Atuakkamik naliliineq: USA-p Kalaallit Nunaat tiguaraa

Qaammatisiutit 2032-miittut takorluukkit.

USA-p Kalaallit Nunaat sakkutuulersornikkut tiguarsimavaa. Amerikamiut sakkutuui nakkutilliisut aqqusinerni takussaapput, tiguaanikullu aalajangigaat tamanik aqutsimmata kalaallit kissaataat soqutigineqarpallaarunnaarsimapput.

Tamanna Jørgen Ullerupip atuakkiaqqaataani "Harpunkrigerne"-mi tunngaviuvoq.

Atuakkap politikikkut akerleriinneq ilisimalluarneqartoq aallaavigaa. Donald Trumpip USA-p Kalaallit Nunaat aqulerusukkaa amerlasooriarluni oqaatigisareerpaa. Piviusumi oqaasiinnaagaluartut Ullerup ima aperaaq: USA-mmi sioorasaarinini piviusunngorteriataassappagu?

Atuakkami politikki pillugu pissanganartuliami akissutisineqarpoq.

Atuakkami pingaarnertut inuttaasut marluk tassaapput, politikeri Naleqqameersoq Malik aamma qallunaaq tusagassiortoq Cecilie Hvid. Maliup USA-p qaninnerusumik suleqatiginissaa siornatigut oqariartuutigisarnikuaaa, amerikamiillu akilerneqartarnerarlugu isornartorsiorneqartarnikuulluni. Piffissalli ingerlanerani isumaa killormut saappoq, kalaallillu akiuunniarlutik iliuuseqarneranni siuttunngorluni. Cecilie Hvidip sulinerup tunuani susoqarpiarnersoq paasiniarpaa – suliassaq ulorianarlunilu politikikkut ajalusoortoqarnissaannik kinguneqarsinnaasoq ingerlaannaq paasinarsivoq.

Jørgen Ullerup tusagassiortutut ukiuni qulikkuutaani sulisimanera atuakkap quppernerini tamapajaani malunnarpoq. Jyllands-Postenip Washingtonimiit, Bruxellesimiit Parisimiillu tusagassiisartuattut nunani tamalaani pissaanillit politikkikkut aalajangiisarnerat pillugu ilisimasaqarpoq. Politikkimik suliaqarneq pillugu ilisimasaqarnera oqaluttualiap nukittuffigaa, tassanilu atorfilittat, isertortumik paasiniaasartut periusissiallu tutsuiginartumik ataqatigiinnerat atuarneqarsinnaalluni.

Aamma tusagassiortup pingaarnertut inuttaaqataanera piaarinaatsoornerinnaanngilaq. Ukiuni qulikkuutaani tusagassiortut pingaarnertut inuttaasarput, taakkumi ministerit, atorfillit, isertortumik paasiniaasartut akerliuniarlutillu suliniuteqartut akornanniittarnerat pissusissamisoortuuvoq. Cecilie Hvidip tungaaniit atuagaq allataavoq, pisuni malinnaaffigineqarluni.

Kalaallit Nunaat oqaluttualiaq atuakkap sanngiiffigaa.

Kalaallit Nunaanni pisuusaartinneqaraluartoq atuartoq nunami tassani politikki pillugu killilimmik paasisaqarpoq. Inuttaasup Maliup kalaallini politikerini kisimi ineriartornera malinnaavigineqarpoq, politikerit allat avataaniiginnarlutik malinnaavigineqarpallaaratik. Taamaammat kalaallit politikeriisa apeqqutit assigiinngitsut pillugit isumaqatigiinngissutaat atuakkami sammissallugit tulluartut qatangiinnarneqarput, soorlu namminiilivinnissamut oqallinneq eqqarsaatigalugu.

Atuakkami pingaarneq pisoq aamma tupaallannarpallaanngilaq. Nunani tamalaani nutaarsiassaat atuartaraanni politikkikkut pisuusaartitat ilisarnarsinnaapput, atuakkiamilu tusagassiuutit aallaavigalugit pissanganartuliani allariaaserineqartartoq atorneqarluni. Atuakkamut ajornerulersitsinngilaq - tupaallannarpallaaraniliuna nutaaliorneqartaqarpallaanngiinnartoq.

Taamaakkaluartoq "Harpunkrigerne" allalluagaavoq atuaruminarlunilu. Pisut sukkapput, kapitalit naapput oqaluttuallu naajartorneranut pitsaasumik allataalluni. Apeqqullu pingaarneq pillugu eqqarsaatinik pilersitsinngitsoorsinnaanani: Kalaallit Nunaat nunamit pissaanilissuarmit, inuit aalajangersinnaassusaat soqutaatinnagu, sakkutuulersornikkut tiguagaangaluarpat qanoq isikkoqassagaluarpamita?

Jørgen Ullerup isumalluarnanngitsumik akivoq.

Kalaallit Nunaat “Harpunkrigerne”-mi allaaserineqartoq, kalaallit kissaatigisaannik imaluunniit tamat oqartussaaqataanerat aallaavigalugu inngilaq. Nunali amerikamiut soqutigisaat aallaavigalugu naqisimaneqarpoq, politikikkullu periuseq nunaqavissut nunaminnik namminneq aalajangiisinnaajumallutik sorsuttariaqarnerannik tunngaveqarpoq.

Pisuusaartitap piviusunngorsinnaanera upperinngikkaluarlugu atuagaq soqutiginarsinnaavoq.

"Harpunkrigerne"-p nunarsuarmi politikimi pissutsinik piviusiunik aalaaveqarnera pissutaalluni atuagaq pissanganartuliaannaanngilaq. Nunat pissaanilissuit ulluinnarsiutaalernerisa kingorna qanoq pisoqarsinnaaneranik eqqarsaatinik pilersitsivoq.

Atuagaq: Harpunkrigerne

Atuakkiortoq: Jørgen Ullerup

Naqiterititsisoq: Isfjord v/Ullerup Books

Ukioq saqqummerfia: 2026