Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup pisortaata Nivi Christensenip aasaq manna siusinnerusukkut nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivissaanik pilersaarutit isornartorsioramigit, kulturikkut ingerlatsivik alla piinnarnagu aamma allamik isornartorsiuivoq.
Nunatsinni eqqumiitsunik saqqummersitsiviit aaqqissuussaanerat apeqquserpaa. Nunami mikisumi aningaasatigut piginnaaneqarnermillu killeqarfiusuni taassuma paasinnittaasaa naapertorlugu nukiit assigiinngitsunut siammarterneqaratik kattunneqartariaqarput. Taamaammat nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianik saqqummersitsivik nutaaq namminersortumik pilersinneqarani pioreersunik aaqqissuussinikkut pilersinneqassasoq kaammattuutigaa.
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup pisortaata Nivi Christensenip aasaq manna siusinnerusukkut nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivissaanik pilersaarutit isornartorsioramigit, kulturikkut ingerlatsivik alla piinnarnagu aamma allamik isornartorsiuivoq.
Nunatsinni eqqumiitsunik saqqummersitsiviit aaqqissuussaanerat apeqquserpaa. Nunami mikisumi aningaasatigut piginnaaneqarnermillu killeqarfiusuni taassuma paasinnittaasaa naapertorlugu nukiit assigiinngitsunut siammarterneqaratik kattunneqartariaqarput. Taamaammat nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianik saqqummersitsivik nutaaq namminersortumik pilersinneqarani pioreersunik aaqqissuussinikkut pilersinneqassasoq kaammattuutigaa.
Isornartorsiuineq pissutigalugu Naalakkersuisut Inatsisartunilu ilaasortat siullermeerlutik isummertariaqarsimapput. Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivianik isumaliutersuummik itigartitsinngikkaluarlutik suliniummut aningaasatigut qanoq tatiginnitsiginertik aamma takorluukkap piviusunngortinnissaanut suut piumasaqaatiginissaat pillugu assigiinngissuteqarput.
Suliniut pillugu isornartorsiuineq Kulturimut naalakkersuisup Nivi Olsenip itigartippaa. Kulturili pillugu politikkimut tunngatillugu nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmik pilersitsinissamut anguniagaqarnissaq aamma kalaallit eqqumiitsuliaannik katersuinissamut siammarterissanermullu periarfissaq eqqarsaatigai.
- Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivia kalaallit eqqumiitsuliaannik ersersitsisumik nunanilu tamalaani suleqatigiinnermik nukittorsaasussamik katersortarfiusinnaavoq, AG-mut akissummini allappoq suliniullu aningaasaateqarfimmit attuumassuteqanngitsumit ineriartortinneqarsimasoq, taamaammallu aningaasaateqarfiup eqqumiitsuliortut oqaloqatiginissaat akisussaaffigigaa ilisimatitsissutigaa.
- Suliniut aningaasaateqarfimmit attuumassuteqanngitsumit, nammineq malittarisassalimmit, ingerlanneqarpoq. Taamaammat suliniummik ineriartortitsinissaq sulianillu suliaqartunik, ilaatigut Nuummi Eqqumiitsulianik Katersugaasivimmik, oqaloqateqarnissaq aningaasaateqarfiup akisussaaffigaa.
Tapersersuineq nangaanerillu
Demokraatit Naalakkersuisunut assingusumik isumaqarput. Partiimit Kulturimut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliami ilaasortap Margrethe Thaarup Andersenip parteeqatini Nivi Olsen assigalugu pilersaarutinut tapersersuivoq. Taassuma nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivia eqqumiitsuliornermut tunngasunik ingerlatsivinnik sanngiillisitsissasoq itigartippaa, illuanilli suliniut eqqumiitsuliornermik suliaqarnerup tamarmiusup nukittorsarnissaanut periarfissatut isigaa.
Aammattaaq aningaasaateqarfimmit ingerlanneqarnissaa illersorpaa. Kulturikkut suliniut taama annertutigisoq ingerlanneqarsinnaassappat pisortat aningaasaataat, aningaasaateqarfiit namminersortut suleqataasullu allat suleqatigiinnissaat pisariaqartoq isumaqarpoq.
Naalakkersuisut eqqumiitsulianik katersuisarfik suli tapersersoraat Kulturimut naalakkersuisup Nivi Olsenip erseqqissarpaa.
Assi: Nammineq pigisaq
- Nuna tamakkerlugu kulturikkut suliniutit annertuut pisortanit, aningaasaateqarfinnillu namminersortunit allaniillu aningaasaliiffigineqartariaqartarput. Taamaammat takorluukkat piviusunngortinnissaanut arlallit ikiuussinnaanissaat naapertuuppoq, taanna oqarpoq.
Naleqqap Kulturimut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaani ilaasortaq Isak Johannesen allatut isumaqarpoq. Taassuma nuna tamakkerlugu saqqummersitsiviup kulturikkut suliniutigineqarnissaa pingaaruteqartoq isumaqatigaa, sulissutilli Inatsisartuni nalilersornissaanut tunngavissaqarpianngitsoq isumaqarpoq. Taassuma paasinnittaasaa naapertorlugu aningaasaqarneq ataatsimut isigalugu, aningaasaliineq siunissamilu ingerlatsinermut aningaasartuutit pillugit apeqqutit suli akineqarsimanngillat.
Aammattaaqoqallinneq eqqumiitsuliornermut politikkiinnaanngitsoq, aammali Kalaallit Nunaata pisuussutiminik killeqartunik qanoq pingaarnersiuisinnaaneranut tunngasoq tikkuarpaa. Kulturikkut sanaartornerit millioninik untritilikkaanik naleqartut suliarineqartillugit nunaqarfippassuit tunngaviusumik attaveqaasersuutinik soorlu talittarfimmik, inissanik imermillu pilersuinermik suli amigaateqarput.
- Nuna tamakkerlugu pisariaqartunik isertitaqartitsisunillu aningaasaliissuteqarnissaq pingaarnerpaatittariaqarlutigu Naleqqamiit isumaqarpugut. Suliniutinut innuttaasut inuuniarnermi atugaannik pitsanngorsaasunut, inuussutissarsiornermik tapersersuisunut nunallu aningaasaqarneranik tunngavilimmik nukittorsaasussanut aningaasaliissuteqarnerusariaqarpugut, Isak Johannesen oqarpoq.
Politikerit qanoq sivisutigisumik utaqqissappat?
Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata aningaasaateqarfia ukiut 20-t sinnerlugit matuma siorna pilersinneqarmalli nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmik takorluugaq suli allanngorsimanngilaq.
Taamaammat politikerit qanoq sivisutigisumik utaqqissanersut apeqqutaalerpoq.
Nivi Olsenilli aningaasat qaqugukkut pissarsiarineqarumaarnersut oqaatigiumanngilaa.
- Naalakkersuisut suliniummut piffissamik aalajangersimasumik killilersuisimanngillat. Ukiulli pingasut qaangiuppata siuariartoqarsimanngippat ingerlatsinermut tapiissutit sanaartortitsisuusinnaanerlu nutarterneqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu nalilersorneqaqqissapput, kulturimut naalakkersuisup Demokraatineersup oqaatigaa, taamaalinnginneranilu aningaasaateqarfiup ilaatigut aningaasaateqarfimmut qinnuteqaatit, suliniutip ineriartortinneqarnissaa suleqatigiinneq aqqutigalugu siuariarnini uppernarsartuarniarlugu ukiumut 1 millionit koruuninik aningaasaliissuteqartarneq ingerlateqqinneqassasoq Naalakkersuisut naatsorsuutigigaat ilisimatitsissutigaa. Aningaasaliissutissat aamma ukiumoortumik aningaasanut inatsisissatut isumaqatiginninniarnernut atatillugu naliliinermut ataavartussamut ilaassapput.
Maanna sanaartornermut missingersuutit 2024-miit 260 million koruuninik missingersuummik C-mik tunngaveqartut aamma nassuerutigaa, tamannalu kingorna sanaartornerup akii qaffassimammata nalorninartorujussuuvoq. Taamaakkaluartoq pisariaqartunik aningaasaliissuteqarnissaq aningaasaateqarfiup akisussaaffigimmagu – sanaartornerup naggataatigut qanoq akeqassanersoq apeqqutaatinnagu suliniut piviusorsiortutut nalilerneqartuartoq Naalakkersuisut aalajangiuppaat.
Demokraatinit Margrethe Thaarup Andersenip suliniut qaqugu naammassineqassanersoq aalajangerumanngilaa. Kulturikkut suliniutit angisuut piffissamik atuiffiusarput, taamaammallu ukiut qassit qaangiunnersut apeqqutaanani aningaasaateqarfiup aningaasaliissuteqarnermigut, suleqateqarnermigut pilersaarusiornermigullu siumukarsimanerminik uppernarsaateqartuarsinnaanera pingaaruteqarpoq.
- Tapersersuineq qaqugumut killilerneqassanersoq aalajangersinnaanngikkipput isumaqarpunga. Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivia siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliniutaavoq, aningaasanillu pisariaqartunik katersuiniarneq piffissamik atuiffiusarpoq. Siuariarnerillu aalajangersimasut ataaavartumik ingerlanneqarnissaat naapertuuppoq, Margrethe Thaarup Andersen, oqarpoq.
Naleqqami nangaanarnerupput. Suliniut qanoq aningaasaqarnersoq Inatsisartuni tamakkiisumik takujuminaatsinneqarsimasoq, taamaattumillu suliniutip piviusorsiortuuneranik nalilersuinissaq ajornakusoortoq Isak Johannesenip tikkuarpaa.
Naleraq eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmut akerliunngilaq, aningaasalli inuiaqatigiinni pisariaqartinneqarnerusunut atorneqarsinnaasut partiimi isumaqartoqarpoq, Isak Johannesen oqarpoq.
Assi: Oscar Scott Carl
Naalakkersuisut kissaatigisat arlaqartut itigartittarlugit tunngavilersuutigalugu nunatta karsia tatineqarmat taamaattumillu sakkortuumik tulleriiaarisoqartariaqartoq Inatsisartut 2026-mi upernaakkut ataatsimiinneranni Naleqqap arlaleriarluni maluginiarsimagaluarpaa. Taamaammat nuna tamakkerlugu aningaasaliissutinut allanut nukinginnartunut sanilliullugu eqqumiitsulianik katersugaasivik nalilersortariaqartoq aamma pisariaqartoq Isak Johannesen isumaqarpoq.
Nunaqarfiit arlallit suli tunngaviusunik, soorlu talittarfimmik, ineqarnermik, imeqarnermik allanillu inuuniarnermi atugassarititaasunik inuussutissarsiornermillu ineriartortitsinissamut iluaqutaasinnaasunik attaveqaasersuuteqanngitsut ilaatigut tikkuarpaa.
- Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivia tapersersorniaannarlugu aningaasanik tunniussisinnaanngilagut. Aningaasatigut qanoq ingerlasoqarnera tamanut ammasumik saqqummiunneqassappat siunissami aningaasartuutit illersorneqarsinnaanersut suliniullu nunap pisariaqartitaanut ataatsimut naleqquttumik pingaarnersiuinermut ilaanersoq aalajangiisuussaaq, Isak Johannesen oqarpoq.
Aningaasaateqarfik akisinnaanngikkallartoq
AG-p Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata aningaasaateqarfia suliniummut tunngatillugu apeqqutinik arlalinnik, soorlu sanaartornerup siunissaa, aningaasartuutai piffissarlu qanoq sivisutigisoq pillugit aperisimavaa.
Siulersuisut Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsiviata ineriartortinneqarnissaanut piviusunngortinnissaanullu pilersaarusiorniarlutik maannakkut suliaqartut, AG-llu apeqqutai sulinermut tamatumunnga ilaasut siulittaasoq Kristine Spore Kreutzmann ilisimatitsivoq.
Pilersaarusiorneq suli naammassineqanngimmat siulersuisut maannakkut suliniup siunissaa, aningaasaqarnera piffissalerneqarneralu pillugit apeqqutit pineqartut akiumanngilaat. Pilersaarut naammassippat AG apeqquteqarluni malittarinneqqikkumaarpoq.
