Qivioq Løvstrøm aallarami aatsaat sorlaminik tulluusimaarutigilernissani anguaa

Qivioq Løvstrøm aqqaneq-marlunnik ukioqartoq arnap neriartoqqusaasup suna takorluugarineraa aperaa.

Kalaallit Nunaannik aallartitaatut sullissinissaq, akivoq. Ajornarpoq, neriartoqqusaq oqarpoq. Danmark kisimi aallartitaqarsinnaasoq arnaq oqartoq Qivioq Løvstrømip eqqaamavaa.

Taamani nipituumik oqanngilaq, pissutsilli allanngorumaartut Qivioq Løvstrøm eqqarsarpoq — ullut ilaanni Kalaallit Nunaat naalagaaffissuanngussaaq nunarsuarmi sumi tamaani aallartitaqarfilik.

Siunissaq taanna suli utaqqisaagaluartoq Qivioq Løvstrøm ullumikkut 34-nik ukiulik neriartoqqusap oqarnerata kingorna nunaminut assigiinngitsutigut sinniisuusimavoq.

Siullermik angajoqqaani ilagalugit namminerluunniit angalagaangami. Imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniarluni FN-imi piviusuusaartitsinermi Model UN-imi peqataagami, tassani nunani tamalaani ajornartorsiutit pillugit oqallinnermi ilinniartut nunat assigiinngitsut taakkulu isumaat saqqummiuppaat.

Tamatuma kingorna inuusuttut kattuffianni FN-ip ataaniittumi Global Indigenous Youth Caucusimi (GIYC) siulittaasooqataasutut, kingusinnerusukkullu inersimasutut Kalaallit Nunaanni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinni siulittaasutut Kalaallit Nunaat sinnerlugu suliniuteqarsimavoq.

2025-mi ullumikkut atorfigisamini — Tiliumi nuna tamakkerlugu innarluutillit illersuisuattut — atorfinippoq.

K-pop Kalaallillu Nunaat

Qivioq Løvstrømip meeraanerminiilli inuiaqatigiinni suliniuteqarusussuseqarnini isummaminillu saqqummiusserusussuseqarnini pigiliuppai.

Nuummi 1991-imi decembarip 23-ani inunngorpoq, ukiullu qulit qaangiuttut nukartaarnissami tungaanut anaanani ataatanilu kisimiilluni najugaqatigisimavai. Anaanaa Else Løvstrøm tusagassiortutut ulapippoq, ataataalu Simon (Mooqqu) Løvstrøm isiginnaartitsinermik ilitsersuisuullunilu nipilersortartuuvoq – aamma Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisarfimmik siullermik, Silamiunik, pilersitseqataalluni.

Angajoqqaavi politikkimik soqutigisaqarluartuupput, kattuffiillu soorlu ICC (Inuit Circumpolar Council) imaluunniit suliniaqatigiiffik Aasivik aaqqissuussigaangata ataatsimiikkaangatalu Qivioq Løvstrøm ilagisarpaat.

Politikkikkut pingaarutillit inuttullu soqutigisat unnukkut nereqatigiinnermi oqaluuserineqaraangata angerlarsimaffimmi nerrivimmi oqallinneq sakkortusigajuppoq.

Qivioq Løvstrøm tusarnaaqqissaartarpoq, tamaasalu malinnaavigeqqissaartarpai — mikisunnguunerminiilli nammineq oqaaseqarluni akuliuttarpoq.

Qivioq Løvstrøm peroriartorluarpoq. Meeraanermini ukiut siulliit Paarnat – Nuummi aqqusinermi meeraaffimmi - eqqaanni illutut aappaluttumik qalipaatilittut kusanartigisutut eqqaamavai. Meeqqat allat peqatigalugit toqqortaateqataasarlunilu anaaleruteqataasarpoq, anime aamma manga (kangiamiut titartakkanik isiginnaagassiaat, aaqq,) soqutigisarpai atuakkallu takorluukkersaarutit atuaqattaartarpai.

Meeraanerli isumakuluuteqarfiunngittuaannanngilaq. Ingammik inuusuttuaranngornerup nalaa ilungersunartorsiorfiuvoq.

Taamani ilaqutariit Ilulissani najugaqarput, ataataami illoqarfimmi suliffittaarmat tassunga nuussimapput. Qivioq Løvstrømip atuarneq soqutigigaluarlugu aamma qinngasaarneqartarsimavoq. Meeqqat atuarfiata naalernerani ilagisartakkamini imigassamik aalakoornartulimmik atornerluinermik allanillu ajornartorsiuteqarnermut takussutissanik takunnippoq. Ikinngutini imminornermut annaavai.

Tamannali oqaluuserineqanngilaq, Qivioq Løvstrømilu sapiissuseerullunilu kanngusuppoq. Kalaaliunini tulluusimaarutiginngilaa, aallarusussuseqarneralu sakkortusiartuinnarpoq.

11. klasse naammassigamiuk 17-inik ukioqarluni atuartunik paarlaasseqateqarnissamut aaqqissuussaq AFS aqqutigalugu Japanimukarpoq. Nunarsuaq piorsarsimassuserlu nutaarluinnaq siornatigut Japanimiut titartakkanik quppersagaliaanni imminni atuartarsimasamini takorluuginnartarsimasani tikippaa.

Japanimiutut oqalussinnaalerpoq, nunanit tamalaaneersunit ikinngutitaarpoq, akeqanngitsumillu K-popimik tusarnaartitsisunut najuuttarsimagami Korea Kujallermiut nipilersoqatigiit ullumikkut nunani tamalaani nuannarineqarluartut nuannarilerpai.

Qivioq Løvstrømilli silarsuaa kisimi alliartorsimanngilaq.

Qivioq Løvstrøm paarlaasseqatigiillunilu ilinniariartut allat ilinniariarnerminnut atatillugu nunartik pillugu saqqummiisartussaapput. Sapaatit-akunneri marlukkaarlugit Japanimi atuarfiit ilisimatusarfiillu assigiinngitsut tikeraartarpaat.

Qivioq Løvstrømip Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuaqattaarnini tamaasa nunagisani tulluusimaarutiginerujartuinnarlugulu nuannarineruleriartuinnarpaa.

Ukioq ataaseq qaangiummat Japanimit aallarami oqaatsit kulturilu nutaat kisiisa ilikkarsimanngilai, aammali imminut asaleqqillunilu Kalaallit Nunaat nuannarinerulersimavaa.

Tarnikkut nappaatit paarlakaattumik sunnertisimassutaasartut assigiinngitsut aappaat

Qivioq Løvstrømip Nuummi Ilulissanilu meeraanermini kaassuaatit aqqusinermi takusimanngisaannarpai. Aatsaat 14-inik ukioqarluni FN-ip Innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaa atuutilermat takuai – ukiullu arfinillit qaangiummata aatsaat nunatsinni politikerit isumaqatigiissummik malinninniarlutik isumaqatigiissuteqarput.

Innarluutillit kattuffiat Tilioq 2017-imi pilersinneqarlunilu nunatsinnilu innarluutillit illersuisuannik siullermik toqqaasoqarpoq. Qivioq Løvstrøm toqqarneqartut pingajoraat.

Inuit innarluutillit kiffaanngissuseqarlutik inuunissaminnut pisinnaatitaaffiinik periarfissaanillu siuarsaanissaq Tiliup innarluutillillu illersuisuata suliassaraat. Tamanna Kalaallit Nunaanni suli pisariaqartilluinnarneqarpoq. Qivioq Løvstrømip tamanna nammineq timimigut misigisimavaa.

Ukiaq innarluutillit illersuisuattut toqqarneqarnini sioqqullugu arnanut atuagassiami Arnanut-mi apersorneqarpoq, tassanilu paarlakaattumik sunnertisimassutaasartumik tarnikkut nappaateqarluni 2021-mi paasisimallugu oqaluttuaraa.

Taanna naapertorlugu ikiorneqartariaqarlunilu misissorneqartariaqarnini pillugu nakorsamik akuersititsiniarnera oqitsuinnaasimanngilaq. Aatsaat nakorsiarnermini pisinnaatitaaffini nalunagit aalajangersimalluinnarluni oqarmat nakorsaata aammik misissortinnissaanut ingerlateqqippaa.

Ullualuit qaangiummata paarlakaattumik sunnertisimassutaasartumik tarnikkut nappaateqarluni, tassa isumatsaqqangaalertarluni piffissap ilaani sapigaaruttuusisarnermik nappaateqarluni, paasitinneqarpoq. Qivioq Løvstrøm sapigaaruttuusigaangami pappiliarsorluni sulingaatsiarsinnaasarpoq.

Nappaatip suuneranik paasinninnermi kingorna nakorsaatitortalerlunilu ingerlaannaq pitsaanerulerpoq.

Qivioq Løvstrøm tarnikkut innarluuteqaraluarluni, tamatumalu saniatigut innarluutilinnik nalunngisaqarluaraluarluni, nammineq pilersaarutini misilittakkanilu pissutiginagit ullumikkut atorfimminut inissippoq.

Meeraanermini angerlarsimaffimmini inuiaqatigiit pillugit oqallinneq aamma Sisimiuni allaffimminut ullut tamaasa iseraangami naapertuilluarnermut misigissutsini sorlaqarluartoq tamatumunnga pissutaanerpaasutut taavai.

Naak ukiuni 20-ni kingullerni innarluutillit pillugit assigiinngitsorpassuartigut siuariartoqangaarsimagaluartoq Qivioq Løvstrøm naapertorlugu inuit innarluutillit naligiissumik pisinnaatitaaffeqalernissaat pillugu suli anguniagassarpassuaqarpoq.

Tappiitsutut illoqarfimmi sumi isumannaatsumik sumiittoqarsinnaanersoq suli nalunarpoq. Nunami innarluutilinnut paaqqinnittarfiit sulisussaaleqiffiupput, tarnikkullu innarluuteqartut ikiornissaannut suli naammattumik aningaasaateqanngilaq.

Tilioq innuttaasunit 252-init siunnersuinissamik siunnersorneqarumasunik siorna saaffiginnissuteqarpoq. Saaffiginnittut aatsaat taama amerlatigaat.

Ullut tamarmik assigiinngillat

AG-mit Qivioq Løvstrøm oqaloqatigitillugu oqarasuaataa arfinileriarluni sianerpoq. Septembari ulapaarfiuvoq, peqatigiiffiit assigiinngitsut isumasioqatigiinnissaat pilersaarusiorneqarlunilu, Ilulissani ataatsimeersuartoqassallunilu aamma innarluutilinnut inatsisissatut siunnersuut nutaaq septembarip 25-ani Inatsisartuni siullermeerlugu suliarineqassaaq.

Innarluutillit illersuisuattut ullut sapaatip-akunneriluunniit tamarmik assigiinneq ajorput.

Qivioq Løvstrømip suliassaqaraluaqaluni soqutigisaqassutsini suli pingaarnerpaatittarpaa, Japanimiullu kulturiat kulturikkullu tunisassiaat, Korea Kujallermiut nipilersuutaat atuakkallu soqutigingaarpai.

Aamma nunanut allanut angalasarnissani misigisassarsiortarninilu suli nuannaraa. Tamatigut sumiiffimmut nutaamukartarnissani orniginerpaasarpaa, Japanili 17-inik ukioqarluni siullermeertumik tikeraaramiulli attattuarpaa. Marloriarluni tikeraareerpoq qanittukkullu tikeraaqqissaaq.

Qivioq Løvstrømip inuunerani pisinnaatitaaffiit isumaqatigiissutillu kisimik pineqanngillat, taanna naqissusiivoq. Aamma innarluutillit pillugit isumaqatigiissummit inatsisinillu issuaaneq suleqatinilu sungiusimagaluaraalluunniit.

Innarluutillit illersuisuat ukiuni pingasuni atorfeqartussatut Naalakkersuisunit toqqarneqartarpoq, Qivioq Løvstrømilu atorfeqarnera 2027-p naaneranut atuutissaaq.

Siunissami qanoq pisoqassanersoq naluaa, Qivioq Løvstrømilli arnap meeraanermini angerlarsimaffimmini neriartoqqusaasup upperiuminaatsitaa suli takorluugariuarsinnarpaa: nunaminut aallartitatut inuunermini kiffartussalluni.