Demokraatit tunngavitsik annaavaat

Nunatsinni aalisarnermik ingerlatsisut namminersortut annersaat Polar Seafood Greenland aamma kilisaataatileqatigiiffik mikisoq Sigguk, Polar Seafoodip piginneqataaffigisaa, Kitaani sinerissamut qanittumi ukiumoortumik aappaagu qaleralittassiissutissanik pilernguttoqarnerani ajorsarput, taamaattorli Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaat annerpaaq Royal Greenland aamma Royal Greenlandimit ilaannakuusumik pigineqartoq Qaleralik aappaagu pisassarpassuaqalerput.

Royal Greenlandimut pisassiissutigineqartut 5.250 tonsiupput aamma Qaleralimmut pisassiissutigineqartut 4.950 tonsiullutik. Polar Seafoodili aamma Sigguk pisassinneqanngillat.

AAMMA ATUARUK

Royal Greenland pisassinneqarnerpaasoq

Sigguup pisortaata Frans Heilmannip Naalakkersuisut suliamik ingerlatsinerat aviisimi ullumi saqqummersumi sakkortuumik isornartorsiorpaa. Taanna isumaqarpoq Naalakkersuisut Royal Greenland aamma Qaleralik salliutikkaat, Polar Seafood aamma Sigguk tunulliunneqarlutik. Tamanna ilumoornerarsinnaavarput.

Naalakkersuisut aviisip saqqummernissaa sioqqullugu tamanut ammasumik oqaaseqarfiginngilaat. Imaassinnaavoq Jens-Frederik Nielsen, ukioq manna apriilimiilli Naalakkersuisuni siulittaasuusoq, akuliuttariaqartoq innuttaasunullu nassuiaammik saqqummiussisariaqarluni, ilaatigut Royal Greenlandip aamma Qaleraliup sooq salliutinneqarnerat nassuiarlugu.

Inatsisartuni siorna apriilimi aalisarnermut inatsisissaq pillugu oqallinnermi Jens-Frederik Nielsenip (taamanikkut illuatungiliuttuusup) erseqqissumik oqaatigaa, partiimi aalisarnermik ingerlatsisut assigiinngisinneqarnerat akuersaarsinnaanngikkaa, aamma Naalakkersuisut siunnersuutigisaattut Royal Greenlandip immikkut pineqarnissaa akuerineqarsinnaanngitsoq. Maannali tassa taamaaliorpoq Royal Greenlandilu pitsaanerusumik atugassaqartilerlugu.

Demokraatit qinigaaffimmi kingullermi aningaasaqarnermut politikimut tunngatillugu namminersortunik illersuipput, aamma Royal Greenlandip immikkut inissisimaneranik isornartorsiuisartut malunnaateqarnerpaat ilagaat, isumaqaramik tamanna inuussutissarsiornerup kiffaanngissuseqartup ineriartorneranut akornutaassasoq. Partiip inuussutissarsiornermi unammilleqatigiinneq tapersersorpaa, nutaaliortoqarnissaanik, sunniuteqarluarnerulernissamik namminersortunullu periarfissanik amerlanerusunik pilersitsiumaarmat. Aamma isumaqarput inuiaqatigiinni politikikkut ingerlatsineq aamma inuussutissarsiornikkut ingerlatsineq avissaartinneqartariaqartut, Namminersorlutillu Oqartussat sinaakkutinik pilersitsisinnaatillugit, namminnerli suliffeqarfinnik ingerlatsinatik.

Taakkua Royal Greenlandip immikkut inissisimanera naalagaaffiup kisermaassilluni oqartussaaneranut pisoqaavallaartumut, Nunattalu aningaasaqarnikkut kinguariartorneranut assersuutaasoraat. Tunngavilersuutigiuaannarsimavaat qineqqusaarutigisarsimallugulu niuernerup ammanerusariaqarnera, namminersortullu inuussutissarsiornerat tapersersorlugulu illersortuaannarsimallugu. Royal Greenlandip immikkut pitsaanerusunik atugassaqartitaanera isornartorsiortarpaat, soorlu pisassiissutinik ajornannginnerusumik pissarsisinnaanerat, pisortanut isumaqatigiissutit aqqutigalugit aningaasaliiffigineqarsinnaanera avammullu niuernissamut pisinnaatitaaffeqarsinnaanera. Naak namminersortut assigiimmik atugassaqartitaallutik annerulersitsinissaminnut unammillernissaminnulluunniit ajornakusoortitsisaraluartut.

Maannakkut pissaanermik tigumiaqarput, kisiannili suliffeqarfinnik pisortanit pigineqartunik salliutitsipput namminersortunik tunulliutitsillutik. Qinigaaffimmilu kingullermi Inuit Ataqatigiit pissaaneqarallarmata politikikkut sammivik allangortinngilaat. Tamakku tamaasa Demokraatit qimakkusukkaluarpaat, tamannalu qinersinermi ajugaanerannut pissutaaqataangaatsiarluni.

Demokraatit tunngavitsik annaasimavaat politikerisartillu uterfigisariaqarlugu. Inuussutissarsiortut namminersortut tapersersorlugillu sullitileqqittariaqarpaat.