Ukioq manna saarullinniat amerlanerusut

Ukioq manna sinerissami saarulleqassuseq sumiiffimmiit sumiiffimmut assigiinngiiaarpoq. Kisiannili saarullinnik tunisinermi akigitinneqartup ukiut siuliinut qaffasinnerunera saarullinniat amerlanerunerannik kinguneqartoq, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat, KNAPK, Tapertaralugu Aalisartartut Piniartartullu Kattuffiat, TAPK, paasissutissiipput. Aammattaaq saarullinnik tunisineq tunisassiornerlu ukioq manna siornamut naleqqiullugu malunnaatilimmik qaffariaateqartoq, aalisakkerivinniit oqaatigineqarpoq.

Akit qaffasissut

Saarulliit akii sumiiffimmiit sumiiffimmut assigiinngiiaarput. Assersuutigalugu Royal Greenlandip Narsami aalisakkeriviani, saarulliit niaqoqanngitsut kiilumut 20,71 koruuneqarput, niaqulillu 16,15 koruuneqarlutik. Kisiannili assersuutigalugu Qeqertarsuarmi Royal Greenlandip aalisakkeriviani saarulliit aalisaammik, ningittakkanik, bundgarninillu pisat niaquerlugit kiilumut 25,06 koruuneqarput. Taamaattumik ukioq manna saarullinniarneq imminnut akilersinnaalluartoq KNAPK-mit TAPK-miillu oqaatigineqarpoq.

Avannaani saarullinniat amerlanerusut

Avannaani sumiiffinni amerlasuuni aasaq manna saarullinniarneq annertuumik ingerlanneqarpoq. Ilulissani aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasup, Peter Frederik Olsenip oqarnera naapertorlugu, peqatigiiffiup ilaasortai amerlasuut aasaq manna saarullinniarput.

- Qalerallit akuttusiallaqqaneranni saarullinniarneq annertuumik ingerlanneqarpoq, tamatumunngalu akit siornatigumut naleqqiullugu qaffasinnerunerannik ilaatigut pissuteqarpoq, oqarpoq.

Piffissamili tulliuttumi qalerallit takkusimaarnerulernissaat ilimanartoq, aalisartullu amerlanerit qaleralinniarnermut saakkumaartut, Peter Frederik Olsenip naatsorsuutigaa.

Kangaatsiami nunaqarfiinilu aalisarneq pingaarnertut inuussutissarsiutaavoq, kisiannili aasaq manna saarulliit takkusimaarpallaanngitsut, Kangaatsiami aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasoq, Nikolaj Steenholdt oqarpoq. Ukiariartornerani saarulliit takkusimaarnerulertartut, taamanikkussamullu aalisarnerup pitsaanerulernissaa, taassuma naatsorsuutigaa.

Kujataani saarullinniarneq annikinnerusoq

Kalaallit Nunaata kitaata qeqqani avannaanilu saarullinniarneq ingerlalluartoq, akerlianik kujataani saarullinniarneq piffissami matumani annikinneruvoq. Taamaakkaluartoq Qaqortumi Arctic Prime Fisheries ApS-ip aalisakkeriviani saarullinnik tunisineq naammaginartutut nalilerneqarpoq. Aalisakkerivimmi saarullik kiilumut 16 koruuneqarpoq, saarulliillu saniatigut suluppaakkat qeeqqallu aamma tunisaapput.

Ole Jørgen Davidsen Narsami aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasuuvoq aammalu KNAPK-mi siulersuisunut ilaasortaalluni. Taassuma oqarnera naapertorlugu upernaap aasallu ingerlanerani saarulleqarluaraluartoq, piffissami kingullermi saarulliit tammakarsimaarput. Ukioq manna saarulliit akiisa qaffasinnerunerat, saarullinniat amerlanerunerannik kinguneqartoq, taassuma oqaatigaa.

- Nuna tamakkerlugu saarullinniarneq ukioq manna ukiut siuliinut naleqqiullugu annertuneruvoq.

- Saarulliit avataaneersut kujataani sinerissap qanittuanut apuussimapput, taamaattumik Ilaasortagut tamangajammik saarullinniarput, taanna oqarpoq. 

Kujataani sumiiffinni amerlasuuni maannakkut saarulliit tammakaqqasut, Nanortalimmi aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasoq, Thor Eugenius aamma oqarpoq. Saarulliit akiisa kujataani avannaanut naleqqiullugit appasinnerusarnerat, taassuma siornatigut isornartorsiortarpaa.

Tunisat amerlanerulertut

Ukioq manna Ilulissani Halibut Greenland ApS-imut tunisat amerleriarsimasut, suliffeqarfiup pisortaa Erik Siverthsen oqarpoq.

- Siorna ukiup taamaalinerani saarulliit 600 tonsit missaanniittut Ilulissani Halibut Greenlandimut tulaanneqarsimapput. Ukiorli manna saarulliit akigissaarnerunerat peqqutaalluni saarullinniat amerlanerupput, taamaammat ukioq manna piffissap taamaalinerani 800 tonsit missaat uagutsinnut tulaanneqarsimapput, pisortaq oqarpoq. 

Halibut Greenland aalisakkanik nalittorsaanermik suliaqarpoq, ukiorlu manna siullermeerluni saarulliit iluitsuutillugit erlaavii niaqualu atatillugit, tigoorarneqarput. Taamaalilluni saarulliit tingui, aqajarui suaalu aamma tunisassiarineqarput.

Ukioq manna Barentshavimi saarullittassat ikinnerunerunerat, Kalaallit Nunaani saarulliit akiisa qaffasinnerunerannik annertunerusumik peqquteqartoq, Erik Siverthsenip oqaatigaa. 

Tapertaralugu aalisartut pisaqarluartartut

Ukioq manna sinerissap qanittuanut saarullinnit pisassiissutigineqartuniit 23.000 tonsit missaanniittuniit, 1.800 tonsit tapertaralugu aalisartartunut pisassiissutigineqarput. Periarfissarlu tamanna atorluarneqartoq, TAPK-mi siulittaasoq William Kriegel oqarpoq.

-             Saarulliit akii ukiorpassuarni aatsaat taamak qaffasitsigipput aammalu saarulleqarluarpoq, taamaammat Nuummi tapertaralugu aalisartartut saarullinniat arlaqarput.

-             Kisiannili aalisakkeriviit malinnaasinnaajunnaaraangata, tapertaralugu aalisartartut tunisisinnaanerat mattunneqartarpoq, tamannalu soorunami ajuusaarnarpoq, taanna oqarpoq.

Tapertaralugu aalisartartut piniartartullu puisit amiinik tuniseqqusaanngillat, tunisisinnaatitaalernissaallu TAPK-mit aamma anguniarneqarpoq.