Eqqumiitsuliorneq nunarsuarmi ataqatigiilersitsisoq

Isiginnaartitsisartoqatigiinni Tuukkakkunni kiinarpat, oqaluttuat rytmilu Fjaltringimi Dalgårdenimi aallunneqarmata isiginnaartitsiviuinnanngilaq. 

Kalaallit ileqqutoqaat, nunani tamalaani isiginnaartitsisarneq Jyllandillu kitaani inuuneq nutaarluinnarmik ataatsimoortillugit kulturikkut misilittaaviuvoq.

Ullumikkut illut taakku inuerupput – aallarnisaasup Norgemiup Reidar Nilssonip toqunerata kinguninngua 2025-mi isaterneqarput – Tuukkamiilli kingornussaq qarmakkaniit nukittuneruvoq. Inunni, aalariaatsini, eqqaamasani nunanilu avannarlerni isiginnaartitsinikkut oqaluttuarisaanermi ingerlaqqippoq.

Eqqaamasat taakku Hans Lynge pillugu Lemvigimi Museet for Religiøs Kunstimi qanittukkut saqqummersitsinermut atatillugu quppersakkami kapitallit ilaanni allaatigineqarput.

Kapitali taanna eqqumiitsulianik oqaluttuarisaanermik ilisimatuup Laila Lund Altinbasip, ukiut ingerlaneranni Tuukkamut attuumassuteqartunik pingaarutilinnik apersuisartup, allaaseraa.

Fjaltringip nunarsuullu sinnerata naapinnerat

Tuukkaq 1970-ikkut naalerneranni kulturit assigiinngitsut naapillutik imminnut takutitsisarfissatut aallaqqaammulli isumassarsiarineqarpoq. Isiginnaartitsisartut inuusuttut Kalaallit Nunaanneersut ineriartorniarlutik tikittarput – aammalu eqqumiitsuliortut, nipilersortartut isiginnaartitsisartullu nunanit tamalaaneersut inuit timeq atorlugu oqariartuutigisartagaat, kiinarpalerineq oqaluttuariaaserlu ilinniarniarlugit tikittarput.

Isiginnaartitsisartoqatigiit kalaaliusut matoqqasuunngillat; – avatangiisiminnut, minnerunngitsumik najukkamiittunut, matumanittaaq illoqarfimmi Fjaltringimut qaninnerpaami Lemvigimiunut kajungerisuupput. Tuukkamik aallarniisup Reidar Nilssonip ilinniarnertuunngorniarfik eqqaamiuusullu qanoq sunnersimanerai illoqarfimmi ilinniarnertuunngorniarfimmi rektoriusimasoq Lars Ebbensgaard oqaluttuarpoq. Eqqumiitsuliortut isiginnaartitsisartullu tikerarput, ilinniarnertuunngorniarfiullu ineriartornera isiginnaartitsisartoqaleriartorneranut attuumassuteqalerpoq.

- Tuukkaqanngikkaluarpat ilinniarnertuunngorniarfik pilersissimanavianngikkaluarpara, ullumikkut oqarpoq - isiginnaartitsisartoqatigiit najukkaminnut sunniuteqarnerat pillugu tamanna takussutissaavoq.

Rektori maanna soraarninngorsimasoq naapertorlugu Isiginnaartitsisartoqatigiit Tuukkaq — timip, oqaatsit, kulturit oqaluttuallu paarlaasseqatigiinnerisigut – nutaaliorput. Isiginnaartitsisarfik illoqarfimmilu ilinniarnertuunngorniarfik inuusuttunut suliniut pillugu 1985-imi suleqatigiipput. Lars Ebbensgaard oqaluttuarpoq:

- Inuusuttut Manhattanimeersut Lemvigimeersullu isiginnaartitsineq aqqutigalugu imminnut ilisarisimalerniarput. Piffissami tassani titartaallutillu, qitillutillu kiinarpaliortillutik eqqumiitsuliat atornagit oqaatigiuminaatsunik tamanik oqaloqatigiissuteqarput.

Tuukkap kulturikkut ataqatigiissaarisutut ilisimaneqaatigilerpaa, tamannalu kingorna New Yorkimi ingerlateqqinneqarpoq. Isiginnaartitsisarnermik suliniummi allami isiginnaartitsisartoqatigiit nunani tamalaani takuteqattaagaanni isiginnaartitsissut Inuit arlaleriarluni isiginnaartitsissutigineqarpoq. Isiginnaartitsissusiami isiginnaartitsisut maluginiarnartut ilaat Vivi Nielsen, nunani tamalaani isiginnaartitseqataasoq isiginnaartitsisartoqatigiinnilu pingaarutilimmik inissisimalersoq, ima oqarpoq:

- Tuukkaq inuusuttunut saqqummerfiuinnanngilaq; aamma oqaatsit atunngikkaluarlugit oqariartuuteqarsinnaanngortitsivoq.

Ileqqutoqqat nutaaliallu naapinnerat

Isiginnaartitsisartoqatigiit Tuukkaq eqqumiitsuliortumut assigiinngitsorpassuarnik suliaqartartumut Hans Lyngemut, saqqummersitsinermi kapitalimut tamatumunnga pingaarnertut inuttaasumut, immikkut ittumik aamma attaveqarpoq.

Hans Lynge Tuukkap isiginnaartitsinermik ilinniarfiani ilinniartitsisarpoq, tassanilu oqaluttuatoqqat, oqaluttuariaaseq isiginnaartitsinerullu oqaluttuarisaanera pillugit ilisimasani atuartitsinermini atortarpai. Ilisimasanili kisiisa ingerlateqqinngilai - inuk, pinngorartitsisinnaaneq kinaassuserlu pillugit isiginneriaaseq ingerlateqqippaa.

Hans Lyngep qalipaaffissap saavanut nikuilluni ilinniartut suli ilusilersorneqanngitsunik takorluueqquai. Tassani aatsaat qalipaasalerpoq.

Qalipaanermik ilinniartitsissutaanngilaq. Sapiissuserli, takorluuisinnaaneq siuneqassuserlu pillugit — ileqqutoqqat ullumikkullu piorsarsimassutsip naapiffiannit pilersitsinissamut ilinniartitsissutaavoq.

Isumassarsioqatigiinneq tamanna marluullutik iluaqutigaat. Vivi Nielsen erseqqissaavoq:

- Hans Lynge Tuukkamut pingaaruteqarluinnarpoq – Tuukkarlu Hans Lyngemut pingaaruteqarluinnarpoq.

Tuukkaq uaajeernermik timilu atorlugu oqaluttualerinermik suliaqarami kalaallit kulturiat tunngavini annaanagit nutaaliorsinnaasoq uppernarsaasoq Hans Lynge isumaqarpoq.

Oqaluttuatoqqat ullumikkut atorneqartut

Tuukkap kalaallit oqaluttuatoqaat aamma nutaamik nipeqalersippai. Isiginnaagassiaq Inuit uaajeernerpassuillu malaatiinnarlugu takutitat inuit ileqqutoqaannut attuumassuteqarput, kisiannili nutaaliaasumik misileraasumillu ilusilersorneqarput. Tamanna Hans Lyngep nammineq isumaanut naapertuuppoq: pereersut assilineqassanngillat, nutaaliornermulli tunngavissatut atorneqassapput.

Tuukkartaaq nunasiaanerup oqaluttuarisaaneranik toqqaannartumik sammisaqarpoq – atugassanik toqqaanermigut, aammalu kulturikkut naapeqatigiinnernik suliaqarnermigut akerleriissutillu pillugit isiginnaagassiamik suliarinneriaatsimigut. Tassani Hans Lynge angerlarsimasuusivoq; nammineq 1930-kkunni suliai quiassuartut isornartorsiuisullu soorlu Juulleruttulersut, pissaanermik, kinaassutsimik inooqatigiinnermillu taamaattumik misissuinernut aallarniutaasimapput.

Isiginnaartitsineq inuunermik allannguisitsigaangat

Tuukkaq aamma inunnut isiginnaartitsisarfimmik atuisunut malunnaateqarluarpoq. Arlallit Kalaallit Nunaannut uterlutik kalaallit isiginnaartitsisarneranni nutaaliaasumi aallarniisunngorsimapput, ilaatigut Simon ”Mooqqu” Løvstrøm, Makka Kleist Elisabeth Heilmann Blindilu. Kingullertut taaneqartut marluk ileqqutoqqat Skandinaviami saaminut ingerlateqqillugillu nunat tamalaat akornanni ingerlateqqippaat.

Vivi Nielsenip isiginnaartitsisartuunermini angalasarnermini Fjaltringimiit Europamut, Alaskamut USA-milu præsidentip illorsuani Hillary Clintonimut uaajeernermut, oqaluttuaq oqaluttuaraa. Tuukkaq taassumunnga allarpassuarnullu nunarsuarmut ammaassisuuvoq.

Isiginnaartitsisarfik Tuukkaq 1994-imi pisortatigoortumik matuvoq, kisiannili Reidar Nilssonip 2024-mi toqussaa tikillugu katersugaasivittut naapittarfittullu ingerlaannarpoq. Aappaaguani Dalgården isaterneqarpoq. Isiginnaartitsiviulli imai tammanngillat. Toqqorsiviit maanna Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu tunniunneqarsimalerput, oqaluttuarisaaneralu kingunissamut qularnaarneqarpoq. Daniel Thorleifsenip ima oqaatigaa:

- Tuukkaq kulturikkut pingaarutilimmik ingerlatsiviuvoq. Tassani kalaallit isiginnaartitsisartut siulliit ilinniartinneqarput, tassanilu kalaallit isiginnaartitsisarneri nutaaliaasut tunngavilerneqarput.

Jyllandip kitaani illoqarfeeqqami misileraanertut aallartinneqartoq, Danmarkip killeqarfii akimorlugit inuunermut, eqqumiitsuliortunut isiginnaartitsisarnermullu sunniuteqangaarsimavoq.

Tuukkaq illutaaruppoq. Isumatulli, periaasitut inuillu naapittarneratigut ingerlaqqippoq.