Ivalu Barlach Christensen aammalu silaannarsuaq naassaanngitsoq

Angisoorujussuaq.

Tassa oqaaseq taanna Ivalu Barlach Cristensenip Oqaatsimik ataatsimik atuissaguni avataarsuanik nassuiaanermini atugassaa.

- Aap, taanna suup angisoorujussuuneranik isumaqarpoq. Aamma arlaannik imaqarneranik, taanna nassuiaavoq. Assersuutigalugu gasi galaksillu.
Avataarsua pillugu kalaallisut oqaatsit marluupput: ’Silaannarsuaq’ aamma ’avataarsua’.

Silaannarsuaq eqqornerpaajusoq Ivalu Barlach Christensen isumaqarpoq, taassumami silaannarsuup imaqanngitsuunnginnera tikkuuppaa.

- Tappavani gaseqarpoq – nunarsuup silaannartaata iluani annertutiginngitsumik, tappavanili gaseqarpoq, taanna erseqqissaavoq.

31-nik ukiulik Ivalu Barlach Christensen mikigallaramili avataarsuanik soqutiginnippoq. 1. klassiulluni angajoqqaaminit seqineq kaavitaalu pillugit atuakkamik angajoqqaaminit tunisippoq, kingornalu planetit tulleriiaarnerat sukkasuumik alanngaarsinnaalerlugit ilinniarpai.

Ullumikkut silaannarsuaq pillugu ukiuni arfineq pingasuni sulereerpoq.

Juunimi radioastronomi pillugu ph.d.-nngorniutini naammassivaa, taamaalillunilu astrofysikimi doktorinngorpoq – Kalaallit Nunaanni siullersaalluni, maannakkumullu kisiartaalluni.

Napparsimagaluarluni atuartartoq

Ivalu Barlach Christensen Nuummi januaarip sisamaanni 1995-mi inuuvoq. Ukiut tallimat qaangiummata ilaqutariit Aasiannut nuupput, tassanilu angajoqqaanilu aqqalunilu ukiumik ataatsimik nukarleq najortigalugit peroriartorpoq.

- Nuanneqaaq, silarsuarli anillaffigalugu misigerusuttarpara. Imaasiallaannarluni anillaffissaqanngilaq – ingammik ukiuunerani sikusimatillugu, taanna oqaluttuarpoq.

Tamannalumi aamma aqqalunilu timersornermik sammisaqalernerannut patsisaaqataavoq. Timersuutaani assammik arsarluni nunatsinni pissartanngorniuttoqaleraangat, tamanna illoqarfinnik allanik tikeraarluni inunnik takornakkanik naapitsinissamut periarfissiisarpoq.

Allanik takunninnissamik pilerinerup saniatigut, Ivalu Barlach Christensen malitassanik nukinnillu nunarsuatsinnik kaavititsisuni, ullorissanik pinngortitsisunik, pinngortitamillu allanngortitsisunik kajungilersitsivoq.

Astrofysikeri Anja C. Andersen tv-kkut aallakaatitsilluni asteroidit sorte hulillu pilugit oqaluttuaraangat fjernsynip saavanit peersinnaasanngilaq.

- Tinguartiivittarpunga. Suut tamarmik pissanganarput – ungasissorujussuarmiillutillu aamma, Ivalu Barlach Christensen oqaluttuarpoq.

Atuarfimmi kisitsisilerineq pinngortitalerinerlu nuannarinerpaavai, atuarninilu nuannareqalugu. Ima nuannaritigaa allaat atuartut allat atuarnermik ingerlanerani arlaanni atuarumanani napparsimasuussaarnermik iliuuserisartagaasa illuatungaannik iliortarluni.

- Napparsimaasaarlunga peqqittuusaartarpunga, Ivalu Barlach Christensen oqarpoq illarlunilu.

6.klassiulluni pisoq eqqaamavaa, taamanikkut ima napparsimatigivoq, allaat ilinniartitsisuata angajoqqaavisa aassagaat qinnuigai.

- Oqaluuppannga, napparsimagaangamalu oqartassasunga oqarfigineqarpunga, taanna qungujulluni oqaluttuarpoq.

Atuarnermik taama nuannarinnitsigineq suminngaanneersoraajuk?

- Angajoqqaatta piffissamik eqquilluartarnissatsinnik, inortuinerillu pitsaanngitsuunerannik ilinniartittuartarpaatigut. Taamaammallu taamaaliorneq ajorpugut, taanna akivoq.

Ilinniarusussuserli atuarusussuserlu alapernaatsuunermik qamani pigisaneernerugunarput. Aamma ilinniartitsisunit pikkorissunit.

- 6. klassemimmi 10. klassip tungaanut pikkorivissortumik ilinniartitsisoqarpugut. Tamanna nuannaraarput – amerlasuujullutalu ulloq manna tikillugu suli attaveqarfigisarparput.

Kalaallit Nunaata qinngussuata qeqqani akunneq ataaseq

Ivalu Barlach Christensenip fysikimut astronomimullu soqutiginninnini meeraanini tamaat attappaa.

- Ingilluni arlaannik paasinarsisitsisumik aniatitsisarneq fyskip nuannequtigaa, taanna oqarpoq, imalu nangilluni:

- Taamattaarlu formilit aniatitaat arlaannik ingerlaartumik pissuseqartumilluunniit siumut naatsorsuisinnaanngortitsisarnerat. Tamanna aamma astrofysikimi annertuumik atorneqartarpoq.

Aallaqqaammulli astronomi suliffissatut isiginngilaa. 2014-mi Sisimiuni ilinniarnertuunngorami sumut ingerlariaqqinnissamut toqqaaffissanngorpoq.

Taamanikkut silaannaap pissusaata allanngoriartornera malinnaaffigisupilussuuaa, taamaammallu tamanna ilisimasaqarfigerusunnerlugu isumaliuutigaa.

Pinngortitalerinermilli uummateqarnini silaannaap pissusaanik soqutiginninnermik akuleriisitsiviginissaa neriuutigalugu, Ivalu Barlach Christensen Aalborgip Universitetiani miljøteknologimik ilinnialerpoq.

Tamannali silaannaap pissusaata allanngoriartorneranut attuumassuteqanngitsoq paasinarsivoq. Taamaammallu meeraanerminit soqutigilluakkaminut utiinnaruni assigiinnaraa eqqarsarpoq, 2015-milu fysikimi ilinnialerpoq.

Bachlorinngorniarnermini ukiumi kingullermi ullut ilaanni radioteleskoperujussuarmik Pituffik Space Basemi ikkussisoqarsimaneranik allaaserisaq atuarpaa.

Taanna Kalaallit Nunaata qinngussuanik ateqarpoq – taannalu sorte hulinik assiliinissamut atorneqartussaavoq.

Ivalu Barlach Christenseni ingerlaannarluni inunnut tassani sulisunut mailerpoq. Qaammatialuit qaangiunneranni USA-mi Bostonimi astrofyskerimit, taamanikkut sakkutooqarfimmi sulisumit akissutisivoq.

- Tappavani qanoq sulinerat takorusuinnarpara. Taannali annertuunik takorluugaqarpoq, taanna oqaluttuarpoq.

Ivalu Barlach Christensenilli 2018-imi 2019-imilu kandidatinngorniarnermini feeriarnermi nalaani marloriarluni Bostoniminneranik tamanna kinguneqarpoq.

- Siullermeerlunga radioastronomimik, ullorissat pinngortarneranni ullorissallu pinngortarneranni kemi pillugu suliaqarpunga. Tamannalu taamanikkulli ilisimatusarfigilerpara, taanna oqarpoq.

Ukiulli sisamat qaangiuttut aatsaat Ivalu Barlach Christensen Pituffik Space Basemukarluni teleskopi takuniarpaa.

Tamannalu sioqqullugu Bostonimi ilisimatusarnermik suliniutini naammassivai, Sverigimi Lund Universitetimi kandidatinngorluni, radio astronomimillu ph.d.-nngorniarluni Tysklandimi Bonnimut nuuppoq.

Ukiut coronap atuuffii ajornerit qaangiussimalerput, 2022-milu Ivalu Barlach Christensen sapaatip akunnerani ataatsimi feeriarnissaa sioqqullugu, Københavnimi Amerikamiut aallartitaqarfiannit sianerfigineqarpoq.

Pituffik Space Basemut ulloq ataaseq takuniaanissami inissaq ataaseq inuttassaaruteriasaarsimavoq, piumagunilu inissaq taanna pisinnaavaa.

Piumavorlumi.

Ilisimatusartut arlallit allat Københavnimeersut peqatigalugit timmisartumik Pituffiliarput. Danmarkimut utinnginnerminni nalunaaquttap akunnera ataaseq sakkutooqarfimmiipput. Ivalu Barlach Christensenilli sivisuumik takorluugarisimasani takuaa.

Ilaatigut Kalaallit Nunaata qinngussuanik motoori kaavititsisoq takuaa. Imaluunniit qinngussuup Uummataa, nammineq oqarneratut.

- Qinngut parabolerujussuuvoq, 12 meterinik diameterilik - angisuupilussuaq. Qaamaneq teleskopimit takuneqartoq, signalinngorlugu takusarparput, taannalu assinngortilluguluunniit spektrenngortinneqartarpoq, taanna nassuiaavoq.

Ukiullu marluk matuma siorna qinngussuarmut takuniaaqqinnermini aappassaa tappavunngarnissamut periarfissinneqarnera misigisaavoq pikkunartoq. Taamanikkut sapaatip akunneri marluk tappavaniippoq, namminerlu ullorissanik takuniaaqataavoq.

Qaammat umeruk…

Meeraanermi alutorisatut aallartittoq ullumikkut Ivalu Barlach Christensenip inuuneranut sutigut tamatigut akuulerpoq.

Ullumikkut Fynimi Ullerslevimi najugaqarpoq. AG-p oqaloqatigimmagu feeriarpoq seqernullu ulloq 12. august tamakkerluni pulanissaanut ullunik kisitsivoq.

Astrofysikeri inuusuttoq angani Odensimiittoq peqatigalugu pisumik takuniaanissamut pilersaaruteqarput.

- Seqernup pulaneranik takunninniarninni aallani iluatsitsisarsimanngilanga, qulisimasarmammi, taanna oqarasuaatikkut oqarpoq.

Nuiaqanngitsumi seqernup pulaneranik takunninnissap saniatigut, Ivalu Barlach Christensen astrofysikimut siunissamullu tunngatillugu anguniagarpassuaqarpoq isumassarsiarpassuaqarlunilu.

Tamakkununngalu astronomiip silaannarsuarmilu avatangiiserisatsinni pisunik eqqumiitsunik uatsinnut kalaallinut paasiuminartunngorsaanissaq ilaavoq.

- Astronomimi pisut arlalissuit suli kalaallisut oqaasertaqartinngilagut. Tamatumalu allanngortinnissaa inuuninni anguniagarilersimavara, taanna oqarpoq.

AAMMA ATUARUK

Ledningit qeqqanni inuuneq

Ullumikkut Ivalu Barlach Christensen akuttunngitsunik Kalaallit Nunaannukartarpoq, tassanilu astronomi silaannarsuarlu pillugu meeqqat atuarfiini saqqummiussinernik ingerlatsisarpoq. Tamakku aqqutigalugit astrofysikerinngortoqarsinnaanera astronomimullu tunngasunik suliaqartoqarsinnaanerata ajornannginnera meeqqanut inuusuttunullu takutikkusuppaa.

Naak naggataagut fysikimik ilinnialeraluarluni maannalu immikkoortumi soqutiginerpaasamini sulilereersimagaluarluni, aqqutaani akuttunngitsumik nalornilertarsimavoq.

- Ilinniarnerma ingerlanerani amerlasoorpassuit uannut kalaallimut ajornartut eqqarsaqqajaasarsimavunga, taanna oqarpoq.

- Atuartunullu astrofysikimik soqutigisaqartunut, immaqalu ilinniakkamik eqqumiitsumik tassannga ilinnialerumasunut, tamatuma pisinnaanera takutikkusuppara.