Akuleriit, assigiinngisitaartut aamma akusat

- Meeraagallarama tungujortumik iseqarlunga qaamasunillu nujaqarlunga iternissara kissaatiginerpaavara.

Eqqumiitsuliortoq Lisbeth Karline meeraanermini naleqqutinngitsutut misigisimanini pillugu taama oqaluttuarpoq. Qernertunik nujaqaraluarluni, kajortunik iseqaraluarluni ameqaraluarlunilu qallunaatut taaneqartarsimavoq.

Kulturit marluk akornanni inuuneq saqqummersitsineranut „Hybrid“-imut, sapaatip akunnerata siuliani ammarneqartumut, tunngaviuvoq.

Saqqummersitani assit, marriorneq qalipakkallu atorlugit kinaassutsimik paasinninnissaq, suminngaanneerneq inuttullu qanoq ittuuneq sammineqarput.

Lisbeth Karline qalipakkami ilaat qulaarlugu nikorfavoq taaguullu eqqortoq ujartorlugu. Katuap isaariaani ulapaartoqarpoq. Eqqumiitsuliat natermi sumi tamaaniillutik iikkamut iigartinneqarsimapput. Annikitsualuillu kingulliit inissinneqarnerini kaffisorfiit kuseriarnerilu nalunaaquttap-akunnerpassuini sulisoqarsimaneranik takussutissaapput.

Saqqummersitsineq aqagu naammassineqareersimassasoq, eqqumiitsuliat tamarmik narloqqissaartumik nivingarneqarsimanissaat, isiginnaarneqarsinnaanissaat nassuiarneqarsinnaallutillu nalilerneqarsinnaanissaat takorlooruminaappoq.

Suliassaq alla aamma taama ajornakusoortigaaq: eqqumiitsuliat akiisa aalajangernissaat. Lisbeth Karlinellu tamanna nuannarivallaanngilaa.

Aningaasat pingaarnerutinngilai, kinaassutsimik paasinninnermut tunngavoq. Kulturit marluk akornanni inissisimaffissarsiorneq taakkununngalu attaveqarlualernissaq.

Lisbeth Karlinep saqqummersitsinermini “Hybrid”-imi kalaaliuneq qallunaajunerlu qanoq paasisariaqarnersut misissorpaa. Saqqummersitat tamakkiisumik akissutissaqartinngillat, namminerli kinaassutsimik oqaluttuarisaanermit, kulturimit inuunermilu misilittakkanit katitigaallunilu ilusilersorneqartumik misissuineruvoq.

Lisbeth Karline 1. klasserluni Uummannamut nuunnissami tungaanut Danmarkimi, Fynimi nunaannarmi, peroriartorpoq. Arnaa kalaaliusoq angutaa danskiuvoq.

- Ilaanani paasitinneqartuarluni pimmatiginninneruvoq. Allaat qatanngutiga Uummannami inunngorlunilu peroriartortoq qaamasumik ameqarami Danmarkimut angerlaqqullugu oqarfigineqartarpoq, taanna oqaluttuarpoq.

Inuppassuit kalaallit ataatsimoorfianut ilaasutut akuerineqaratik misigimmata tamanna annernartuusoq Lisbeth Karline oqarpoq.

- Isikkoq pineqarpoq. Nammineq timikkut amillukkullu kukkusutut misigineq. Meeraallunga qallunaajunerarlunga illaruaatigineqaraangama Disneyp filmiliaanisut tungujortumik iseqarlunga qaamasunillu nujaqarlunga iternissara kissaatiginerpaasarpara. Taamaappammi oqarfigineqartarnera naapertuutissaaq, Lisbeth Karline oqaluttuarpoq.

Qiimmattartoq

Katuamut isaasut amerliartuinnarput. Minutsialuit qaangiuppata saqqummersitsineq ammarneqassaaq. Lisbeth Karline itisuumik anersaartorpoq.

- Tamatigut misilitsinnertut misinnartuaannarpoq, taanna eqqarsarpoq.

Ulluni kingullerni suleruloornini qatsussutigigaluarlugu qujamasuppoq. Ajunngilaq - ajorunnanngilaq. Maanna suliai saqqummersinneqarsinnaalerput. „Hybrid“ kisimiilluni sisamassaanik saqqummersitsineraa.

Tassani takuneqarsinnaasut siulliit tassaapput narsaatinik, orpippassuaqarfinnik orpinnillu qalipakkat. Lisbethip eqqaamasaani siullersaagamik tassaniipput.

- Nuna assilillugu qalipakkat Danmark pillugu qalipakkanik taavakka. Danmarkimeersunik Kalaallit Nunaat pillugu qalipaasutut ilisimaneqalersimasunik qalipaasorpassuaqarpoq. Qulequtaa kiap oqaluttuartussaaneranik kiallu oqaluttuamik aqutsineranik allannguilaarneruvoq.

Qungujuppoq.

- Takorlooruk Danmark pillugu qalipaasunngortussatut tullinnguukkaluaruma. Soorunami quiasaarutigalugu taama oqaraluarlunga pimoorussivunga, taanna oqarpoq.

- Isumamik allanngortitsisinnaanerput nuannaraara. Pioreersunik, aalajangersimasutut isikkoqartunik, pinnguarluni oqaluttuassamik allatut oqaluttuartarneq soqutiginarpoq, Lisbeth Karline oqarpoq.

Aamma ulluinnarni atortussiat soorlu Medova-te aromatillu tikkuarpai. Inuppassuit taakku naak nunatsinninngaanneersuunngikkaluartut Kalaallit Nunaannut atassusertarpaat. Tamanna oqaluttuarineqartut kinaassutsillu piffissap ingerlanerani qanoq ilusilersorneqartarnerannik qanorlu unammillerneqarsinnaanerannik Lisbeth Karlinemut ersersitsivoq.

Eqqarsaat tamanna aamma eqqumiitsuliat ilaanni, marrarmik sanaami Elisa Christiansenip spiralimik suliamut attuumassuteqartup erruutinit nuersagaanit aallaaveqartumi, erserpoq.

- Nuersaaqatigiinniitillugu allat meeqqatik ernuttatillu nuersaassuppaat. Spiralilersuisimaneq pillugu suliaq pissutigalugu meerartaarsinnaasimanngilaq. Taamaammat erruutiliorluni nuersaavoq. Nuersaassassaqanngilaq, Lisbeth Karline oqaluttuarpoq.

Sapangaaqqat aappaluttut 57.000-it

Danmark pillugu qalipakkaniit ingerlaqqikkaanni, assit Arabakaffinillu napasuliaq sanioqqullugit sikorsuaq natermut kuuttoq siumorneqarsinnaavoq.

Eqqumiitsuliami nunarsuarmi politikkikkut soqutiginninneq erseqqissarneqarpoq, apeqqutillu ataatsimut sammisup saqqummersitsinermi tamarmi apeqqutigineqarput: Kiap Kalaallit Nunaat kalaallillu nassuiaasissallugit aalajangiisinnaatitaava?

Lisbeth Karlinep eqqumiitsuliai itsaq ikinut tunngaannaratik aammali ullumikkut Kalaallit Nunaata qanoq ittuuneranik qanorlu ittuusariaqarneranik allanit suli aalajangiiffiginiarneqartumut tunngapput.

Ujalussiaq aappaluttoq takuniaasut peqataatinnerannut atorneqarpoq.

Allunaasaq aappaluttunik 57.600-nik, Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlassusaannik, sapangaarartalik natermiippoq. Takuniaasut allunaasaq sikumut ilissallugu kajumissaarneqarput.

Taamaalillutik sapangaaqqat aappaluttut nunap inuinut ilisarnaataalerlutillu inuiaat nunallu nunani allani soqutigineqarluinnartup akornanni attaveqatigiilerput.

Eqqumiitsuliaq ima qulequtaqarpoq: “It’s Not Just a Piece of Ice” (Sermiinnaanngilaq), tassanilu Kalaallit Nunaat sermiinnaanngitsoq imaluunniit nunarsuup assingatungaani pingaaruteqartumiiginnanngitsoq, tassaasorli nuna inunnik, oqaluttuarisaanermik kinaassusermillu pigisaqartoq erseqqissarneqarpoq.

Lisbeth Karlinep takuniaasut kalaalliuneq qallunaajunerlu qanoq paasisariaqarnersut akissutissarsisimallutik angerlassasut neriuutiginngilaa. Kisiannili kinaassutsip qaqutiguinnaq karsimut inissinneqarsinnaanera nassuerutigissagaat.

- Akulereeqaagut. Assigiinngisitaaqaagut. Akusaaqaagut. Tamannalu uannut pingaaruteqartorujussuuvoq. Soorunami ilaannikkut annernartaraluartoq, taanna oqarpoq.

Immaqa tamannarpiaq “Hybrid”-imi ersersinneqarpoq: Katitigaaneq sanngiissutaanngitsoq, inuppassuilli misigisimasaannut ilaasoq.

Saqqummersitsineq “Hybrid” septembarip tungaanut Nuummi kulturip illorsuani Katuami takuneqarsinnaavoq.