Christianshavns Torvimi ukiaanerani ualikkut.
Sikkilertut
sukkaqalutik saneqquttarput, meeraaqqanut aneerussissutit kaassuarneqarlutik
saneqquttarlutik, metrollu isaariaata saavani bronzemik qiperukkat, tassa angut
kalaaleq qaannami sinaani nikorfasoq, taassumalu saavaniittut arnat sisamat:
ataaseq puisimik pilattoq, ataaseq aalisakkamik uullisoq, ataaseq ammassannik
immamit qaloortoq ataaserlu seqinnisaartoq.
Christianshavns Torvimi ukiaanerani ualikkut.
Sikkilertut
sukkaqalutik saneqquttarput, meeraaqqanut aneerussissutit kaassuarneqarlutik
saneqquttarlutik, metrollu isaariaata saavani bronzemik qiperukkat, tassa angut
kalaaleq qaannami sinaani nikorfasoq, taassumalu saavaniittut arnat sisamat:
ataaseq puisimik pilattoq, ataaseq aalisakkamik uullisoq, ataaseq ammassannik
immamit qaloortoq ataaserlu seqinnisaartoq.
Saneqquttut amerlanerit
soqutigisaqaratik tuaviinnaq saneqquttarpaat. Kalaallit Nunaannut eqqaassutissaq,
qiperuisartumit Svend Rathsackimit 1938-mi qiperorneqartoq, inuppassuarnut
illoqarfimmi takusassat ilaannaraat – naalagaaffeqatigiinnermut ajunngitsumik
isumaqarluni ilisarnaataasoq, immikkut oqaluttuassartaqanngitsoq.
Qiperukkalli tunuatungaanni oqaluttuat toqqoqqasut
tassaallutik pissaaneq, nuannaartorisat aamma inuit. Tamakkorpiaallu
qulaajarniarlugit Astrid Nonbo Andersenip aamma Martine Lind Krebsip atuagaq
nutaaq “Monumentet – billeder af Grønland i Danmark gennem 100 år”
saqqummersippaat.
Eqqaassutissaq qitiutillugu Nunatta Danmarkillu akornanni
oqaluttuat pingaarutillit oqaluttuarineqarput, inuit pingasut
assigiinngitsutigut Nunatsinnut tunngasunik oqaluttuassartalimmik
pilersitsisimasut: qiperuisartoq Svend Rathsack, kalaaleq qiperuisumit
ilusilersorneqartoq eqqumiitsuliortorlu Emma Lynge aamma qajalik Hans
Christiansen (Thuep Ole Christiansenillu angutaat, aaqq.). Tamanna suliassaq
imaannaanngitsuuvoq. Atuakkiortut qiperukkat oqaluttuariinnarnagit aamma
pilersimanerat kisiisa oqaluttuarinngilaat, inuilli pineqartut taakku pingasut
aallaavigalugit, Qallunaat-Kalaallillu akornanni 1900-kkunni pissutsit
qulaajarnissaat toqqarsimallugu. Tamatumani ilanngullugit – nunasiaataanermit
kingornussat aamma Tunu pillugu Norgemut aaqqiagiinngissuteqarnermi 1930-kkunni
Haagimi eqqartuussineq aamma ullumikkut Qallunaat Nunarput pillugu
isiginnittaasiannut akerliuniarneq – oqaluttuaraat.
Atuakkami kalaallit arlallit – politikerit, eqqumiitsuliortut
atuakkiortullu – tamarmik immikkut Qallunaat isiginnittaasiannik
allanngortitsiniarsarisimasut ilanngunneqarput.
Atuagaq peqqissaartumik paasissutissiilluartumillu
allalluagaavoq. Atuartussaq oqaluttuarisaanermi pisimasunik amerlasuunit ilisimaneqanngitsunik
uummaarissumik ilaannikkullu pissanganartumik saqqummiivigineqartarpoq.
Ingammik Haagimi eqqartuussivimmi suliaq eqqaassutissallu pilersinneqarneranut
tunuliaqutaasut pillugit immikkoortut sakkortuumik ersersinneqarput. Tassani
atuakkiortut takutinniarpaat eqqumiitsuliorneq politikilu qanoq imminnut
attuumassuteqartiginersut – aamma Christians Torvimi bronzemik qiperukkat
oqaluttuamut annerusumut qanoq assersuutaalersimanersut oqaluttuarineqarlutik.
Taamaakkaluartoq Monumentet atuagaavoq anguniakkanik
marlunnik ataqatigiissaariffiusoq, taakkuli ataqatigiittuaannarneq ajorlutik:
Ukiuni qulikkuutaanni kulturikkut oqaluttuarisaanermik
ataatsimoortitsilluni allaaserisaqarneq, tamatumalu saniatigut inuit pingasut
pillugit ilisarititsinerit pineqarmata. Tamanna ilaannakuusumik
iluatsissinnaavoq, ilaannikkulli sammivik tammaaneqarsinnaasarluni. Oqaluttuaq
Haagimit Maniitsumut, tilluuttarnermit assilialiornermut, eqqumiitsuliortumik
ilisarititsinermit politikimik misissueqqissaarnermut pissigarpoq, tilluuttartunit assilialianik
eqqumiitsuliortunut, eqqumiitsuliortut inuunerannit politikkimut tunngasunik
misissueqqissaarnermut – atuartutullu paatsiveerussinnaavutit aperisallutillu:
sooq tamakku maanna paasissavakka?
Atuakkiortut namminneq allaaseraat Rathsackip kissaatigisaanut, tassa qiperukkat
imminnik oqaluttuarnissaannut ”ajortuliorsimallutik” (qupp. 381, aaqq.).
Tamannarpiaavorlu atuakkap sanngiissutigisaa. Rathsack eqqaassutissaq pillugu
allagaqarsimanngilaq. Taamaattumik nassuiaanerit ilaanneeriarlutik
takorluugaannaavallaartarlutik. Allaannginnami qiperukkat aalajangersimasumik
isumaqartinneqarnissaat atuakkiortut kimigiiserutigigaat – tamannalu
oqaluttuarineqakkajuttumut tulluartuugajulluni, tassa Qallunaat nunasiaateqarnerannit
kingornussatut kalaallillu akerlilersuinerattut.
Atuagaq taamaalilluni pissutsinik misissuinerunani
nassuiaanertut inissisimanerulerpoq. Isummat isummiussanut akerliusut
maqaasinarsinnaapput – soorlu kalaallit Danmarkimik qanimut suleqateqarnissamik
kissaateqartut, piffissap ingerlanerani saqqummertartut. Atassut 1979-imi
taamatut oqariartuuteqarluni siullermeerluni qineqqusaarami, qinersinermi
angusarissaarpoq. Taama isummersortarneq nutaajugunanngilaq – taamatullu
isiginnittaaseqarneq atuakkami oqaluttuamik
assigiinngiiaarnerutitsisimassagaluarpoq.
Taamali oqariarlunga, oqaatigissavara Monumentet atuagaammat
pingaarutilik soqutiginartorlu. Eqqumiitsuliat tamanut takusassiarineqartut
maluginiartanngisatsinnik qanoq annertutigisumik oqaluttuarisaanermik,
pissaanermik ilisarnaatinillu qanoq imaqartigisinnaanerannik, atuakkap
eqqaasippaatigut. Aamma Nunatta Danmarkillu akornanni attaveqaqatigiinneq suli
qanoq misigissuseqarfigineqartiginersoq qanorlu allanngujatiginersoq
takutippaa.
Nonbo Andersenip Lind Krebsillu Rathsack pillugu sapiillutik
oqaluttuaq – immaqa allaat nipangersimanera pillugu „ajortuliorlutik“–
nalilersuinerat imminermi sapiitsuliornerujussuuvoq. Eqqaassutissaq illoqarfimmi ulluinnarni
kinaassuseqannginneranit oqallinnermut utertinneqarpoq, tassanilu
inissisimaffeqartariaqarluni. Atuagaq immaqa uniuilaarsinnaagaluarluni,
oqaloqatigiissutiginissaanut periarfissatsialaavoq: Kia Kalaallit Nunaata
oqaluttuassartaa Danmarkimi oqaluttuarissagamiuk – kikkullu illoqannginnersami
nipaallutik nikorfaannassappat?
