Aaqqissuusseqqinnerit kinguneqarluanngikkaangata

Steven Arnfjordip atuakkiaa Kalaallit Nunaanni isumaginninnermut politikki – Issittumi inuiaqatigiit atugarissaarfiusut pilersinneqarnerat, Kalaallit Nunaanni ukiuni hunnorujuni kingullerni isumaginninnermut politikip ineriartorsimaneranik sukumiisumik nassuiaalluarpoq – ingammik ukiuni qulikkuutaani kingullerni aaqqissuusseqqinnerit periusissiallu sammillugit.

Tamatumani sammineqarlutik, meeqqat inuusuttuaqqallu, utoqqaat, innarluutillit, angerlarsimaffeqanngitsut aamma sivisuumik suliffissaaleqisunut tunngasut.

Politikikkut anguniakkat inuiaqatigiinnilu piviusut imminnut assigiinnginnerujussuat erseqqippoq. Atuakkiortup oqaatigaa, Namminersorlutik Oqartussat piffissap ilaani 71-inik (angisuunik!) periusissiorsimasut, taakkualu ilarpaalui isumaginninnermut tunngallutik. Tamakku saniatigut Naalagaaffiit Peqatigiit pisinnaatitaaffinnut tunngasunik aalajangersagaat aamma pitsanngorsaasoqarnissaanik politikikkut oqallittoqartuarluni.

Namminersorlutik Oqartussat iliuuseqarluaraluartut isumaginninnikkut ajornartorsiutit annertujuaannarput. Kisitsisit ilisimavavut – taakku ersarilluinnartumik paasissutissiipput. Piumassuseqarnerup iliuuseqarnerullu akornanni ungasissuseq tamannarpiaq Arnfjordip sammivaa.

Inatsisit akuersissutigineqareerneranni piviusunngortinniartarnerisa misissuiffigeqqissaarneqarnerat, atuakkap ingammik nakooqqutigaa. Inatsisartunit inatsisiliarineqartussat akuersissutigineqareeraangata, Naalakkersuisoqarfiillu nalunaarutinik ilitsersuutissanillu suliaqareeraangata, taava pisussat ajornarnersaat aallartittarpoq: kommunini atuutilersinniarneqarnissaat. Taamaalinerani suliassat ilungersunartut pilersarput.

Kommunimi pisortap ima aperinera ajornartorsiummik eqqorluartumik paasinninnermut erseqqissaataavoq: „Angerlarsimaffeqanngitsunut periusissiaq maanna takkuppoq, qanorli iliorluta atuutilersissavarput? Ajornartorsiut erseqqissumik oqaatigineqarpoq. Periusissiarineqartussanik akuersissuteqartoqartarpoq – taakkuali piviusunngortinniarnerat kinguaattoorfiusarluni.

Ajornartorsiut tamanna erseqqissarniarlugu, Arnfjordip Amerikami politikimik ilisimatooq Michael Lipsky taassumalu innuttaasunik sallersaallutik sullissisut tassaasut – isumaginninnermi siunnersortit, perorsaasut, ilinniartitsisut peqqissaasullu – inatsisit innuttaasunut atuutilersinneqarnissaannut sallersaasut assersuutigai.

Atuagaq taanna iluaqutigalugu paasisinnaavarput, Kalaallit Nunaanni aaqqissuusseqqinnerit amerlasuut ingerlariaqqinnissaminni sooq iluatsinngitsoortarnersut.

Lipskyp erseqqissagaa paatsuugassaanngilaq: Iluarsaaqqinneq piviusumi atorsinnaagaangami aatsaat iluatsinneqartarpoq.

Allaffissornermi aqutsinermik Ilisimatusarfimmi siornatigut ilinniartitsisuugama, inuiaqatigiinni pisortat suliffeqarfippassuaqarfiusuni Ilisimatusarfimmi allaffissornikkut aqutsinermut tunngasunik ilinniartitsinerup nukittunerusimannginnera tupigusuutigisaqaara.

Taamaattumik atuakkami Arnfjordip saqqummersitaani isumaginninnerup iluani ingerlatsinermilu ilisimatusarnerup akuutinneqarnissaa qanoq pingaaruteqartigisoq erseqqissarneqarpoq. Inuiaqatigiinni atugarissaarnermik ingerlatsinerup nukittorsarneqarnissaa kissaatigigaanni, tamanna aallartiffigissallugu piukkunnarluartuuvoq – immaqalu ilimanaateqarnersaalluni. Lipskyp ilisimatusarnera ingerlateqqillugu – naliliisutut – ajornartorsiut pisarnertut taamaannersoq/taamaattussaanersoq oqallisigineqarsinnaavoq. Politikerit inuiaqatigiit qanoq ittuusariaqarnerannik oqaaseqakkajuttarput, piviusulli malinneqarneranni ajornartorsiuteqalersarluni. Inatsisit kommunini pissutsit piviusut tunngaviginagit pitsaanerpaamik isummersornermit ilusilersorneqaraangata piviusunngortikkuminaatsinneqartarput.

Pisoqaanerusoq assersuutigineqarsinnaasoq tassaavoq “Atuarfitsialak”, 2002-meersoq. Iluarsaaqqinnermi anguniakkat piviusunngortinneqarsinnaassappata atuarfiit illutaat annertusineqarujussuartussaagaluartut tamanna pinngimmat, pisunut assersuutissaalluarpoq. Inatsisip pineqartup akuersissutigineqarneranit ukiut 20-t sinnerlugit qaangiunneranni anguniakkat tamakkerlugit anguneqarsimanngillat.

Atuagaq aamma sanngiiffeqarpoq (ikittunnguanik). Inerniliussat arlalinni siumut oqaatigineqarsinnaasutut isikkoqarput. Ataatsimoorneq periaatsitut kissaatiginartutut saqqummiunneqarpat inuillu ataasiakkaat pineqarnerat ajornartorsiutitut saqqummiunneqaraangata, sukumiinerusumik misissueqqissaarnissaq amigaataasarpoq. Naliliineq tamanna immaqa ilumoorsinnaavoq, atuartussalli erseqqissumik tunngavilersuisoqarnera misilittakkatigullu uppernarsaatinik tunngaveqartoqarnera iluaqutigisimasinnaagaluarpaa.

Tamakku tamaasa eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaanni isumaginninnermut politikki – Issittumi inuiaqatigiit atugarissaarfiusut pilersinneqarnissaannut atuagaq pingaaruteqartoq piffissaalluartukkut saqqummersinneqartoq oqartoqarsinnaavoq. Atuakkami tamatumani atuutsitsilersarneq ajornakusoortoq sammineqarpoq, aamma erseqqissarneqarluni aaqqissuussaasumik nalilersuisoqartariaqartoq, tassa iluarsaaqqinnerit sunniuteqarluassappata. Atuagaq taamaalilluni Nunatsinni isumaginninnikkut oqallinnermut annertuumik tapersiivoq – minnerunngitsumik pineqartut eqqumaffigiuarmagit: innuttaasut atugarliornerpaat.

Steven Arnfjord: Kalaallit Nunaanni isumaginninnermut politikki – Issittumi inuiaqatigiit atugarissaarfiusut pilersinneqarnerat. Quppernerit 268-it, U press.