Aalisartut piniartullu
kattuffiat, KNAPK, 1200-t missaannik ilaasortalik aningaasatigut
ajornartorsiungaatsiarpoq.
Nuna tamakkerlugu aalisartut
piniartullu kattuffiani ilaasortat akiliutaat annikippallaarmata
nalinginnaasumik ingerlanniarnera ataqatigiissikkuminaappoq.
KNAPK-p ukiut
naatsorsuusiorfiusut sisamat tulleriit
amigartooruteqarfigineqarnerat, isertitat annikippallaarnerat,
aningaasartuutit matussusernissaannut unammilligassaavoq. Kattuffiup
ukiorpassuarni aningaasartuuteqangaatsiareerluni aningaasatigut
ingerlalluarsinnaanera unammillernarpoq.
Ukiut
naatsorsuusiorfiusut
sisamat ingerlaneranni,
2021-miit 2024-mut, KNAPK-p amigartoorutai
katillugit 4,9 millionit
koruuninut amerlisimapput.
2024-mi akileraarutit
ilanngaatigereerlugit 705.000 koruuninik amigartooruteqarpoq, ukiup
siuliani 1,1 millionit koruuninik amigartooruteqartoqarluni. 2020
millionit koruuninik sinneqartooruteqartoqarpoq.
Tamanna ukiumut naatsorsuutini
2020,
2021, 2022,
2023
aamma
2024-mi
missingersuutiniillu Sermitsiap pissarsiarisimasaanit
takuneqarsinnaavoq.
Aningaasat tigoriaannaat
annikitsut
KNAPK-p 2020-miilli aningaasaatai
ikiliartupiloorsimapput. Taamanikkut 2,6 millionit koruuniupput,
2024-milu 46.000 koruuniinnanngorsimallutik.
Kattuffik 265.000 koruuninik
akileraartarnermut aqutsisoqarfimmut siorna akiitsoqartoq
naatsorsuutini takuneqarsinnaavoq.
KNAPK-p nammineq aningaasaatai
2020-mi 5,7 millionit koruuniugaluartut 2024-mi 808.000 koruuninut
apparsimapput. Taamaattumik aalisartut piniartullu kattuffiata
aningaasaatai appariagaatsiarsimapput.
- KNAPK ukiuni
naatsorsuusiorfiusuni sisamani kingullerni 4,9 millionit koruuninik
amigartooruteqarpoq.
-
Aningaasatigut ajornartorsiortuarnerp kattuffiup siunissami
aningaasatigut ajornartuulersinnaaneranik isikkoqalersitsivoq,
KNAPK-llu siunissami ingerlaqqinnissaanut
nalorninartorsiortitsinerulerluni, aalisarnermik
inuussutissarsiuteqartup kinaassutsiminik isertuussisup Sermitsiamut
oqaatigaa.
Nammineq
piginneqatigiiffiutiminut akiitsulik
Sulisunut
tallimanut akissarsiat ukiumut 3,5 millionit koruunit missaat
atorneqartartut eqqarsaatigissagaanni KNAPK-p aningaasaqarniarneranik
amigartooruteqarnermut ajornerulersitsisutut takussutissiisoq,
kinaassutsiminik isertuussisoq oqarpoq.
Siornalu
naatsorsuutit KNAPK 2024-p naanerani nammineq
piginneqataaffigisaminut 1,5 millionit koruunit missaannik
akiitsoqalersimasoq takutippaat.
- Piginneqatigiit iluanni
aningaasanik akiitsoqartoqalernera maleruagassanik unioqqutitsilluni
piginnittumut aningaasanik taarsigassiisoqarsimaneratut
nalilerneqarsinnaavoq. Aningaasat qanoq taarsigassiissutaasimanersut
qanorlu suliap ingerlasimanera apeqqutaalluni, naggataatigullu
siulersuisuit akisussaasutut inissinneqarsinnaallutik, kinaassutsimik
isertuussisoq erseqqissaavoq.
KNAPK
naatsorsuutinik saqqummiussineq ajortoq 2024-mi naatsorsuutit
Sermitsiamut aamma tunniukkumanngilai.
Kukkunersiuisut
apeqqusiisut
Kukkunersiuisut
2024-mi naatsorsuutini maluginiagaqarlutik KNAPK-p aningaasaqarnikkut
ingerlatsiinnarsinnaanera apeqquserpaat. Kattuffilli matunani
ingerlaannarsinnaalluni.
KNAPK
ukiup siuliani malunnaatilimmik amigartooruteqarnera naatsorsuutip
itisilerneqarnerani eqqaaneqarpoq, tamannalu kukkunersuisunit
ernumalersitsivoq.
Kattuffiup
tunngaviusumik aningaasaqarnikkut imminut nammassinnaalernissaa
qulakkeerumallugu KNAPK-mi aqutsisut siumut ingerlariaqqinnissamut
maanna pilersaarusiorput.
Taamatuttaaq
2023-mi nalunaartoqarpoq.
Kapisilinnut
aningaasaateqarfimmit 9,5 millionit koruunit annaagaat
Kapisillit
pillugit kattuffiit NASF-ip ASF-illu tapiissuteqannginnerat 2021-miit
2024-mut amigartoornermut ilaatigut pissutaavoq.
KNAPK-p
pisortaata Vittus Qujaukitsup ilaasortanut siulersuisunullu ukioq
manna novembarip aallartinnerani allagaani, Sermitsiamit
atuarneqarsimasumi, atuarneqarsinnaavoq.
Nunatsinni
Eqqartuussivimmi KNAPK-p aningaasaateqarfinnut marlunnut, tassa
Amerikami The North Atlantic Salmon Fundimut (NASF) Islandimilu
Atlantic Salmon Federationimut (ASF), 9,5 millionit koruuninik
akiligassiineranut piumasaqaataa ukioq manna oktobarip 28-ani
itigartitsissutigineqarpoq.
Kattuffiit
taakkua marluk Atlantikup avannaani kapisilinnik illersuinissartik
siunertaraat.
NASF-ip
ASF-illu 2018-imi isumaqatigiissut unioqqutillugu piffissami 2020-mit
2024-mut 9,5 millionit koruunit aningaasaateqarfimmut
akiliisarsimannginnerat eqqartuussivilersuussinermut tunngaviuvoq.
Kalaallit aalisartut piniartullu iluaqutissaannik NASF aamma ASF
ukiuni arlalinni kapisilinnut aningaasaateqarfimmut
akiliuteqartarnissaat isumaqatigiissutaanikuuvoq.
Isumaqatigiissummi
KNAPK-p kapisillit amerlassusaannik ikiliartortitsinnginnissaq
anguniarlugu assigiinngitsuni pisussaatitaaffilernissaq
akuerinikuullugu. NASF aamma ASF KNAPK-mut millionilinnik
taarsiissanngitsoq eqqartuussivimmi aalajangerneqarpoq.
KNAPK-p
2023-mi 1,1 millionit koruuninik amigartooruteqarnera The North
Atlantic Salmon Fundimik aamma The Atlantic Salmon Federationimik
suleqateqarnermi isumaqatigiissummit isertitaqarpallaannginnermut
attuumassuteqarluinnarpoq.
Kattuffik
ukiuni taakkunani aningaasanik naatsorsuutigisaraluaminik
isertitaqanngitsoorpoq.
-
Amigartooruteqartuarneq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu
attanneqarsinnaanngilaq, KNAPK-p aqutsisui 2023-mut naatsorsuutinut
missingiummi allapput.
Immikkoortortaqarfiit
eqqugaapput
KNAPK 2025-p naanerani
amigartooruteqarnissaa naatsorsuutigineqartoq, KNAPK-mi pisortaq
Vittus Qujaukitsoq tunuliaqutaasunut allakkamini allappoq.
Taamaattumik
KNAPK-p immikkoortortaqarfiisa allaffeqarfiinut procenteerutit
ilaannaat agguaanneqassallutik.
-
Novembarip 12-iani 2025-mi immikkoortortaqarfinnut
nalunaarutigineqassaaq qanoq annertutigisumik procenteerutit
utertinneqassanersut.
-
Tassani akissaqassuseq apeqqutaatillugu 40-50 procentit missaannik
akiliuteqarnissaq naatsorsuutigineqassaaq.
Kapisilinnut
aningaasaateqarfiit akiliinngitsoornerat amigartooruteqarnermut
pissutaaginnanngilaq. KNAPK-p aalisartunut piniartunullu
siunnersuisarfik, Konfifa pillugu Namminersorlutik Oqartussanik
kiffartuussinissamik isumaqatigiissut, taamanikkut aalisartut
piniartullu kattuffiannut isertitaqarluarfiusimasoq, 2023-mi juulimi
annaavaa. Konfifa AAPISI-mik kingorna ateqalerpoq.
Vittus
Qujaukitsup tunuliaqutanut allakkamini siunnersortitut sullissinermit
isertitat annaaneqarnerat aamma eqqaavaa:
-
Pissutsit allarpassuit taakkartorneqarsinnaapput. Ilaatigut 2025-mi
septembar/oktobarimi ataatsimeersuarneq ingerlanneqarpoq. Ukiuni
siuliini amigartoornermut AAPISI-p annaaneqarnera.
Sukaterisoqartariaqartoq
KNAPK-p
Nuummi qullersaqarfiani allaffissornermi aningaasartuutit
sukaterneqareernerata kingorna sukatereqqittoqassappat kattuffiup
sunniutigisinnaasai killeqalissasut, Vittus Qujaukitsoq naliliivoq.
Siulersuisut
2026-mi sipaarniuteqartariaqarnersoq 2025-p naannginnerani
nalilersussagaat, allakkamini allappoq.
-
Taamaasilluta novembarip 12-ani uterfigineqarumaarpusi
procenteerutinut qanoq annertutigisumik utertoortoqarnissaa pillugu.
-
Neriuppugut paasinnilluarumaartusi, Vittus Qujaukitsoq
immikkoortortaqarfinnut, siulersuisunut KNAPK-milu ilaasortanut
nalunaarummini taama allappoq.
