Pissaanerup saniani eqqissisimatitsisoq: Uummatigissoq piumassuseqarluartorlu

Qaqqamut majuarpoq. Naatsorsuutigineqanngilaq. Oqarasuaat attaveeruppoq nipaannersualu tiguaavoq.

Kiffaanngissuseq. Nuummi ulluinnarni ulapaarfiusinnaaqisumi imminut tusarnaarnissamut periarfissatsialak. Qaqqat alutornaqisut paarnaqutillu tipigissut naamallugit ilummut anersaarnerit tamarmik qasukkartitsiartuaarput, eqqaasitsillunilu suut tamarmik killeqarnerannik. Tassa nukissaminik aallerfigisartagaa.

Anika nunamut tukkiartorluni imminut maluginiarluarsinnaanngoqqittarpoq. Meeraanerminut ilaquttanilu aasaanerani pinngortitamiittarnerminnut utersaarluni. Taamanikkut niviarsiarannguulluni tupermi ullorsiutinik allattarpoq. Kiffaanngissuseqarneq eqqaamavaa. Toqqissisimaneq. Pinngortitami. Sorlaqarfini.

Taamaammat neqinik nunatsinneersunik nererusunnerusarneranut peqqutaaqataagunarpoq — ilaquttanilu piliaminnik nerisassiorneq. Tassunga eqqissititsisarpoq. Inooriaasaa.

Neqi suminngaanneernersoq, kia aallaaneraa, kiallu aattornikuuneraa nalunngilaa. Neqi akuutissalersugaanngitsoq, pitsaanerusinnaanngilaq.

Anika Brandt Sørensen 21-nik ukioqarluni meerartaarpoq – ullullu sisamat qaangiuttut ilinniartuunngorluni. Anika 36-nik ukioqartoq aappaa nunami siuttunngorpoq, Jens-Frederik Nielsenimi Naalakkersuisut siulittaasuattut siorna qinigaavoq.

Akisussaaffik nutaajunngilaq. Annertuumik akisussaaffeqarneq ukiorpassuarni nammatariuarsimavaa, pisunullu nalimmassallaqqittulluni. Uummatigissoq, piumassuseqarluartoq.

Anika Brandt Sørensen marsip 18-ianni — ukiut 37-t matuma siorna — Nuummi inunngorpoq. Lise aamma Sofus angajoqqaarai.

- Angajoqqaakka tamarmik namminersortutut inuussutissarsiuteqartut peroriartorpunga, Anika Brandt Sørensen oqaluttuarpoq.

Anaanaa nujalerisuuvoq nujaleriffiuteqarnikuullunilu. Ataataa namminersortutut taxartartuuvoq. Qatanngutigiinni pingasuusuni angajullequtaalluni.

- Marlunnik aqqaluaqarpunga, oqarpoq. 

Angajullequtaagami akisussaaffeqartuarpoq - imaanngitsoq taamaaqquneqarami, namminerminiiginnarmalliuna taamaattoq.

Eqqaamasat siulliit

Silamiippoq. Anika kiffaanngissuseqarluni namminiorujoorpoq — illoqarfik taamani mikineruvoq, taamaattumillu toqqissisimanarnerulluni.

- Weekendimi sisorarfimmiittuaannangajappugut. Arfineq-pingasunik ukioqarlunga ujakkaarutunik juullimi tunissutisinera eqqaamavara, taamanili silami inuuneq aallartippoq, Anika Brandt Sørensen oqaluttuarpoq.

Anika ilaquttanilu angallateqartuaannarnikuupput aasaaneranilu asimiittarlutik.

- Nunanut allanut angalaneq ajorpugut. Meeraallunga nunanut kiattunukartut usorisarnikuuakka, inersimasunngoramali asimi aasarsiortarsimanerput qujamasuutigisaqaakka, Anika Brandt Sørensen oqarpoq.

Nuummi Kangillinnguit Atuarfianni atualerpoq, atuarfik nutaajuvoq Anikalu atuaqatitaanilu tassani siullerpaallutik aallartipput.

Tunuarsimaartuugaluarluni takutinneq ajorpaa, imminut tatiginini nukittuujuninilu takutittarlugit. Naak allat pikkorinnerullutillu ilikkajanerusutut misinnartaraluartut imminut takiginera allanngorneq ajorpoq.

Atuarfimmi karakteeriini eqqiluisaartuunera torersaajuaannartuuneralu allaqqapput.

- Kalaallisut oqalussinnaaneq allassinnaanerlu pingaartippakka, anguniarlugulu sukataartuaannarnikuuvunga, Anika Brandt Sørensen oqarpoq.

Aatani atuakkatigut ilikkaraa

Kalaallit oqaasiinik soqutiginninnerujussuani aataaminit Ole Brandtiugaluamit kingornutaraa. Taanna taalliortuullunilu atuakkiortuuvoq, atuagarlu nangeqattaartoq “Qooqa” ilisimaneqaatigalugu.

- Naapinnikuunngisaannarpara, atuakkiaali aqqutigalugit ilinniarlugulu kalaallillu atuakkiaannik soqutigisaqaleriartorninnut tunngaviliivoq, Anika Brandt Sørensen oqarpoq.

Meeraanermini tupermiitilluni ullorsiutiminut allattarpoq, asimi nipaassuup qeqqani. Suulluunniit allattarpai – aamma kalaallit oqaluttuatoqaat pillugit.

- Sunaana soqutigisaq, utersaarluni qungujulluni oqarpoq.

Anikap atuakkat allattaasitoqqatut allaqqasut ullorsiutimini allattaasitaamut allattarpai.

- Qallunaat oqaasii pikkoriffigivallaanngilakka. Kalaallisut oqaatsit nukittuffigineruakka assullu ataqqillugit, oqaluttuarpoq.

Anika 10. klassiulluni oqaatsinik ilinniariartorluni Tuluit Nunaannut Torquaymukarpoq. Anikap illoqarfimmi alianaaqisumi oqaatsit pikkoriffiginerulernissaannut periarfissaqalerpoq.

- Nuann! Piffissaq nuannerluinnartoq, oqarpoq.

Anikap meeqqat atuarfiat naammassigamiuk, Århusimi efterskolemi ilusilersuineq atisaliortartunut sammisaqarluni atuarpoq.

- Isumassarsiullaqqissuujuaannarpunga, anaanama assigiinngitsorpassuarnik sammisaqaqatigisarnikuuaatigut. Assersuutigalugu aqqaluara nuilarmiuliorsinnaavoq, Anika Brandt Sørensen oqaluttuarpoq.

Qallunaatut pikkorinnerulerluni Nuummut uterpoq, ilinniarnertuunngorniarfimmilu aallartilluni.

Ilimaginngisamik pisoqarpoq

Nuummi ilinniarnertuunngorniarfimmi atuakkerineq sivisooq, ikinngutitaartornermik inuunermilu nuannersunik misigisanik ulikkaarpoq.

- Franskisoorneq nuannarinerpaavara, taamaattumillu Grenobleliarluni. Inaarutaasumillu allaaserinninnini Frankrig pillugu allaaserinnillunga, Anika Brandt Sørensen oqaluttuarpoq.

Anika pilersaaruteqalerpoq. Ilinniarnertuunngorniarfimmi nasartaarnermi kingorna Frankrigimukarniarpoq — nuna, kulturi oqaatsillu qanimut ilinniarusuppai. Katersugaasiviit nunarsuarmi tusaamasat, aamma haute couture immikkuullarissoq qanillugit inuuneq misigiartorusullugu.

- Ilisimatusarfimmut pikkorissariaraluarluni naasuerniarfimmiluunniit suligaluaruma apeqqutaatingnilara. Frankrigimiikkuma naammak, oqarpoq.

Pilersaarutit inissipput, inuunerali ilimaginngisaanik allanngupiloorpoq. Anika 3.g-ulluni naartulerpoq. 20-nik ukioqarluni.

- Tupannarpoq. Pilersaarutaanngikkarluarluni kissaatigineqarluni inunngorpoq, Anika Brandt Sørensen oqarpoq.

Anikap ernereernerminit ullut sisamat qaangiuttut ilinniarnertuunngorluni allagartassani tiguaa. Ilinniarnertuunngorniarfimmi nalliuttorsioreerluni ingerlaannaq napparsimmavimmukarluni milutsitsinissani ilinniariartorpaa.

- Inuunera allanngorluinnarpoq, tassanngaanniillu aallartilluni, oqaluttuarpoq.

Anikap 21-nik ukioqarluni Alaya meerartaaraa. Tassanngaanniillu panini ingiaqatigalugu inuuneq ilinniarlugu aallartilluni. Ajunngilaq, inississaqqaarpoq, aqqutissani paasissaqqaarpaa. Alaya pingaarneruvoq.

Anika atisaarniarfimmi sulinini nuannarilluinnaramiuk Niuernermik Ilinniarfimmi ilinnialerpoq.

- Naammassigakku atisaarniarfimmi taamani ammaqqammersumi Inuit Quality Clothes of Greenlandimi aqutsisunngorpunga, tassanilu ukiuni aqqanilinni sulillunga, oqaluttuarpoq.

Nalimmallassaqissoq

Anikap Jens-Frederik ikinngutitik aqqutigalugit 2012-imi naapippaa.

- Inuttut assigiinngitsorujussuugaluarluta pingaartitavut naleqartitavullu assigiittorujussuupput. Tamanna ingerlaqatigiinnitsinni nukittuffiungaartutut isigisarpara. Marluulluta timersornermik aallutaqartuunerput nukittoqqutigalutigu, Anika Brandt Sørensen oqarpoq.

Ujakkaarneq inuuneranut ilaajuaannarpoq, Nunatsinnilu pissartanngorniunnerni, DM-ini, Arctic Winter Gamesimi aamma Arctic Circle Racemi peqataasarluni.

Naalakkersuisut siulittaasuat ulapittuuvoq, tamannalu inuuneranut ilaalluni.

- Iluaqutigeqisannik pissutsinut nalimmassarsinnaaneq pikkoriffigaara. Maannakkut atuuffia inuiaqatigiit qinigaraat, timersortartuuninili pissutigalugu angalangaatsiartareerpoq. Angajoqqaavut ikinngutivullu qujamasuutigaakka — tapersersortuarmatigut, oqaluttuarpoq.

Aappariit ukiuni 14-ini najorput pingasunillu meeraqarlutik — niviarsiaqqat marluk nukappiararlu.

- Oqitsuinnaasimanngilaq. Anguniagaqaraannili utaqqiinnartoqarsinnaanngilaq, sulissutigisariaqarpoq, oqarpoq.

Anika Brandt Sørensen anaanaanermi saniatigut aamma namminersortuuvoq, tamannalu sivisuumik takorluugarinikuuaa.

Inuit attaveqaqatigiittarfii, suliffeqarfiit nioqqutaallu nittarsaattarlugit.

- Pissanganaqaaq. Suliakka aqqutigalugit inunnik nutaanik naapitsisarnera nuannareqaara. Namminersortunngoqqammerpunga, ullullu tamaasa ilikkagaqartarlunga. Nuannaraara, siunissaq pissanganaq, oqarpoq.

There she is. Naalakkersuisut siulittaasuata tunuani tapersersuisoq, nunatsinni first lady. Taamaakkaluartoq nuimarusuttuunngilaq – meeqqani illersorusullugit. Nipituuliortuunngitsoq, malugeqqunngitsoq, suliani pillugit nuimasorsuunngitsoq, sunniutaali malugineqarsinnaasut.

Timersornermik peqqissutsimillu pingaartitsisoq, pinngortitamut nukissaminik aallertartoq, nunatsinneersunillu nerisassiornissamik pingaartitsisoq. Pingaarnerpaarli: Meeqqanut pingasunut anaanaq, inuunerani qitiusumik inissisimaffeqartut pilluaatiginerpaasai.