Gitte ilisimatusarnermut utertussanngorpoq

Gitte sikivoq mannillu tigullugu. Ukiup taamaalinerani nuannarinerpaasaraa: pinngortitami mannissartarneq.

Niviarsiaraavoq suli meeqqerivimmiittoq, aanakkunili peqatigalugit ungasissumut pisunneq, tupermiinneq eqalunnillu pilineq sungiutereerpaa. Ullut ilaanni pinngortitamut pisupput, paarnaqutissarsunnik naamasinnaallugulu qaqqanik avatangerneqarsimavoq. Gitte pisukatappoq. Pisukkumajunnaarluni kissumiaqquvoq.

Piumasami pisarnera sungiusimavaa. Arlaataluunniillu tigummiarumanngimmani sanguvoq malugineqaranilu allamut aallarluni. Sivitsortumi isumaalullutik ujareerlugu nassaarivaat, puisi mikialersoq nassaarisimasani misissuiataaraa.

Tassa Gitte taamaattuuvoq. Piumassuseqarluarneq ilaatigooriarluni uteriinninnguuttartoq.

Soorlu sapaatip-akunnerata naanerani ullaaralaakkut igalaamut pilluni qimussinik aallarartunik isiginnaaraangami.

Tassaniilluni aamma nammineq taamaaliussalluni aalajangerpoq. Aatani aperaa itigarlunili. Apereqqaarnermini. Taassaanngitsunik apereqattaarnermi kingorna angani qimusseqatigisinnaanngorpaa. Qanoq qiianartigiumaarnera ullulluunniit annersaa qimussissanerlutik naluaa. Kiisamilu angerlamut apuukkamik qiiasorujussuuvoq, aatanilu qimussernissamik apereqqinngisaannarlugu.

Piumassuseq – uteriissuseq – inuuneranut ilaajuarput, taannalu siuariartuutigaa. Taanna atorlugu sivisuumik ilinniarpoq, ph.d.-nngorniummik allalluni kingornalu nunatsinni ilisimatusarfituami, Ilisimatusarfimmi, rektorinngorluni.

Eqqaamasat siulliit

Gitte Adler Reimer ukiut 57-it matuma siorna, ulloq apriilip sisamaat 1968-imi Nuummi inunngorpoq. Arnaa Andrea Reimer, Aasiaat eqqaanni Davisstrædip tungaani qeqertap Saqqarliup kitaaniittumi, nunaqarfiusimasumi Manermiuneersuuvoq. Ataataa Arnold Frederiksen Harndrupimeersuuvoq.

- Ataata ruujorilerisuuvoq kitaanilu soorlu Qasigiannguani, Aasianni, Paamiuni Nuummilu angalasarsimaqisoq, Gitte Adler Reimer oqaluttuarpoq.

Gitte marlunnik ukiulik angajoqqaavi qimammata anaananilu Aasiannut nuupput.

- Aanakkuni Evnike aamma Peter Reimerikkuni najugaqarpugut. Sisamat missaannik ukioqartunga anaana nujalerisutut ilinnassalluni Danmarkimukarpoq, uangalu Aasianniiginnarpunga, oqaluttuarpoq.

Gitte ataataminit arlalinnik qatannguteqarpoq, anaanaminillu ataatsimik inoorlaajulluni toqusumik.

- Taamaammat asaneqaqaanga inuuinnarneralu pillugu meerannaatut asaneqarlungalu pineqarlunga, oqarpoq.

Gitte Aasianni meeqqat atuarfianni atualerpoq.

- Aatama suliartuutigaluni atuarfiliaattarpaanga. Ullaakkut arfineq-marlunoortuaannarpoq, taamaammallu siusinaartuaannarpunga, taanna oqarpoq.

Taamaammat Gitte meeraanerminni atuarnerup aallartinnissaa sioqqullugu akunnermi iluitsumi atuarfimmiikkajuttarpoq, ileqqorlu taanna inersimasunngornermini attappaa.

- Ullumikkut qaqutigorsuaq inortuisarpunga. Aatannit tamanna pivara. Ilisimatusarfimmi ilinniarnima nalaani atuarnissarput piffissami kukkusumik taavara, tamatumalu kinguneranik atuaqatikka tamarmik inortuipput, taanna illarluni oqarpoq.

Gitte inuunermini ukiuni siullerni piniartukkormiutut sulisartukkormiutullu peroriartorpoq.

Aasianni meeraanera toqqissisimaffiuvoq. Ulluinnaat pinngortitami mannissarluni, oqaluttuatoqqanik Anngannguujunnguamik Kaassassumillu sinnassarneqarluni oqaluttuunneqartarluni atorpai.

- Aanakkukka aamma kristumiuupput, taamaammallu sapaatit tamaasa ullaakkut arfineq-pingasunut naalagiartarpunga unnuillu tamaasa ataatarpoortarlunga, Gitte Adler Reimer oqaluttuarpoq.

Anngannguujunnguaq Disney-mit taarserneqartoq

Gitte arfineq-marluk missaanni ukioqarluni anaananilu nujalerisutut ilinniarsimalersoq Nuummut nuupput.

- Aanakkuma ilaquttammalu qimannerat aliasuutigaara, Aasiannimi ilaquttakkalu arlallit ataatsimoorluta najugaqarpugut. Sungiulluarsimavakkami, taanna oqaluttuarpoq.

Tassanngaannarlu kisimi, anaanani ataatassanilu Nuummi Qapiarfiusaami najugaqartussanngorput. Aatani ingiaqatiginagu kisimi atuariartortussanngorpoq.

- Anaanama Disney-meersunik atuakkianik qallunaatuunik unnuit tamaasa atuffattarpaanga, taamaammallu qallunaatut erngerlunga ilikkarpunga, Gitte Adler Reimer eqqaamasalikkersaarpoq.

Nuup atuarfiani ASK-imi 12. klassip tungaanut atuarpoq. Nuannerporlimi.

- Qulinik ukioqarlunga illoqarfiup nipilersortartuinut ilannguppunga, ukiorpassuarnilu nipilersoqataasarlunga. Kunngissaq, maanna kunngiusoq katimmat nipilersorpugut, taanna oqaluttuarpoq.

- Illoqarfiup nipilersortartuinit ilikkagaqaqaanga. Nipilersuutinit arlalinnit inuppassuit saavannut nikuillunga nipilersornermut, taanna oqarpoq.

Gitte ataatsikkut arlalissuanik sammisaqarpoq – tassa illoqarfiup nipilersortartuisa avataasigut – assammik arsartarpoq, franskisut ilinniartarpoq assassortarlunilu.

18-inik ukioqarluni meeqqat atuarfiat naammassivaa biilersinnaanermullu allagartartaarluni. Inersimasut inuunerannut tikilluarit.

Inatsisilerituunngorusuttoq

Meeqqat atuarfiat naammassigamiuk Nuummi ilinniarnertuunngorniarluni aallartippoq, illoqarfiup oqaluttuarisaanerani ilinniarnertuunngornianut siullernut ilaalluni. Gitte ataatsimik siunertaqarpoq: inatsisilerituunngorusuppoq.

- Ilinniarnertuunngoramali naartuvunga, Gitte Adler Reimer oqarpoq.

Danmarkiliarluni inatsisilerituutut ilinnianngitsoorpoq. Ajunngilaq. 1989-imi Nivi panissaarivaa. Nivinnguamik taagorpaa. Gitte taamanikkut 22-nik ukioqarpoq.

Nivi marluk missaanni ukioqartoq Nuummi universitetimi ilinniarnerminik nangitsivoq. Inatsisilerineq ilinniassallugu takorluugaraa, taamaammallu Ilisimatusarfimmut qinnuteqarami inuiaqatigiilerinermut qinnuteqarpoq.

- Ilinniarnerulli ingerlanerani kulturi inuiaqatigiillu oqaluttuarisaanerat nuannareqalugu paasivara. Taannalu ilinniagassarissavara, taanna oqarpoq.

- Piffissami sivisuumi ilinniarpunga, peqatigitillugulu arlalinnik meerartaarpunga, Gitte Adler Reimer 1989-imi, 1993-imi 1998-imilu inunngortunik pingasunik meeralik oqaluttuarpoq.

Meeraasa ilaat ataaseq diabeteseqartoq kingorna paasineqarpoq.

- Mikisuaraasoq paasivarput. Taamanikkullu nappaat inuiaqatigiit akornanni ’nutaajuvoq’, taamaammallu taamanikkut ilungersorsimaqaanga, ilaatigut meeqqat innarluutillit pillugit akerliussutsimik takutitsinissamik aaqqissuisarlunga. Sakkortoqaaq, ullumikkulli peqqippoq, tamannalu pingaarnersaavoq, Gitte Adler Reimer oqaluttuarpoq.

Arnaq atorfimmi qaffakkiartortoq

Gittep ph.d.-ngorniutini “Slægtskab og køn i grønlandske bysamfund - følelser af forbundethed” 2011-mi illersorpaa. Kingorna Kulturimut inuiaqatigiilerinermullu ilinniartitaanermi immikkoortumi pisortanngorpoq, 2021-mili Kulturimut, Oqaatsinut Oqaluttuarisaanermullu institutimi pisortatut atorfittaarpoq. Ukiut marluk qaangiummata – 2017-imi – arnat aappaattut Ilisimatusarfimmi rektoritut pisortatigoortumik toqqarneqarpoq.

- Anguniagaqaraangama uteriittorujussuusarpunga. Angussagukku qanorluunniit sivisutiginera soqutigineq ajorpara. Assersuutigalugu kandidatinngorniutiga ph.d.-ngorniutigalugu ukiuni arlalinni allappakka, taanna oqarpoq.

Ilinniarnermini sulinerminilu tunniusimanerata, meeqqami takukulannginnerat kingunerisarpaa.

- Sisamanik ernutaqarpunga, taakkulu takukulanngilakka. Suliumatuujuvunga. Peroriartorninni aanaa angerlarsimajuarpoq, aanaatullu taamaattuusimanngilanga, Gitte Adler Reimer oqaluttuarpoq.

Inuit ilinniagartuut ikippallaartut, inuiaqatigiillu taakkunannga pisariaqartitsisut isumaqartuarpoq. Taamaammallu sapinngisamik annertunerpaamik ilapittuinissani sukataarutigaa. Suut tamaasa angertarpai, oqallitsitsinerit, angalanerit assigisaallu – taamattaarlu rektoritut allaffini siniffeqassasoq kissaatigisimavaa, suliammi amerlasuut angerlaattarneri ajornakusoorpallaartarmat. Tamakkuli tamarmik allanngorput. Maannalu suliassani naammassillugit misigivoq.

- Ilisimatusarfimmi rektoritut ingerlaqqissananga nammineerlunga toqqarpara. Rektoriuneq nuannersimaqaaq arlalinnik unammilligassaqarlunilu ineriartorfiusoq. Angorusutakka angullugit misigisimavunga. Maannalu rektorip nutaap suliaq nangissavaa, taanna oqarpoq.

Naaggaartarneq aamma ajunngilaq

Gitte Adler Reimer ilisimatusarnermut – nuannareqisaminut – maanna uterpoq.

- Qilanaaqaanga. Ilisimatusarneq nuannaraara, allaaneq ajorpoq paasiniaasartuulluni, apeqqutit apeqqutigineqartarput taavalu paasisassarsiortoqarluni. Toqqorsivinnut pulallunga ilisimatusaqqilernissannut utaqqisinnaanngingajappunga, taanna oqaluttuarpoq.

Peqatigisaanillu allat ilikkartissallugit aallartissaaq. Assersuutigalugu Gitte sapaatit-akunnerani kingullermi oqallitsitsinermut peqataarusunnersoq aperineqarpoq.

– Ataasinngornermi sianerfigalugit qujaannarpunga. Sulinermut tunngatillugu killiliisinnaaneq pikkoriffiginngilara. Sapaatip-akunnerata naanera tamaat qanoq ilillunga naaggaassanerlunga paasiniarpara. Kiisamili naaggaarama nuannaajallappunga, naaggaarnerup aamma ajunnginnera paasillugu, taanna oqaluttuarpoq.

Maannalu angerlarsimaffimmini inimiilluni feeria pisariaqartitani atorluarpaa, inuillu aqqusinermi oqaloqatiginissaannut piffissaqarpoq. Suni tamani peqataasariaqannginnini akuerissallugu sungiusarpaa.

- Maanna pilluaqaanga, sunaluunniit aarleqqutigisariaqanngilara. Uummatikkut kissaammertaarpunga, sunaaffa inuuneq aamma taamaassinnaasoq, taamaattuarnissaalu neriuutigaara, taanna oqarpoq. - Sulineq inuuninni aqutsisuuteqqinngisaannassavara, inuuneq taama atussallugu sivikippallaarpoq. Suut tamarmik pineranni imminut puigorluinnarpunga. Akisussaaffik ima sakkortutigisumik tiguara, allaat aqqutaani imminut annaallunga, Gitte Adler Reimer oqaluttuarpoq.

Ullumikkullu suut tamaasa ataasiakkaarlugit kigaatsumik ingerlanneri iluarisimaarpaa – uini Ortu angerlarsimaqatigalugu, meeqqatik ernuttatillu peqatigalugit. Naaggaarnissaq sungiusarpaa, ernuttanilu sukkulluunniit peqatiginissaat anguniarlugu, soorlu meeraagallarami aanani imminut taamaassimasoq.