiginnittut

Ittoqqortoormiini, uuliamik ujaasinissamut akuersissuteqarfigineqartup eqqaaniittumi, uuliamik ujaasinissamik pilersaarut akerleralugu juulip 13-ianni akerliussutsimik takutitsisoqarmat, illoqarfimmi innuttaasut 325-usut pingajoqarterutaasa missaat peqataapput. Taakku saniatigut Tasiilami, Nuummi, Qaqortumi, Nanortalimmi aamma Narsami tapersersuilluni akerliussutsimik aamma takutitsisoqarpoq.

Aatsitassanut naalakkersuisoq Múte B. Egede akerliussutsimik takutitsinerit aqaguanni Facebookimi allappoq, innuttaasut amerlasuut, minnerunngitsumik Ittoqqortoormiiniittut ernummateqarnerat paasilluarsinnaallugu. Aammattaaq suliniut pillugu suli aalajangiisoqarsimanngitsoq erseqqissarpaa: „Suliassaq suliarineqarpat tamanna eqqortumik, ammasumik innuttaasunillu, najukkami inuiaqatigiinnit pinngortitamillu ataqqinnittumik pissaaq“.

Sumulluunniit akuersissuteqartoqanngitsoq

Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmi pisortap Jørgen Hammeken-Holmip nassuiaatigaa, sumulluunniit suli akuersissuteqartoqanngitsoq, allaat atortussanik nunamut usingiarnissamut.

Foto: Trine Juncher Jørgensen — – Illuatungitsinnit tatineqarneq sungiusimavarput. Tamanna uatsinnut sunniuteqarneq ajorpoq. Aamma oqartussaasunut akerliusumik iliornialernissaat ernumaginngilara. Unioqqutitsilluni suliniuteqarnerit unitsinnissaannut periarfissaqarluarpugut, aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq.

– Atortussanik Pituffimmut usingiarnissamut qanganitsamik akuersissutaateqarput, tamannali atorunnaareerluni, Jørgen Hammeken-Holm Sermitsiamut oqarpoq.

Taamaakkaluartoq Naalakkersuisoqarfimmi pisortap, ingerlatseqatigiiffiup misiliilluni qillerinerit marluk pilersaarutigineqartut piareersarnissaat aallartissimammagu pissusissamisoorsoraa.

- Suliassaq annertuvoq, sumiiffimmimi kikissamik qinnilimmik puigugaqarsimagaanni imaaliallaannaartumik pissarsiffiusinnaanngitsumi qillerisoqartussaammat, oqarpoq erseqqissarlugulu ingerlatseqatigiiffik sumiiffimmut umiarsuarnik qassiunilluunniit piareersaallunilu ingerlaartitsisinnaasoq, nunamulli tulannginnissaat taamaallaat piumasaqaataasoq.

Oqartussaasut tatineqarneq sungiusimagaat

Ingerlatseqatigiiffiup eqarfiup oqartussanit akuerineqarani atortussaminik nunamut usingiarnissaa qillerinernillu aallartitsinissaa, inoqatinut attaveqaqatigiittarfinni aamma Ittoqqortoormiini innuttaasut akornanni ernummatigineqarpoq. Naalakkersuisoqarfimmili pisortap tamanna ernumanartoqartinngilaa.

– Illuatungerisatsinnit tatineqarneq sungiusimavarput. Tamanna uatsinnut sunniuteqarneq ajorpoq. Aamma oqartussaasut oqaasii malinnagit iliuuseqarsinnaanissaat ernumaginngilara. Inatsisinik unioqqutitsilluni ingerlatsinerup unitsinnissaanut periarfissaqarluarpugut. Naggataatigut oqartussat piumasaqaataat, atugassarititaat il.il. malinngippatigik akuersissumminnik annaasaqarsinnaapput, Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
Qaammammut kr. 59.00
Ukiumut kr. 650.00

ATUISUNNGORIT

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.