Anorlerpalunnera kisimi tusarsaavoq.
Seqinnarissuaq imaanut qatsungaqisumut isikkiveqarlunga qaqqat akornisigut pisorusaarpunga.
“Aasarissumi” appippara.
Guitarimik ataasiakkaarisoqaqqaariarluni erinarsortoq appippoq. Taallartaa aasarissumi asimiinnermut, silaannarissumut, qasulluni tupermi sinninniartilluni, timmissat qarlulaarpalunnerisa sinnassaarpalaarnerannut tunngasoq.
Guitarerpalunnera eqqisimavoq tuaviuuteqarani, pinngortap qimarloorusaarnissaanut piffissaqartitsilluni.
"Aasarissumi" saqqummerneraniit ukiut 50-it qaangiutereeraluartut ullutsinut suli tulluartinneqartarnerani nuannarineqarluarneranut pissutaannguatsiarpoq.
Kisima taamatut isumaqarunanngilanga, Frederik Elsnerimi tassunga isumaqataasinnaannguatsiarpoq.
Taassuma nipilersoqatigiit ukiuni 50-inngortorsiornerannut atatillugu “Aasarissumi” immiuteqqinniarlugu aalajangerpoq. Immiussinermini nunami erinarsortartut tusaamasat ilaat, aamma illoqarfimmi erinarsoqatigiit peqataatippai.
Tassunga toqqaaniarneq pisariitsuusimavoq. Erinarsuut ”Aasarissumi” meeraaneranut aamma attuumassuteqarpoq. Nanortalimmimi nukappiaraanermi nalaani illut akornitigoorluni igalaanit ammasunit erinarsuut appisimaarneqartoq tusaasarsimavaa. Aasaanerani eqqaamasaanut ilaavoq.
- Nipilersoqatigiit meeraaninnut sunniuteqarnikooqaat, oqarpoq.
Immiussineq naammasseqqammersoq AG-mit taanna oqaloqatigineqarpoq. Immiussat ullaaq taanna nipigissarneqareerlutik saqqummersinnissaanut piareerpoq.
Karsten Sommerip Inneruulat aallaqqaataaniilli malinnaaffigai, nipilersoqatigiillu qanoq ilillutik nipilersoriaaseqarnissaminnik nassaarnerat taassuma aamma qanimut peqataaffigaa.
Assi: Oscar Scott Carl
Karsten Sommer Inneruulat saqqummersitaasa siulliup immiunnerani peqataavoq, nipilersoqatigiillu ukiuni siullerni ULO aqqutigalugu malinnaavigiuarpai.
Assi: Oscar Scott Carl
- Inuuissiorninni aggustip 24-anni saqqummissaaq, Frederik Elsner qungujulluni oqarpoq.
Erinarsuut taanna nalaatsornerinnakkut toqqanngilaa.
- Erinarsuut ataatsimoornermut tunngassuteqarpoq. Tamatta nalunngisavut oqaluttuarineqarput, pinngortitaq, nipaassuaq ataatsimoornerlu pillugit erinarsuutaavoq. Erinarsuut taanna aalisartut piniartullu aallannginnerminni tusarnaartarpaat. Tusarnaarneqartuaannarnikuuvoq, oqarpoq.
Frederik Elsnerip immiussinermi nipilersoqatigiit nersorniaannarnagit, inuunermut maannamut atukkatsinnut attuumassuteqartoq oqaatigaa.
- Piffissami nunarsuarmi eqqissiviilliorfiusumi, Kalaallillu Nunaata nunat tamalaat akornanni politikkikkut soqutigineqarnerani, ataatsimoorfeqarsinnaanitta eqqaasitsissutiginissaa pingaaruteqartoq isumaqarpunga. "Aasarissumi" atorlugu tamanna anguneqarsinnaavoq. Inuit ataatsimoorfigisarpaat, oqarpoq.
Issumik ujaqqanillu qarmakkami rockerpalaaq "Aasarissumi“ ukiut 50-it qaangiutereeraluartut suli nuannarineqarluarnera paasiniarutsigu 1979-imut utertariaqarpugut.
Kalaallit Nunaat taamanikkut allanngoriartorpoq. Nipilersortartut nutaat kalaallisut taalliortarlutillu erinarsortalerput, rockilu kinaassutsimik, tulluusimaarnermik ataatsimoornermillu ersitsisuulluni. Inneruulat Aasianni taamani pilersinneqarput.
INNERUULAT
Inneruulat Aasianni 1976-imi pilersinneqarput.
Nipilersoqatigiit pilersinneqaqqaarmata aallartitseqataasut tassaapput Kaaleeraq Reimer, Juaansi Lynge, Angut Clasen aamma Aqqalu Alaufesen. Nipilersoqataasartut ukiut ingerlanerini taarserartarnikuupput.
Inneruulat pingasunik saqqummersitaqarput: Inneruulatut Naajorarpugut (1981), Inuummartoqaat (1988) aamma Qaartartut (1993).
Juaansi Lynge aamma Angut Clasen Kodap nersornaasiuttagaanik 1996-imi nipilersoqatigiit sinnerlugit tunineqarput.
Inneruulat kalaallinut nipilersortartunut pingaaruteqarnerat pillugu, Angut Clasen Kodap ataqqinaammik nersornaasiuttagaanik 2021-mi tunineqarpoq.
Nipilersoqatigiit aallartinneraniilli qanimut malinnaasut ilagaat, immiussisarfimmi ULO-meersoq Karsten Sommer. Oqaluttartut tusarnaarutaasarnerisa nalaanni, Qullissani Aasivittoqarnerani Inneruulat perngaammik immiussipput. Immiussineq issumik ujaqqamillu qarmakkami naatsiiaasiviusumi pivoq, tassanilu Inneruulat nipilersoriaasertik nassaariniarlugu appisimaarnerat taassuma qanimut malinnaaffigaa.
- Nuannarilluinnarpavut, nipilersoqatigiinnik assigiinngitsunik aasaq taanna immiussisaqattaarnitsinni pitsaanerpaapput, Karsten Sommer oqaluttuarpoq.
Nipilersoqatigiit immiikkarissuusut taassuma eqqaamavai.
- Nuusiat sunniuteqarluarput. Imalu eqqarsarput: "Taakkua kalaallisut taalliorsinnaappata, uanga aamma taamaassinnaavunga." Kalaallisut taaliortoqarsinnaaneranik sapiinnerulersitsipput. Tassunga tunngatillugu Inneruulat qujaffigineqarsinnaapput, oqarpoq.
Inneruulat atugaat Karsten Sommerimut erinarsuutaannaanngillat nuannersut, kalaallit taamani inuiaqatigiinni atukkaminnik eqqumaffiginninnerulernerannik sunniuteqarnikuupput.
- Nipilersuutit maanna saqqummertartut allaanerujussuupput. Inneruulat inuiaqatigiinnut eqeersaasutut sunniuteqarnikuunerat nuanneqaaq. Atugaat imartupput kunartunillu oqariartuuteqarlutik, oqarpoq.
Inneruulat taamani pissutsit allanngoriartulernerannut sunniuteqaqataasut Karsten Sommer isumaqarpoq. Kalaallit Nunaanni kulturikkut pissutsit allanngoriartorput, kalaallisullu oqaatsivut, ileqquvut kinaasusittalu pingaaruteqarnerat paasineqariartoqqilerluni.
- Kalaallit Nunaanni allanngulerfiup nalaani saqqummerput. Kalaallit namminneq kultureqarnitsinnik tulluusimaarutiginninnissamut Inneruulat eqqaasitsisuupput, oqaluttuarpoq.
Leifi iluatsitsigajooq Leif Saandvig Immanuelsenimut Inneruulat nalliuttorsiornerat nuuteeqqanillu saqqummersitsisarnikuunerannut tunngaannanngilaq. Inneruulani nipilersortartuunikuunerminni inuit misigisaqaqatiginikuusanilu eqqaasarpai, appisimaarnissamut sungiusaqatigeeqqaanertik eqqaamalluarpaa.
Ukiuuvoq isseqalunilu. Apuukkami Juaansi Lyngeugaluaq naapippaa.
- Qamutit aaqqaartariaqarigut oqarpoq, Leif Saandvig Immanuelsen oqaluttuarpoq.
Leif Saandvig Immanuelsenip Inneruulat tassaaginnanngillat nipilersoqatigisartakkat - ikinngutaalluartuupput.
Assi: Oscar Scott Carl
Bassimut guitarimullu sakkortusaatit qamutinik Arnat Illuannukaanneqartussaapput.
- Isseqimmat kabelit qerisimapput.
Ukiorpassuarni nipilersoqatigiittarnissaat taamatut aallartippoq. Leifip immiussisarfimmiittarnerit, tusarnaartitsinissaq sioqqullugu utaqqinerit, sungiusartarfinni illaqattaarnerit illoqarfinnullu nunaqarfinnulluunniit angalasarnerpassuit eqqaamavai.
Ataqatigiilluartuunikuunertilli isumaqartunnerpaavaa.
- Inuttai Aasiammiooruloortut, inniminanngitsut, ittoornanngitsut, ikinngutinnersut, ikioqatigiinnerup aqqani inuusut, oqarpoq.
Inneruulat Leif Saandvig Immanuelsenip uummateqarfigiuaannarpai. Aamma nipilersoqatigiit taaguutaat eqqartsaatigalugu.
Ullut ilaanni pisorusaatilluni asfaltip quppaatigut inneruulaq naasimasoq takuaa. Takussani eqqarsalissutigaa.
- Qanorluunnit inuianniit allaniit tatisimaneqartigigaluarutta, uagut maani nunami tummartilluta suli qamuuna inuttut misiginerput nunngunnavianngilaq.
Leifip inneruulaq akiussunnaassuseqarnermut tunngatippaa. Aqqusineq asfaltimik qalligaq qanorluunniit mattutigigaluaraangat inneruulaq naasinnaasarpoq, taannalu kalaallit qanorluunniit artukkerneqartigigaluaraangamik aninguisinnaassueqartarnertik kinaassusiginerannut eqqaasitsissutitut isigaa.
Ikerasannguani nipilersorpalaaq Frederik Elsnerip “Aasarissumi” immiutileramiuk erinarsoqataatikkusutani ataaseq nalunngereerpaa.
Inneruulani aallarneeqataasup Juaansi Lyngeugaluup ernera Qulutannguaq Berthelsen. Taamaalilluni nipilersukkat kinguaariinni ingerlateqqinneqarput.
Qulutannguaq Berthelsenip peroriartorneranut nipilersoqatigiit Inneruulat ilaapput. Aasianni Ikerasannguani angerlarsimaffiannut nipilersortartut isaajuaannarnikuupput.
- John Lennon tusarnaarujoorneqartarpoq, nipilersornerlu kisiat eqqartorneqarani nunarsuarmi pisut aamma oqaluuserineqartarput.
Qulutannguaq Berthelsenip peroriartornermini Inneruulat malinnaaffigai. Ikerasannguani angerlarsimaffiani taalliorneq, erinniorneq nipilersuutillu suliarineqartarnerat ulluinnarsiutaanikuupput. Ataatagigaluanilu Juaansi Lyngelu assimi uani takuneqarsinnaapput.
Assi: Paninnguaq Steenholdt
Nipilersortartut pulaartarnerat akulikippoq, iggavimmilu taalliortoqartarlunilu isumassarsiortoqartarpoq, nutaallu erinniartoqartarlunilu taalliorusaartoqartarpoq. Nipilersorneq angerlarsimaffimmi ulluinnarsiutaavoq.
Qulutannguaq Berthelsenip angunni Juaansi Lynge nuuteeqqamut “Qaartartut”-mut taallioqattaartoq eqqaamasaqarfigaa.
Erinarsuusiorneq qanoq suliarineqartarnersoq taamaalilluni malinnaaffigaa.
- Erinarsuutit ilaat sorsunnermut tunngassuteqarput, taamaattumik sorsunneq pillugu isiginnaagassiat unnukkut isiginnaartarnikuullutigit, Qulutannguaq Berthelsen eqqaamasalikkersaarpoq.
Qulutannguup ataataata taalliornissaminut filmit isumassarsiorfigai. Qulutannguup taamaattussaannartut isigalguu taamani ulluinnarsiutiginikuuaa. Inneruulamilu niipilersortartut nuuteeraliornerminni nassaassarsiullaqqittarsimanerat malinnaaffigisimallugu inersimasunngoreerluni aatsaat paasilerpaa.
Ullutsinnut suli naleqquttoq Qulutannguaq Berthelsenip “Aasarissumi” immiuteqqinneqarnera maanna peqataaffigaa. Erinarsuut kalaallit nipilersugassiaanni tusaamaneqarnerpaat ilaat angummi suleqataaffigisaa nangeqqullugu kinguaariinnut tullernut ingerlateqqippaa.
Erinarsuut ukiorpassuit matuma siorna taalliarineqartoq, ullutsinnullu suli naleqquttoq Frederik Elsnerilu saqqummerseqqippaat. Erinarsuut immiuteqqiinnarneqanngilaq, sananeqaqqaarneraniilliuna kinguaariippassuarni tulleriinni suli nuannarineqarluarnera ataqqiniarlugu immiuteqqineqartoq.
“Aasarissumi” tusarnaarusaarnerani erinnap naajartornerata nipikilliartuaarnera ilutigalugu anorlerpalunnera tusaaqqikkiartuaarpara. Timmissat ungasissumi suli qarlorpalupput. Erinarsuutip appinneraniit pinngortitap nipai suli taakkuupput.
Immaqa tamaammat “Aasarissumi” suli erinarsorneqartartoq. Inneruulat ukiunik 50-inngortorsiornerat pinnarnagu, aasarissumi alianaattarnerata allanngunngisaannarnera pissutigalugu nuannarineqarnera qaangiutinngisaannarpoq. Erinarsuut pinngortitap silaannarinneranut, aasakkut seqerngup kaaviinnarfianut nipaassuullu eqqissisimanarneranut eqqaasitsissutaavoq. Taalliortut ataatsimoorneq kinaassuserlu pillugu oqariartuutaat ullutsinni tusarnaartut aamma ingerlateqqinneqarluni.
Inneruulat nipilersoqatigiittut aallartipput. Nipilersugaallu ukiut 50-it qaangiutereeraluartut kalaallinit suli nuannarineqarluarlutillu ullutsinni inuunerannut tunngassuteqarput.
