Pinngortitaq ullut tamaasa tuaviorluta sanioqqutiinnartagarput assilisaartarpaa

Nutaanik takusaqarumagaanni ungasissorsuarmukarnissaq pisariaqanngilaq. Pam Stach siorna aasaanerani alutornartunik takoqqaarami angerlarsimaffimmi qanitaaniittoq assersuutissaalluarpoq.

- Errortama aneerasaartarfimmut maninikuusama ilaat tingissimavoq, oqaluttuarpoq.

- Niviarsiaq qaqortoq takoriasaarpara, oqarpoq naasorlu qaqortunik pilutalik tikkuarlugu. Taanna nalinginnaasumik tunguusaasaraluarpoq. Nassaarfianiippugut - Nuup ilaani Qinngorpumi inaata eqqaani.

Pam Stach antropologitut ilinniagaqarpoq assiliisartuullunilu, Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi maanna saqqummersitsivoq. Saqqummersitaani ’nuna-’mit niviarsiaq Kalaallit Nunaannilu naasut allat assingi takuneqarsinnaapput. Naasut arajutsinarsinnaagaluartut assiliivini atorlugit qanillillugit assilisarpai.

- Naasorpassuit mikisuararsuupput, oqarpoq. Assilisaani pilutat, naasup pujoralaasivii kanaartaalu qanilliserujussuarlugit takuneqarsinnaapput, taamaalilluni takuneq ajukkat alutorsaatigineqarsinnaalerlutik.

- Naasut assilisaartarikka oqartoqarsinnaavoq. Qalipaatilli assilisaartarlugit nammineq taarusunneruvoq, Pam Stach oqarpoq.

Apersortikkami ataatassaminik assiliivimmik tunitikkamili assilisaarisarluni aallartippoq. Maanna 41-nik ukioqarpoq, assiliivinilu atortinnagu ulloq naasanngilaq.

- Marie Kondop (Japanimiu saliinermik siunnersortiusoq, aaqq.) assiliisariaasianut eqqaanartumik assiliisarpunga, oqarpoq.

- Assiliitinnanga nuannaajummeqqaartariaqarpunga, oqarpoq.

Assiliivik qangarnisaq Olympusimik meqqilik nassataraa. Pam Stachip pinngortitaq assilisaartarpaa, silalu qanoq ikkaluaraangalluunniit assiliisariartortarpoq. Naasullu assilisaasa ilarpassui nalinginnaalluinnartuupput nassaariuminarlutillu.

- Assilisama ilarpassui aqquserngup sinaaneersuunerat ilaasa tupaallaatigisarpaat, oqarpoq.

Taamaattumik Pam Stachip assilisap qalipaatigissaartuinnaanatit ulluinnatsinni kusanaqutineersuupput. Sumiiffinni akunnermut 70 kilometerinik sukkassuseqarluta sanioqquttakkatsinni.

Naasut ninngusuut

Pam Stachip inaata niviarsiaq tungujuaartoq aamma naasimavoq, assiliisullu seeqqummeriarluni qanillivaa. Pilutai ullaakkut nillataartumi kanernikut assiliivimmi isitaaniit qanilliseriarlugu assilivaa.

- Pinngortitamut qanittuaraasutut misigilersitserusuppunga, Pam Stach oqarpoq.

Aamma Kalaallit Nunaata avataaniit tikittup isiginnittaasaaniik pinngortitaq takutikkusuppaa.

Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi Pam Stachip assilisai katersugaasiviup saqqummersitaasa ilagaat, ilaatigut qallunaap Emmanuel A. Petersenip qalipagaasa akornanni. Taanna Kalaallit Nunaanni – silagittuaannartumi suliffissuillu sanaartorneqarnissaat sioqqullugu – pinngortitap qalipattarnikuuneratut ilisimaneqarpoq.

Nunanit allaneersorpassuit Kalaallit Nunaannut pinngortitarsuaq alutornangaartoq, ingammik qaqqat piniartullu, assiliartorlugu tikeraartarput.

- Taava National Geographicip aallakaatitassiortarneranut eqqaanartumik piniartut aalisartullu assingi "Piniartoq"-mik qulequtalerlugu saqqummersittarpaat, Pam Stach oqarpoq.

Pinngortitamik assilisami saqqummersinnissaannut soqutiginnittoqarnersoq nunani allani eqqumiitsulianik saqqummersitsisarfinnut piffissap ilaani saaffiginnippoq.

- Oqarput ajornakusuussasoq, Kalaallit Nunaammi inuit ilisimasaattut takutinnginnakku. Kamaammissutigaara, oqarpoq.

Assiliisartorpassuit pinngortitarsuaq assilisarmassuk paasilluarsinnaallugu oqarpoq.

- Uagulli ulluinnaraarput. Taamaammalliuna mikisualuttortai takutikkusukkaluarikka.

Pam Stach Sverigemi, Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni peroriartorpoq. Parisimi sulereernermi kingorna Københavns Universitetimilu kandidatinngorniarluni ilinniareerami Kalaallit Nunaannut 2017-imi uterpoq. Taamanili najugaqalerluni. Taamanikkut assiliiniarluni pinngortitamiittalerami takussutissai ilikkariartuaalerpai.

Pinngortitamiikkaangami takusani kisiisa pinnagit malugisinnaasani aamma atortarpai. Masarluk panersimatilluni qeratarpalunnera, siallersimatillugulu maavaarnera.

Kalaallit Nunaat qanoq naggoritsigisoq assilisamini aamma takutikkusuppaa. Kalaallit Nunaanni pinngortitap peqqarniinnerarneqartarnera qatsuppaa.

- Oqaatsit taakku nuannarinngilakka, Pam Stach oqarpoq, itisiliillunilu.

- Naasut peqqarniinnginnamik aamma? Nalinginnaasoq avataaneersuniit taamatut taaneqartarpoq, naasummi avatangiisiminnut nalimmassartarput, oqarpoq.

Piffissaq unittuusisartoq

Aputaaraangat niviarsiaq siulliit ilaanniilluni naasarpoq. Takoranniinnarani aamma nerineqarsinnaasoq Pam Stach oqarpoq. Mamaa iipilimut eqqaanarpoq. Inimili eqqaaniittut nerineq ajorpai.

- Illoqarfiummi iluaniippugut, oqarpoq.

Naasup sikkersuata pilutaa attulaarpaa. Anorimit innarlersimanerarpaa. Naasunik nutaanik ilikkagaqarsimatilluni nunami takusarnini pilluaammissutigisarpaa.

- Maani toqqissisimavunga, nunagisani pillugu oqarpoq.

- Inuuneq artornaraluaraangalluunniit pinngortitaq tassaniittuarpoq, oqarpoq.

Pam Stach angerlarsimaffimminit qaqqap kangerluullu tungaanut isikkiveqarpoq – naasullu nakkutigilluarsinnaavai. Najugaqarfiata eqqaani ukaliusaq, qaqortukulooq sungaartorsuarlu naasarput.

- Naasut affaasa aqqi soorunami eqqaamasinnaanngilakka, oqarpoq.

Pam Stachip naasut ilisimasaqarluarfiginissai pingaartinnerpaanngilaa. Piunerili pingaartippaa. Qanilligaangamigit, mikisualuttortai misissuataaraangamigit pinngortitallu qanoq ilinera malillugu allanngorarneri malinnaavigisinnaagaangamigit eqqissinarisarpaa.

- Mikisualuttortai maluginiaraanni piffissaq uniimisutut misinnartarpoq, oqarpoq.

Pam Stachip naasut akornanni kanaartamik kajortumik qaamasumik qalipaatilimmik nassaarpoq. Niviarsiaq siornarnisaq, taannalu aasap qaangiunnissaanut eqqaasitsissutaavoq.

- Qatanngutima aasaanerata qaangiunnissaanut sapaatip-akunneri pingasuinnanngortut ippassaq sianerfigalunga oqarfigaanga, oqarpoq.

- Anguniagassakka eqqaaginnarlugit tuaviutsappunga.

Nuna Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi septembarip arfernata tungaanut takuniarneqarsinnaavoq. Pam Stach katersugaasivilerisutut 2026-mili marsimi atorfinippoq.