Sila allanaqaaq.
Januaarimi – pingaartumik Avannaani - aatsaat taama kiatsigisoq Danmarkimi silasiorfik DMI nalunaarpoq. Qaanaami agguaqatigiissillugu 11,3 gradinik issippoq, tamannalu piffissami 1999-2020-mi nalinginnaasumit 10,4 gradinik kianneruvoq. Nunaqarfiit Nuussuaq Kullorsuarlu akornanni agguaqatigiissillugu 4,8 gradinik issippoq – tassa qaammammi tassani nalinginnaasumit 14,7 gradinik kiannerulluni. Upernavimmi agguaqatigiissillugu 4,5 gradinik issippoq, naatsorsueqqissaartarfik naapertorlugu kiassutsimut uuttuut 16,7 gradinik ississuseqartussaagaluarpoq.
Sila allanaqaaq.
Januaarimi – pingaartumik Avannaani - aatsaat taama kiatsigisoq Danmarkimi silasiorfik DMI nalunaarpoq. Qaanaami agguaqatigiissillugu 11,3 gradinik issippoq, tamannalu piffissami 1999-2020-mi nalinginnaasumit 10,4 gradinik kianneruvoq. Nunaqarfiit Nuussuaq Kullorsuarlu akornanni agguaqatigiissillugu 4,8 gradinik issippoq – tassa qaammammi tassani nalinginnaasumit 14,7 gradinik kiannerulluni. Upernavimmi agguaqatigiissillugu 4,5 gradinik issippoq, naatsorsueqqissaartarfik naapertorlugu kiassutsimut uuttuut 16,7 gradinik ississuseqartussaagaluarpoq.
Januaari kiannerpaaffiusoq aputeqannginnami sikoqannginnamilu aalisartunut piniartunullu, aammali qimussimik sukkaniuttartunut qaammat ataaseq qaangiuppat Qasigiannguani Avannaata Qimussersuanut sungiusartussanut, kingunerlutsitsingaatsiarpoq.
Tamanna nallersiillugu frimærkit nutaat marluk, eqqumiitsuliortup Nuka K. Godtfredsenip suliai, nunap immikkoortuini qimussinut assigiinngitsunut tunngasut, frimærkinik arfinilinnik tulleriiaanik naammassinnittut, nuannaarutigisinnaavagut: 2024-mi Kitaani. 2025-mi Tunumi. 2026-milu Avannaani.
Nunap immikkoortuini assigiinngissutaasunut pissutaasoq pingaarnerpaaq tassaavoq nunap ilusaa, Qaanaamilu qimussit sikumi ingerlaarnissamut sanaajupput.
Nuka K. Godtfredsen 2021-mi filmiliortartut ilagalugit Qaanaamiippoq, Thulemi ilisimasassarsiornerit tallimaat pillugu piviusulersaarusiornermi, tassanilu Knud Rasmussenip angallatini nuannarinerpaasaa misilippaa.
– Qaanaami qimussit takisuujupput. Angimmata oqimaammatalu aqunnissaannut talit nukittusariaqarput, Nuka K. Godtfredsen Sermitsiamut oqarpoq.
Kujavarteraanni Upernavimmi qimussit, frimærkini marlunni assiliartaasut, Qaanaami qimussinit mikinerullutillu oqinnerusarput. Nunami ingerlavigiuminaatsumi sikumilu ingerlanneqartussatut ilusilersugaapput, taamatuttaarlu kivikkuminarlutillu, sangutikkuminarlutillu imarnersakkut ajattaruminarput.
Kalaallit Nunaat 2121-mi
Nuka K. Godtfredsenip qimussit nunap ilaani assigiinngitsuni assigiinngissutaat pillugit frimærkinik saqqummersitsisarnini naggaserpaa.
Nuka K. Godtfredsen, Narsami 1970-imi inunngortoq, qimussit pillugit frimærkinik assigiinngitsunik katillugit 15-inik titartaasimavoq.
– Sunik allanik suliaqarpit?
– Siunissami takorluukkat pillugit titartakkani malittariiaani »Nordpol 2121«-mi, aasaru Fahrenheitimit saqqummersinneqartussami, quppernerni 58-iusussani arfineq-marluinnaat amigaatigaakka, Nuka K. Godtfredsen oqaluttuarpoq.
Ukioq 2121-iullunilu Hans Egedep nunatsinnut tikinneranit ukiut 400-nngorsimassapput, tassani Kalaallit Nunaat sermersuarsuaqarfiusoq nunarsuarmi tamarmi mingutsitsiffiusumi imissaaleqiffiusumilu imeqarfinngorsimassaaq. Qamut assakaasulik innaallagiatortoq Narsamiiit ikaartarfikkut tupinnarluinnartukkut Qaqortuliartoq siunissami assinut ilaavoq.
Nuka K. Godtfredsen Andala pillugu titartakkanik malittariiaanik nuannarineqarluartunik, 1997-imiit 2001-imut aviisitsinni quppernermi kingullermiittarsimasunik, titartaasartoq taamanimiilli nuannarineqarlualersoq Sermitsiap atuartartut eqqaasippai.
Nuka K. Godtfredsen Naalagaaffiup katersugaasiviani Københavnimiittumi Kalaallit Nunaat pillugu itsarnisarsiornermut tunngasunik avatangiiseqarluni titartaagami nunatta killeqarfii qaangerujussuarlugit tusaamasaalerpoq.
