Ivaaq nammineq pisani atorlugit nutaanik nerisassiortartoq

Tuttup neqaa neqeeranngorlugu aggorlugu kapuummut siatsissummut Tyrkiamiusut siataq. Timmiarussanik burgeriliaq. Filippinerimiunit isumassarsiorluni taateraamik nerisassiat.

Sunngiffimmini piniartoq Ivaaq Kriegel nammineq pisani atorlugit misileraanermik nuannarisaqarlunilu pisani nunani tamalaani nerisassioriaatsinut akugisarpai.

Meeraanerminiilli angunni William Kriegel pinialuttoq malinnaavigisarpaa. Ataataq erninilu umiatsiaaqqami sanileriillutik. Imarsioqatigiittuarsimapput – aamma ullumikkut, umiatsiaaqqaminnik pocamik avalallutik pinialuttarput.

- Piniarneq pillugu ilisimasakka tamaasa ataatannit ilikkarpakka, Ivaaq Kriegel oqaluttuarpoq. 

Puisi pilanneqartoq, aalisagaq tisaneqartoq tuttuluunniit aattorneqartoq takussallugu tassunga nalinginnaajuarsimavoq.

- Taama perorsagaavunga. Meeraagallarama aalisaammik aalisarneq nuannarisupilussuullugu eqqaamavara. Oqummersanik katersivunga, katersaqarluarpungalu, taanna oqaluttuarpoq.

Taamanikkut nerisassat pingaarnerutinnagit uumasut pillugit alapernaassuseq pineqarpoq. Pisaqarnissaq, pissangaammerujussuarneq pissanganerlu pingaarnerusarput.

- Peroriartorninni aalisarneq piniarnerlu nuannarisarpakka. Ullumikkulli nerisassat pinerullugit piniartarpunga. Soorunami piniarnermik suli nuannarisaqarluarpunga, kisianni nerisassaqalernissaq kajumississutigisarpara, Ivaaq Kriegel, ulluinnarni Nuummi kulturip illorsuani Katuami pisortaasoq, oqaluttuarpoq.

Nerisassani suna mamarinerpaanerlugu aperineqarami ima akivoq: Nammineq pisanik nerisassiat.

- Uumasoq sumi pisarineqarnersoq, kiffaanngissuseqarluni pinngortitami uumasuusimasoq namminerlu nerisassiarineqarnikuusoq ilisimasarparput. Tamanna pitsaanerpaavoq, oqarpoq.

Piffissaq manna timmiaruarniarfiuvoq.

- Piffissami matumani immami timmissat, soorlu appat mitillu, piniartarpakka, aamma puisit, taanna oqarpoq.

Aanaa peqatigalugu inuunermi misigisaq puigunaatsoq

Ivaaq Kriegelip kalaallit nerisassiaannik misileraanissaq nuannarigaluarlugu aammali nerisassat qanoq ittut puiorneqariartuaarnersut eqqarsaatigisarpaa.

Nerisassat ilitsoqqussagut ingammik nunarsuarmiooqataagaluttuinnarnermi nereriaatsillu allanngoriartornerani puigorneqarataannaapput. Ivaaq Kriegelip nerisassat misileraanermi atugassatut isigiinnaanngilai, aammali kulturikkut kingornussassatut isigai.

- Qanoq tammatsaaliorneqarsinnaappat? Nerisassat ilaat ’nalinginnaajunnaarpat’, tamannalu qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaava?, Ivaaq Kriegel aperivoq

Nammineq puiunngisaannarsimasaminik aananilu misigisaqarput.

Ivaaq tuttup tinguanik misiliisoq uani videomi takuneqarsinnaavoq:

1990-ikkunni Nuuk, Ivaaq aananilu Nuup qeqqani kalaalimineerniarfiliarput. Aanaa tuttup tinguanik tuttup aqajaruata iluani arrungajaqqasumik pisivoq. Puussiaq tigummiarlugu qaqqamut majuariarlutik ingipput. Aanaap tinguk nerilerpaa, Ivaaallu qanoq mamarsartigisoq takusinnaavaa.

“Usserusuppiuk?” aanaa aperaaq.

Ivaaq alapernaatsuugami soorunami angerpoq. Tingulli mamarinngilaa, seernarsunnillunilu eqqumiippoq. Qaqqap qaani mamaatsooqqalluni issiavoq, aanaali oqummersinerit tamaasa mamarsarluinnarpoq.

Misigisaq taanna Ivaaq Kriegelip puigunngisaannarpaa. Inersimasunngorami tinguk eqqarsaatigikulasarpaa: Ilumut taama mamaatsigiva?“ Usseqqinniarlugu aalajangerpoq. Maanna sooq aanaata mamarineraa paasisinnaavaa, kimittuumik mamaqarmat mamarsaatigissagaanni sapiissuseqartariaqarpoq.

Nerisassiornermi ileqqutoqqat attatiinnarnissaat pingaaruteqartoq

- Nerisatoqqat attatiinnarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, Ivaaq Kriegel isumaqarpoq.

Pisassiissutit assersuutitut atorpai.

- Pisassiissutit ajorinngilluinnarpakka, taanna naqissusiivoq.

Aammali pisassiissutit nerisartakkatsinnut qanoq sunniuteqartiginersut eqqarsaatigisariaqartoq Ivaaq Kriegel isumaqarpoq.

- Ukkatarineqanngilaq. Imaanngilaq pisassiissutit atorunnaarsinneqartariaqartut. Akerlianilli. Pisassiissutinik atuineq nerisassanut qanoq sunniuteqartigisoq Inuit eqqarsaatigisariaqarpaat, taanna oqarpoq.

Taateraaq assersuutigeriartigu.

„Assersuutigalugu taateraat upernaakkut mamarnerusartut aanaa oqartuaannarsimavoq. Ileqqutoqqat attatiinnanngikkutsigit tamakku annaasinnaavagut. Paasissutissamerngit nerisassianik immikkuullarissunngortitsisartut. Nereriaasitoqqatta ukkatarineqartariaqarnera oqaatiginiaannarpara, taanna oqarpoq.

Ivaaq Kriegelip nammineq tamanna iliuuseqarfiginiarsaraa. Piumassuseqarnini pisariaqartitsininilu pissutigalugit pisani pillugit videoliaaqqat assillu siammartertarpai. Nerisassat kulturerpullu pillugit ilisimasat qanoq annikitsigisut maluginiarpaa, ingammik Kalaallit Nunaata avataani.

- Puisip pilanneraniit assilisat siammarteraangakkit nittartakkatigut inuit naapittarfiini allagarsiivikkut toqumik sioorasaarneqartarpunga, taanna oqaluttuarpoq.

- Tamannali nerisassiornitsinnik takutitsinissamut kajumississutigiinnarpara. Aammattaaq allanut oqaluttuarinissaa nuannaraara, taanna oqarpoq.

Meeqqaminut ingerlateqqikkaa

Meeqqat ilaatinneqarnissaat nereriaatsitsinnut pingaarutilittut ilaavoq. Ivaaq Kriegelip marlunnik qulingiluanik aqqanilinnillu ukiulinnik qitornaqartup meeqqat nerisassat suminngaanneernerannik paasinnissinnaanissaat pingaartippaa.

- Piniarneq kulturitsinnut ilaalluinnarmat meeqqanut ilinniartitsissutigineqarnissaa pingaarluinnarpoq. Siuaasagut piniartuusimanngitsuuppata ullumikkut inuunavianngikkaluarpugut, Ivaaq Kriegel oqarpoq.

Meeqqat suut tamarmik toqumit aallartittartut ilikkassagaat taassumunnga pingaaruteqarpoq. 

- Qitornakka neqitorunik toqumik aallaaveqartoq ilinniartinneqartariaqarput. Piniarneq meeqqanik perorsaanitsinnut pingaarutilittut ilaavoq , taanna oqaluttuarpoq.

Ivaap paniata perngarnera uani takuuk.

Meeqqat pernaraangata Ivaaq nuannaangaartarpoq.

- Uagutsinnut nalliuttorsiornerupajaarpoq. Nuannaarutaallunilu tulluusimaarutaavoq, meeqqanut inersimasunullu, taanna oqarpoq.

Pania erneralu upernaaq manna ukalimik aqissimillu pernarput.

- Pisaat ikinngutiga igasuusoq ikiortigalugu siunissami mamartuliariumallugit toqqorpakka, Ivaaq Kriegel oqaluttuarpoq.